keskenmeno/n/jen jälkeen uudelleen raskautuneet

Hei kaikille! Haizuli, Heath, Kengu, Santsu - teidät tunnenkin. Jostain kumman syystä en löytänyt tätä ketjua aiemmin, vaikka yritin etsiä. Menin touko-odottajien ketjuun, vaikka ketju ei ole vielä hetkeäkään tuntunut omalta (kaikella kunnioituksella ketjulaisia, eritoten tässä ketjussa olevaa vauvamassua kohtaan).



Taustani on seuraava: toukokuussa 2010 keskeytettiin lääkkeillä tuulimunaraskaus. Sitä ennen minua lähetettiin kotiin odottamaan vuodon käynnistymistä kerran jos toisenkin. Meni vähän usko silloisen paikkakunnan neuvolatoimintaa kohtaan. Nyt on edessä uusi paikkakunta (no lapsuuden kotipaikkakuntani) ja toivottavasti vähän eri meininkin.



Nyt ollaan menossa 7+2. Pahoinvointia on ollut jonkinverran, enemmän kuin tuulimunan kanssa, mutta oksentanut en ole. Maha on kyllä ollut aika kipeä, ja aina seisomaan noustessa täytyy etsiä tukea, kun alkaa huimata. Lähinnä mieliala heittelee valtavasti: kaikki hyvä tuntuu superhyvältä mutta toisaalta kaikki huono tuntuu superhuonolta. Tänään on ollut huono ja synkkä päivä. Ehkä siksi päädyinkin etsimään tätä ketjua - ja onneksi löysin! Nyt taas hymyilyttää ja on superolo!



Ja vielä sen verran: aloitin syyskuun alussa uudessa työpaikassa, enkä ole sen takia ehtinyt arkipäivisin juuri miettiä raskautta. Menen vasta 5. päivä lokakuuta ultrattavaksi, koska en saanut aikatauluja aikaisemmin sovitetuksi. Jo ensi viikon torstaina minun on kuitenkin käytävä laboratoriossa, ilmeisesti verikokeissa. Isältä löydettiin hyytymistekijämutaatio, joka voi olla minullakin. Jos on, joudun vissiinkin piikittämään verenohennuslääkettä. Vähän hatara käsitys koko tilanteessa, mutta jospa se sitten 5. päivä selkiintyisi.



Tulipa sekava selitys. Lienee aika painua pehkuihin.



Amppari

Hei kaikille ja hyvää viikon alkua!

Tervetuloa uusille mukaan ja Lyckanille onnea hyvistä ultrakuulumisista.



Joku kyseli aiemmista lapsista, minulla on kaksi poikaa -03 ja -05 syntyneet, isoja poikia jo. Heidän odotusaika sujui normaalisti. Nyt olen sitten kesäisen keskenmenon jälkeen huomattavasti herkempi tutkiskelemaan oireitani yms. Pahaa oloa on riittänyt, ja olen sitä pitänyt hyvänä merkkinä. Välillä tuntuisi jo vähän helpottavan, mutta sitten taas seuraavana päivä saattaa olla tosi kurja olo. Muita oireita on nännien turvotus.

Me olememe kertoneet vasta siskolleni, muut saavat odottaa np ultran jälkeiseen aikaan. Tuo ultra on 2 viikon päästä ja jännään sitä jo nyt ihan täysillä. Neuvola oli viikko sitten ja siellä ei kuulunut dopplerilla sydänääniä. Ja vaikka neuvolatäti vannotti jo etukäteen, että en saa panikoitua, jos niitä ei kuulu (normaalisti ei vielä näillä viikoilla kuulu), niin ei se ainakaan vahvistanut uskoa tähän raskauteen.

Mies on ihan positiivisella mielellä tästä raskaudesta, minä yritän vielä olla elättelemättä liikoja toiveita, eli yritän pitää pään kylmänä tuonne np-ultraan asti.

Kengu+papu rv 10+2

Amppari, tervetuloa! :) Ja niin tietenkin myös muillekin uusille! Mukavaa että on tullut mukavia uutisiakin!



