3 harrastusta liikaa ekaluokkakaisella?

ei ole ip-kerhossa ja harrastuksista vain kaksi on illalla, muut jo klo 15. Ei ole liikaa.

Monilla okt-alueilla ei välttämättä ole omanikäistä lapsiseuraa, ja jos joku onkin, niin he harrastavat iltaisin. Täälläpäin ainakin on ihan tavallista että 1-luokkalainen on jossain harrastuksessa 2-3 iltana viikossa.

Mitä tekee lapsi jolla niitä harrastuksia ei ole? Pelaa kotona pleikkaa/katsoo telkkaa?

Kiertää ovelta ovelle kyselemässä lähtiskö joku ulos. Harvemmin lähtee, yks harrastaa tänään, toinen huomenna illalla jne.

Kaikkien lapset eivät vain leiki pitkin pihoja illat pitkät ja hyvä niin.

Nimittäin näitä aina_aikuisten_valvomattomia_ leikkijöitäkin on nähty. Myllätään keskeneräisillä rakennustyömaatonteilla, haetaan sieltä majanrakennusaineita (toisten rakennustarvikkeista) jne. Leikitään joen rantapenkoilla vaarallisissa paikoissa jne. Temppuillaan pyörillä liikenteen seassa ilman kypäriä ja tehdään uhkarohkeita temppuja jne.

Mieluummin hyviä harrastuksia kuin valvomatonta tyhmäilyä monen kilometrin säteellä kotoa, niin ettei aikuiset edes tiedä/välitä missä kullanmurut luuhaavat ja mitä tekemässä.

Nyt ei hei enää olla 1970-luvun lintukotosuomessa!

Ajattele jaksaisitko sinä työpäivän päätteeksi tehdä kotityöt, harrastaa ja vieläpä tehdä koulutehtävät. Jaksaisitko ilman väsymystä / ärtymystä. Aikuiset on todella sekaisin. Koulu on numero 1 ja kaverit 2....miten kavereille jää aikaa saati sitten omille ajatuksille..huh huh.

montako harrastusta on liikaa. Kaikki riippuu lapsen jaksamisesta, kiinnostuksesta, kouluhommien hoitamisesta, perheen tilanteesta... Kuulostaa, että teillä asiat on hyvin järjestykessä ja lapsi jaksaa hoitaa kolme harrastusta ja niiden lisäksi jää läksyjen teolta aikaa vapaalle leikille. Se vapaa leikki kotona on äärettömän tärkeää kaiken muun lisäksi. terv. ekaluokan ope

ja kestää useamman vuoden sittenkin että soitto on nautittavaa kuultavaa muiden korviin.



Mielestäni harrastukseen on sitouduttava että tekee ne mahdollisimman hyvin jos kyseessä on soittoharrastus. Aika näyttää mille tasolle on resursseja.



Tanssia ja hiphopia voi harrastaa fyysisen kunnon kannalta ilman suurempia tavoitteita. Baletti tuppaa olemaan sellainen laji että siinä siirrytään aina vaativampaan ja tarkempaan suoritukseen. Kyllä ne harrastelijat sieltä tippuu pois ja todelliset harrastajat jää vain jäljelle.



Harrastusten määrä riippuu perhetilanteesta (aika ja raha), lapsen kyvyistä ja kiinnostuksesta. Ykkösasia on koulutyö ja sitten tulee muut asiat. Jos lapsi on lahjakas eikä koulunkäyntiin tarvitse juurikaan panostaa koulun ulkopuolella niin silloin aikaa jää enemmän harrastuksiin.



Jättäkää lapsille aikaa oleiluun ja laiskotteluun, puissa kiipeilyyn ja muihin leikkeihin.

meidän tokaluokkalaisella on 3 harrastusta joista 2 harrastaa kaksi kertaa viikossa. Eli yhteensä 5 harrastuskertaa. Lapsi itse haluaa kovasti harrastaa ja olen ehdottanut jos jonkun harratuksen lopettaisi mutta ei hallua.



Tyttö on erittäin energinen ja urheilullinen joten hänelle tekee hyvää päästä purkamaan energiaa urheiluharrastusten pariin.



Käy mm. ratsastamassa 2 kertaa viikossa. Käy tallilla kaverin kanssa. On myös tutustunut muihin tyttöhin tallilla. Hoitavat yhdessä poneja ennen tuntia ja tunnin jälkeen laittavat pois. Tallilla oleminen ja ratsastaminen on tytön lempipuuhaa. Eli ei todellakaan ole lapselle liian rankkaa.