Kengu - onnea np-ultraan sitten! Ilmoittele sit miten siellä menee!



Lycka - me kerrottiin läheisimmille kavereille jo aika aikaisessa vaiheessa, ne siis jotka myös tiesivät keskenmenosta, ja se tuntui hyvältä. Mutta muuten odottetiin sitkeinä np-ultraan asti ja vasta sen jälkeen kerrottiin perheille ja muille. Toisaalta en olis voinut olla paljastamatta enää pitkään koska vasta rupes näkymään jo siinä vaiheessa aika selkeesti. Joko sä oot itse uskaltanut kertoa raskaudestasi kavereille/perheelle? :)



Omaa napaa... Mun elämä on ollut yhtä vuoristorataa viime viikon aikana. Tällä hetkellä on ihmeellisen levollinen olo vauvaasiassa (onneksi!), vaikka muuten edellinen viikko psyykkisesti oli rankemmasta päästä parisuhdeongelmien takia. Mies siis kävi jostain syystä esimmäistä kertaa ikinä vieraissa, ja ollaan oltu yhdessä yli kymmenen vuotta! No, nyt hän katuu tekoaan aivan hirveesti ja pelkää että mä heittäisin hänet pihalle. Tavallisesti ehkä jopa niin tekisin, ainakin vähäksi aikaa, mutta tämä tilanne on vähän erikoinen, kun mä kuitenkin haluan attä hän olisi aktiivisesti mukana tässä raskaudessa ja tietenkin sitten myös kun vauva syntyy, esikoinenhan vasta nyt tulossa. Eli nyt tämän asian kanssa on vain elettävä. Hän hokee koko ajan että haluaa olla minun ja vauvan kanssa ja vannoo ettei tällaista enää ikinä tapahdu. Huoh, eli parisuhdetta ajatellen mennään tällä hetkellä päivä kerrallaan mut mä luulen että me kyllä tästä vielä noustaan vaikka nyt ei ehkä tunnu kovin mukavalta. Käytännöllisesti katsoen meillä on noin viisi kuukautta aikaa siihen että vauva syntyy, ja siihen menneessä tämä asia ja syy tähän pitää olla selvitelty. Noh, mut se siitä.



Ja sitten raskausasiaa, dopplereista on puhuttu. Kävin siis parisen viikkoa sitten kuuntelemassa sydänääniä neuvolassa ja siellä ne olikin. :)



Koralli - Viime viikolla sain kaverilta (hän sai just tyttövauvan) kotidoppleria lainaksi tämän raksauden ajaksi, ja olen kyllä nyt jo suht helposti löytänyt pienokaisen sydänääniä pari kertaa. Pitää vaan jaksaa etsiä, koska sehän on vielä aika pieni ja pitää osua tarkasti että niitä kuulee ja samallahan se tietenkin liikkuu. Tosin se yrittää aina karkuun kun niitä tykytyksiä löytää että pitää olla aika sitkeä niitä etsiessään... :) Mutta sen sydänhän lyö tuplatahtia omaan verrattuna, eli usein kuulee oman sykkeensä, mutta sit kun kuulee vaavin nopea syke (150 lyöntiä/min) niin ei ole kyllä epäillystäkään etteikö olisi sen sykkeestä kyse. :) Tämä on kyllä helpottanut oloa, eli mä kyllä suosittelen tämän vekottimen munkaltaisille heikkohermoisille, niin sit niitä voi kuunnella aina kun itse ehtii ja haluaa.



Sit mä oon kans jollain kurssilla odottaville äideille, ja se vaikuttaa mukavalta. Siellä on aika paljon samoja äitejä kuin meidän perhevalmennuksessa, eli sit kun se alkaa ainakin muutama on siinä vaiheessa tästä kurssista sitten valmiiksi tuttuja.



Eli vaikka mulla nyt on aika pitkä aika tässä neuvolakäyntien ja ultrien välissä, vielä siis on 3,5 viikkoa seuraavaan ultraan, alkaa tämä raskaus jo tuntua aika todelliselta ja olo on tällä hetkellä aika levollinen vaikka en vielä tunne liikeitä (nyt siis rv 16+3). Muuten on vointi aika hyvä tällä hetkellä (jos ei henkisestä puolesta nyt puhuta...) ja varsinaisia raskausoireitä ei kauheesti enää/vielä ole.



Ollaan jopa (yhdessä!) pari päivää sitten käyty vähän katsomassa vauvasänkyä ja vaunua... Mut ei me kyllä vielä hankita mitään mut ainakin tiedetään nyt mitä halutaan sitten kun sen aika tulee. Mutta tämä käytännöllinen suunnittelu on kuitenkin aloitettu ja sekin tuntuu hyvältä.



Sit olen myös jo ruvennut etsimään vauvavakuutusta, ja nyt vaikuttaa siltä että otetaan samasta yhtiöstä kuin mistä meillä on kotivakuutukset ja lähes kaikki muut vakuutuksetkin.



Siinä mun tämänhetken tilitys. Sori omanapaisuutta...



Mitäs te muut? Esim. Santsu, mitä sulle kuuluu? :)Ja onko teille muille ajan myötä tullut yhtään levollisempi mieli? Mulle np-ultra oli aika ratkaiseva virstaanpylväs ja sen jälkeen oli parempi mieli. Ja mitäs te muut ajattelette kotidopplerista? Aikooko joku muu sellaisen hankkia?



Nyt takasin sorvin ääreen...



Ihanaa odotusta kaikille! :) Ja toivottavasti teillä on parisuhdeasiat paremmin hanskassa kuin mulla tällä hetkellä!



- Heath & Hope - (rv 16+3)

Matavaa, että vihdoin sait plussan testiin! Olisipa se nyt pysyvää laatua :)



Pikaisesti tulin kuulumisia kertomaan. Ollaan tässä muuttoa kovasti tehty, kiirettä pitää. Ei oo tullut koneella juurikaan oltua saati luettua näitä kirjoituksia. Mukana ollaan silti edelleen! Viime viikolla kuului taasen äänet ja keskiviikkona on taas neuvola ennen muuttoa toiselle paikkakunnalle. Ajatellan että ens kuussa on jo raskauden puoliväli! Helpottaa, kun ajattelee sen noin eikä niin, että kuukauden päästä...

Jotain liikkeiden kaltaista olen ollut tuntevani parina päivänä. Eiköhän ne siitä vahvistu :)



Tsemppiä Heathille vaikeassa tilanteessa. Auttaisiko joku pariterapia tai vastaava? Noi on isoja asioita ja varsinkin kun on se kolmaskin, jota pitää ajatella siis se vaavi. Toivottavasti saatte asiat kuntoon.



Terkkuja kaikille mammoille!



Sanna ja Lahja 15+5 jo!

Health - paljon tsemppiä ja voimia sinulle. Tuommoiset isot asiat kannattaa työstää kunnolla, ettei sitten jää kummittelemaan loppuelämäksi.



Evelle hirmuisesti onnea! Muistan sinut tuolta vauvakuume-ketjusta. Toivottavasti nyt kaikki menee hyvin loppuun asti



Kengu75 + papu rv 10+5

Ihanaa syysaamua :)



Ensin pitää sanoa tärkeimmät..

HEATH: Sun kertomasi kolahti kovasti, vaikken ole samaa kokenutkaan mutta ajoitus on mitä huonoin :( Toivon todella paljon sulle voimia, ja että pääsette pahan yli tavalla tai toisella..Oletteko harkinnneet "ammattiapua" siis pariterapiaa tai jotain? Vanha sanonta "kaikella on tarkoituksensa" ei tähän sovi, mutta kaiken yli voi kyllä päästä. Isosti tsemppiä!!



EVE84 Onnea viivasta, ja toivotaan että nyt kaikki on hyvin. Tiedän tunteen kun ei uskalla iloita/on epätodellinen olo.



SANTSU75 Ihanaa kuulla sydänäänet!! Ja ihanaa olla yli puolivälin! (mulla on tänään nähtävästi joku ihana päivä) Nyt saa jo huokaista. Oliko niin että teillä on esikoinen nyt tuloillaan?