Koulua on joka päivä 9-13 ja läksyihin menee ehkä 15min. Ehtii olla vapaasti kavereiden kanssa monta tuntia ennen harrastuksiin lähtemistä.



Meillä ei ole koettu ongelmaksi sitä että on paljon harrastuksia. Eiköhän jokainen perhe itse tiedä parhaiten mikä sopii ja mikä ei...

Kyllä se viulunsoitto on otettava aivan tosissaan ja kestää useamman vuoden sittenkin että soitto on nautittavaa kuultavaa muiden korviin. Mielestäni harrastukseen on sitouduttava että tekee ne mahdollisimman hyvin jos kyseessä on soittoharrastus.

Meillä lasten ei todellakaan tarvitse ottaa soittoharrastustaan "tosissaan". Johan nyt, ei 6-8-vuotiaan tarvitse ottaa kuin koulu tosissaan, ja senkin pitäisi olla pääasiassa hauskaa.

Soittavat sen verran, että se on mukavaa, sitähän varten harrastukset ovat, miellyttävää vapaa-ajan viettoa!

t.18

mutta kyllä meillä konservatoriolta ohjeistettiin, että 15-30 min päivässä soittoharjoittelua on pikkusoittajille tarpeeksi. Isommat tietysti harjoittelevat enemmän, jos "tosissaan" haluavat oppia. Joten kyllä tuollaisen "tosissaan harjoittelun" jälkeen jaksaa vielä puissakin kiipeillä :).

Itse en kyllä oikein ymmärrä mitä pahaa siinäkään olisi, että soittaisi jotain instrumenttia omaksi ilokseen ilman kovia taitotavoitteita. Ja harvasta 6-7-vuotiaasta voi oikeati sanoa miten tulevat musiikkiopinnoissa menestymään. Minusta lapsuudessa kuuluu nimenomaan kokeilla erilaisia harrastuksia ja sitten myöhemmin (harjoitusmäärien noustessa jne.) keskittyä sitten niihin omimpiin. Tai päätyä harrastamaan "omaksi ilokseen" vaikka kerta viikkon tahdilla useampaa. Mutta minusta on varsin ahdistavaa, että 7-vuotiaana pitäisi miettiä miten aikataulunsa suunnittelee, että sitten harrastusmäärien noustessa on 14-vuotiaana tarpeeksi aikaa vaikkapa baletille. Eihän voi ennustaa, mikä lasta sitten kiinnostaa. Ja uskoisin, että nimenomaan niillä lapsilla, joiden harrastamiseen suhtaudutaan kovin "tavoitteellisesti" pienestä pitäen voi tulla niitä vastustusvaiheita murrosiässä. Jos harrastus lähtee lapsen halusta uskoisin sen kantavan pidempään. Ja minusta lapsellakin on oikeus muuttaa mielensä harrastusten suhteen. Itse soitin instrumenttia aikoinani monta vuotta ja lopetin teini-iässä. Katson kuitenkin, että musiikkiharrastus on antanut minulle paljon ja pystyn edelleen auttavasti soittamaan useampaa instrumenttia, mikä on mielestäni suuri rikkaus. Vaikkei minusta "mitään tullutkaan" musiikin alalla, niin mielestäni harrastus oli erittäin hyödyllinen. Samaa toivoisin lapsillenikin. Aika sitten näyttää, haluavatko vaikka ammatinkin jonkin harrastuksensa alalta ja onko heillä siihen tarvittavia lahjoja ja mielenkiintoa.

ja kestää useamman vuoden sittenkin että soitto on nautittavaa kuultavaa muiden korviin. Mielestäni harrastukseen on sitouduttava että tekee ne mahdollisimman hyvin jos kyseessä on soittoharrastus. Aika näyttää mille tasolle on resursseja. Tanssia ja hiphopia voi harrastaa fyysisen kunnon kannalta ilman suurempia tavoitteita. Baletti tuppaa olemaan sellainen laji että siinä siirrytään aina vaativampaan ja tarkempaan suoritukseen. Kyllä ne harrastelijat sieltä tippuu pois ja todelliset harrastajat jää vain jäljelle. Harrastusten määrä riippuu perhetilanteesta (aika ja raha), lapsen kyvyistä ja kiinnostuksesta. Ykkösasia on koulutyö ja sitten tulee muut asiat. Jos lapsi on lahjakas eikä koulunkäyntiin tarvitse juurikaan panostaa koulun ulkopuolella niin silloin aikaa jää enemmän harrastuksiin. Jättäkää lapsille aikaa oleiluun ja laiskotteluun, puissa kiipeilyyn ja muihin leikkeihin.