KENGU75 Kiva että pääsette jo 2 viikon päästä np ultraan, se helpottaa kovasti kun näkee/kuulee jotain. Tosin itselläni sain toisen km tietää siellä, mutta ei synkistellä nyt sitä vaan iloitaan tästä :)

Kerrohan sitten mitä siellä näkyi!



AMPPARI Mitäs kuulumisia ultrasta tuli? Tänäänhän sulla se on :) Oliko sulla tuulimunan kanssa pahoinvointia? Mulla ei ollut mitään tuntemuksia, siksi olenkin nyt niin toiveikas kun koko ajan oksettaa :)



KORALLI Milloin menet seuraavaan ultraan? Josko sitten kuuluisi äänet selvemmin, eihän ne aina kuulu dobblerilla.



Meillä alkaa jännitys laantua, sillä en tämän 24/7 yökkäämisen ohella ehdi ajatella mitä voi mennä vikaan. Ensimmäisessä raskaudessa...siis siinä mistä tuli tulostakin =D ei ollut tälläistä oloa, tai oli pahoinvointia mutta ei mitään verrattuna tähän. Ainoa mikä pysyy sisällä on mandariinit,viinirypäleet ja vichy. Luulen että kun tämä hellittää en noista mitään enään nauti IKINÄ :) Mutta jos sattuu olemaan päivä välissä jolloin ei kuvota/okseta ajattelen heti että nyt on jotain vialla-ihmismieli on hassu.

Np ultraan tuli kutsu, ja kahden viikon päästä mennään! Mahtavaa päästä, mutta viime kerrasta jäi kauhukuvia kun kätilö kertoi ettei siellä mitään ole (tuulimuna)Mutta nyt tiedän että on, mutta onhna se sydänkin mukana. Hitto että mua itseäni ärsyttää kun ei voi vaan iloita ja kuuluttaa kaikille että "MEILLE TULEE VAUVA!" No jospa ton np.n jälkeen sitten..

Esikoinen ilmoitti että meillehän ei mitään vauvaa sitten tule! Vaikkei olla kerrottu hänelle vielä, mutta vatsa näkyy jo. Ihana melkein neljän vuoden uhma :)

Johan tuli romaani,huh mutta asiaa olisi vaikka kuinka.

Kertokaahan muutkin kuulumisianne.



Ihanaa syksyistä päivää kaikille mammoille ja masuille :)



Lycka 10+?

no niin, nyt on menossa rv 11+2 .... tasan ne viikot jolloin kuulin edellisen kuolleen edellispäivänä. Minulla on kuitenkin maailmanparhaat 2 neuvolatätiä jotka ovat ultranneet vauvaa jo useamman kerran viimeksi 2 päivää sitten pieni vilkutti kovasti terveisiä meille ja sydänäänet kuuluivat jo neuvolan doplerilla. Np-ultraan on aikaa parisen viikkoa. Maha on näkyvissä... ja tunnettavissa, jo. Minä olen koittanut kieltää koko mahan kasvun, tai siis sen näkymisen ajatellen että kuvittelen ja että kyllä ne farkut voi jalkaan vetää huomenna vaikkei ne tänän kiinni mennetkään. Mutta neuvolatäti sanoi minulle iloisesti heti kun näki että sinullahan on maha ´jo tullut näkyviin, ja miheni on kuulemma jo useamman päivän katsonut että kyllä sieltä vaavimassu jo pilkottaa...on kuulemma öisin minun jo nukkuessa sitä silitellyt ja ihmetellyt, Ihana kun on.



Amppari, miten on mennyt?? Mukava kun olet plussanut, sinut muistankin hyvin sieltä vauvakuune pinosta.



Lycka; tämä meille ensimmäinen yhteinen, minulla on kaksi tyttöä ennestään. Jännätään vielä molemmat tuota np-ultraa!



Heath; Halaus ja voimia sinulle! En oikein osaa muuta sanoa! Toivottavasti saatte asiat järjestymään niin että luottamus palaa. Olet ajatuksissa!!!



Jäiköhän minulla nyt jotain..

'

Niin kertomisesta. Me ei olla kerrottu kellekään. Neuvola täti tällä paikkakunnalla tietää, ja me ollaan nyt siirrytty toisen paikkakunnan neuvolaan koska ollaan täällä hoitoalalla molemmat niin jäätäis heti kiinni jos neuvolaan mentäis joten ihanaa kun on näin järjestynyt ja sadaan salattua vielä PITKÄÄN! Sitten joskus joulu/tammikuussa kerrotaan, jollei tuo maha aikaisemmin paljasta. Piilotella kyllä osaan ja vetää vatsaa sisään!!

Tarkoitus on nyt kahdestaan nauttia ja vaalia rakasta salaisuutta.

Haizuli 11+2

Hei kaikille! Onnea Haizulille :)

Itsellä vaavi on alkanut liikehtiä sillä voimalla että itsekin tuntenut jo nyt parin viikon ajan. Tänään myös ensimmäistä kertaa mies tunsi potkut käsi masulla. Masu vielä pienehkö, nyt siis rv 18+2.



Nyt ihan toisenlainen kysymys: oletteko raskausaikana syöneet tyhjiöpakattua kalaa,siis kuumennettuna esim. laatikoissa??

Itse syönyt kerran lohilaatikkoa, eikös listeriavaara poistu ku tuotteen kuumentaa tarpeeksi kuumaksi? Jostain ainakin luin että +72asteessa bakteerit kuolee.



Tuli vaan tämmöinen mieleen :)

hei!

Aamulla käytiin NP-ultrassa ja siellä oli kaikki hyvin. Pikkuinen oli 57 mm pitkä (pää-perä) ja oikein vilkas kaveri. Pyöri ja hypähteli. Välillä otti selvästi vauhtia toisesta reunasta käsin ja jaloin ja pongautti itsensä toiseen reunaan ja taas takaisin. Hauskaa katseltavaa. Sitten vielä ihan lopussa pieni ihanasti rapsutti kädellä päätään tosi söpösti. Sniff, voi kun sulinen oli! Nyt luottavaisin mielin tästä eteenpäin ja ajattelimmekin tänään kertoa lapsille tämän uutisen. Jännää!



Kengu + papu rv 12+2

Hei Kaikille,



Liitynpä mukaan tähän ketjuun tässä vaiheessa. Myös meikäläiselle kuukausiketjut tuntuvat ainakin vielä kaukaisilta, kun niin monta kertaa on jo tullut pudottua listalta pois epäonnisen käänteen takia.



Meillä siis menossa rakaus numero 7. Olemassa on yksi ainokainen poikalapsi vuosimallia 2006. Keskenmenoja on ollut siis kaikkiaan peräti 5 kpl. Yksi tuulimuna ennen pojan syntymää ja nyt pikkukakkosen odotuksessa yksi tuulimuna ja kolme alkuraskauden keskenmenoa. Mikään keskenmenoista ei ole sujunut itsestään loppuun, vaan kaikki on lopetettu joko lääkkeillä tai kaavinnalla.



Nyt on siis seitsemäs raskaus menossa ja viikot nyt 12+1. Ylihuomenna, keskiviikkona, on niskapoimu-ultra, mikä jännittää ihan mahdottomasti! Neuvolakäynnillä 9+1 pikkuinen alkio sydämen sykkeineen löytyi ja nyt ei auta muuta kuin toivoa sydämen kyllydestä, että elämä masussa on saanut jatkua!



Ihana lukea teidän ultrakäynneistänne! Onnea meille kaikille tämän raskauden kanssa. Toivotaan, että kauan odotettu nyytti vihdoin pääsisi odottavaan syliin.



38 tunnin päästä olen joko onneni kukkulalla tai surun murtamana...

Nyt ihan toisenlainen kysymys: oletteko raskausaikana syöneet tyhjiöpakattua kalaa,siis kuumennettuna esim. laatikoissa?? Itse syönyt kerran lohilaatikkoa, eikös listeriavaara poistu ku tuotteen kuumentaa tarpeeksi kuumaksi? Jostain ainakin luin että +72asteessa bakteerit kuolee. Tuli vaan tämmöinen mieleen :)

[/quote]

- minulle neuvolassa kerrottiin, että "raakana kiellettyjä" kalaa ja juustoja voi syödä juurikin kypsennettynä laatikoissa ja piirakoissa, eli listeria tuhoutuu kuumentaessa. Astemäärää en muista, mutta eiköhän laatikko kypsyessään nouse tarpeeksi kuumaksi yli sadan asteen uunissa =)

Olenkos jo ihan yksin tässä pinossa?



Noh, joka tapauksessa täältä tuli vihdoinkin hyviä uutisia. NP-ultrassa löytyi viikkoja vastaava pikkuinen. Kaikki oli muutenkin niin kuin pitääkin.



Voi tätä onnen päivää!! Nyt vaan toivotaan, että onni jatkuu aina hamaan loppuun asti ja huhtikuussa saan painaa vauvelin rintaa vasten. =)



Rohkeasti kerroimme tänään jo nelivuotiaallemme, että äidin masussa kellii pikkuinen vauvan alku. Ensi hämmennyksen jälkeen herra oli hyvin otettu, että hänestä on kasvamassa isoveli...



Hyviä vointeja kaikille ja voimia omiin haasteisiinne. Itselläni on huomenna kovettu haaste: pitäisi pomolle kertoa, että mammista tiedossa. Se ei ole hänelle hyvä uutinen. Noh, tasan ei mee ;o)



Hobe & pulla 12+3

Täällä on näköjään vain ollut vähän hiljaista viime päivinä. Tervetuloa joukkoon hobe69! :) Ja onnittelut onnistuneen np-ultran johdosta! On kyllä tunne niin helpottunut sen jälkeen kun on nähnyt pikkuisen liikkuvan ja tietää että kaikki on kunnossa. Mulla ainakin pahin stressi katosi sitä myötä.



Syömisestä sen verran että tyhjiöpakattuja juttuja voi syödä esim jos ovat vielä kunnolla kuumennettuja/valmisteltuja. Listeriabakteeri kuolee jo n. 70 asteen lämmöstä.



Koralli, ihanaa että liikkeet jo tuntuvat!! Varmaan ihan mahtavaa!



Mulla oli viime viikonloppuna vähän tuntemuksia siihen suuntaan, mutten ole ihan satavarma oliko kyseessä oikeesti pikkuisen liikkeet. Mut kai ne tästä vielä rupee tuntumaan... :)



Parisuhteesta sen verran että kyllä me tästä vielä noustaan, tämä kriisi ei ole ohi vielä mutta toivoa on. Kiitos neuvoista ja lohduttavista sanoista!



Mulla enää noin viikko rakenneultraan, ja nyt jännitän tietenkin et kaikki olis kunnossa, mut nyt alkaa myös uteliaisuus sukupuolesta olla melkoinen... En tiedä ollenkaan mikä on tulossa, on ollut tasapuolisesti aavistuksia molempiin suuntiin, saapa nähdä sitten.. :)



Tässä nopea up date, toivottavasti voitte kaikki myös nauttia raskaudestanne ja kauniista syksystä! Voikaa hyvin!



- Heath & Hope - (rv 18+5)

Meillä rakenneultra marraskuun eka vk:lla :) ihanaa päästä taas pikkusta näkemään. Neuvola maanantaina saa kuulla taas sydämen :). Liikkeet voimistuneet viikon aikana. Sain juuri ostettua kahdet mammamalli housut ja erittäin ihanatkin vielä.

Nyt vaan rakenneultraa ootellessa.



Koralli+vaavi 19+2

Ollaan muutosta selvitty, jotain on vielä purkamatta... Pitää vaan astioille hankkia lisää säilytystilaa. Uudessa neuvolassa kävin tiistaina kuuntelemassa pikkuisen sydänäänet. Mies ja kuopus oli mukana. Hyvin kuului onneks... Oon välillä niin suunniltani huolesta kun ei liikkeitä vielä tunnu. Nauttikaa nyt hyvät ihmiset niistä ihanista liikkeistä! Helpottaisi kovasti huolta, jos tuntuisi... Istukka taitaa vaimentaa etuseinässä aika lailla... En muista onko muissa raskauksissa ollut samanlaista.



Tasan puolessa välissä on mulla rakenneultra, reilu viikko vielä pitäis kestää. Toivon niin sydämeni pohjasta, että saadaan nähdä elävä pikkuvauva siinä kuvaruudulla. Milloin tää pelko oikein helpottaa???



Joku kysyi, onko eka tulossa... Viidettä täällä vartotaan :)



No niin, ihanaa viikonloppua kaikille!!!



Sanna ja Lahja 18+3

Mulla on siis rakenneultra huomenna ja olen nyt jo aika hermona... :/ Ei ole enää erityistä syytä uskoa etteikö kaikki olisi kunnossa, tunnen liikkeetä ja joitakin potkuja jo aika hyvin ja jopa päivittäin. Mutta kuitenkin jossain piilee pelko että mitä jos... Kotidoppleri on toisaalta myös tähän huolestuneisuuteen hyvä ratkaisu, ihana kun voi kuunnella synänääni ihan milloin itse haluaa, ja siellä se sydän aina tykyttää... :)



Nyt olen myös aika kärsimätön sukupuolen suhteen, haluisin ehdottomasti nyt jo tietää onko siellä tyttö vai poika.. En ole vielä uskaltanut ostaa yhtään mitään pikkuiselle, mutta jos kaikki on kunnossa huomenna ultrassa, niin ehkä sitten voin ruveta ostelemaan jotain pientä.



Eilen oli muuten eka perhevalmennussessio. Varsinainen faktaosio ei ollut mitenkään yllättävä, mutta on hauska tutustua muihin odottajiin, ja me näköjään järkätään ihan omatkin treffit kurssin ulkopuolella, ja se on aika kivaa.



Santsu - kiva että muutto on nyt ohi! :) Toivottavasti viihdytte uudessa kodissa! Mun pahimmat huolet ovat kyllä nyt laantuneet kun tunnen pikkuisen liikkeet, oikeassa olet... Mulla kans rakenneultra tasan puolivälissä, eli huomenna on siis 20+0. :)



Koralli - mäkin oon ollut tyytyväinen hankkimaani äitiys housuihin. Mulle ei mee enää mitään muuta alaosaa kuin äitiysversiot, eli on tullut hankittua hame, kolmet farkut, verkkareita, leggingsejä ja sukkiksia odottaville jo... Loput vaatekaapin alaosista pitäis vain vielä siivota pois, meneehän tässä varmaan lähes vuosi ennen kuin niihin ehkä mahtuu taas.



Mites kaikki muut?? Mikä vointi? Täällä on ollut taas kauheen hiljaista jo jonkin aikaa. Kirjoitelkaa nyt jossain vaiheessa kuulumisia! :)



Hyvää syksynjatkoa!!



- Heath & Hope - (rv 19+6)

En ole uskaltanut tästä raskaudesta kertoa vielä oikein kellekään. Muutamat läheiset tietää ja joulun tienoilla ajateltiin vasta kertoa sitten ihmisille uudesta tulokkaasta, jos sinne asti päästään. En ole kertonut edes muille äitiysfoorumeille, jossa olen aktiivinen, vaikka halu olisi kova. Jotenki sitä vaan ei luota, että kaikki on ihan ok tuolla masussa. Jännittää ja pelottaa.



Meille tuli km 5/10, rv 9+5. Alkoi rusehtavalla pienellä vuodolla. Vaikeuksia oli päästä ultraan katsomaan, miten asiat masussa on. Niukka ruskea vuotohan on ihan "normaalia", kaikki sanoivat.. Ja pah!! Niskaturvotusta vauvelilla oli aika paljon, joten sitä lääkäri epäili syyksi.. kaikki ei siis ollut miten piti. Nyt joka vessareissu menee jännittäessä, että jääkö vuotoa paperiin pyyhkiessä.



Toivottavasti tää raskaus menee kuitenkin loppuun asti ja kesäkuussa saisimme vauvan. Meillä on 1/08 syntynyt poika ja tätä pikkukakkosta ollaan yritetty kesästä 2009 asti. Pakko vaan päästä nyt jollekin äitiysfoorumille vuodattaan näitä raskaustuntoja, ja tää on esikoisen ajoilta tuttu foorumi niin päätinpä tänne sitten tulla kirjoittelemaan. :)



Tsempiä kaikille! Ja tarrasukkia matkaan!



mutsiko rv.6+4

Meillä tämä netti toimii silloin kun tykkää ja tänne ei siis pääse ihan milloin haluaa. Nyt näyttäisi ettei pätki kokoaikaa joten tulin porinoille.



Eilen oli np ultra. VAUVA ELÄÄ!!! se pieni liikkui kokoajan ja sydänsykki ja kaikki oli kunnossa. Kaikki oli kehittynyt normaalisti ja turvotusta ei ollut.

Kyllä minua pelotti sinne mennä ja sitten kun siihen makaamaan piti laittaa niin itku pääsi kun niin pelotti. Ultraaja oli ihana, sanoi sitten että aletaanpa nopeasti katsomaan mikä on tilanne kun näyttää jännittävän kovasti. Ja kaikki tosiaan oli hyvin!!! Viikkoja vstaava oli ja tänään siis rv 13+3. Netti laskurin mukaan on 13+2 mutta ultran mukaan mennään ja la on siis 26.4.2011. Vauvalla kaikki piirteet niin selviä ja ihania.



Koralli; ihanaa kun tunnet jo liikkeet!! Minäkin aika malttamattomasti niitä odotan! Miten sinulla masu kasvanut? Itsekin olen mamma housuja ostellut ja kotona hieman pitänytkin. Töihin mennessä niitä ei voi laittaa kun pukutilassa muut näkis että odotus vaatteita käytän.. Kun salaisuus on vielä tämä ihmeellisyys.



Kengu; Np-ultra jännitys molemmilla nyt ohi, hyvä kun kaikki hyvin molemmilla. Miten siellä lapset ottanueet uutisen vastaan??



Hobe; tervetuloa mukaan!! Ikävää että km:ja ollut paljon, mutta nyt onneksi sielläkin näyttäisi vahvasti siltä että pieni tulossa syliin asti! Meillä onkin sitten molemmilla huhtikuussa jännää aikaa elämässä! Tosin minulla on edelliset menneet yli joten kai tämä syntyy sitten toukokuun puolella...



Heath; Tulethan kertomaan miten tänään menee ultrassa?? Jännään täällä kaverina! Toivottavasti sukupuoli näkyy! Minun isä aina sanoo että jos on jalat ristissä eikä näy niin tyttö se tietenkin on :DD !!



Mutsiko; tervetuloa mukaan! Täällä on mukava yhdessä jännätä, ja täällä kun voi kertoa näin anonyymisti. Itse tulisin hulluksi jos ei missään voisi peloista ja odotuksesta muutoinkin puhua. 5/10 oli minullakin viimeisin km. Tarrasukkia mukaan meille kaikille!!!



No niin. Me ei edelleenkään olla kerrottu vauvasta. Eikä aiemman suunnitelman mukaisesti vielä kerrotakaan! Maha pysyy piilossa kun valitsee vaatteet sen mukaisesti ja tarvittaessa vähän pinnistää mahaa sisään. Tosin yllättää tämä mahan kasvu... ajattelin että joskus joulun jälkeen alkaa näkymään vasta kun puolenvälin ylitämme.. no... Rakenne ultra on muuten sitten meillä joulukuun puolessa välissä, viikolla 21 suunnilleen.

Ihanaa kun kaikki hyvin, helpottaa :) Vihdoin tuntuu jo hieman siltä että hei, Meille on oikeasti tulossa vauva!!

Haizuli ja pieni toive 13+3

tarkoitin tuolla turvotusta ei siis ole että kun viimeksi vauva oli kovin turvoksissa niin nyt ei ole, normaalia vähäistä niskapoimu turvotusta oli, jota on siis hieman kaikilla sikiöillä mutta vauva vaikuttaa nyt terveeltä :) IHANAA!!!