HUHTIHURMURIT elo-syyskuun vaihde

Mulla odotus sujuu edelleen kuvotuksen ja väsymyksen merkeissä. Välillä mahaa nippasee vähän, muistaakseni ekasta ei ollut moista vaivaa. Tosin, nyt on kohtuparkani huomattavasti runnellumpi kuin vuosi sitten, joten onko tuo mikään ihme. Hyvin niukkaa vuotoa oli muuten parina aamuna 6. viikolla, mutta se loppui itsekseen. Vähän on alkanut hermostuttaan. Ensimmäisen kohdalla elin onnellisesti internetin saavuttamattomissa, joten en osannut pelätä keskenmenoja tms. Ainakin ajattelin, että ne ovat niin harvinaisia... :/



Tunteenpurkaukset ovat olleet aika harvassa. Paitsi tänään. Vanha koiramme lopetettiin iltapäivällä :( En normaalistikaan ota suru-uutisia hyvin vastaan, mutta nyt kyllä kyyneleet vuotivat valtoimenaan kun istuin eläinlääkärin odotusaulassa... Aivan sama, vaikka vaatteet eivät mahdukaan päälle. Aivan sama, että näytän samalta kuin ensimmäisen kohdalla 6. kuulla (ihan oikeesti!). Aivan sama, että kaikki katsoi. Minä istuin siinä, pidin vauvaa sylissä ja vollotin. Nytkin itkettää. Huoh. Eihän tämä mitenkään tänne kuulunut, mutta auttoipa sen sanominen...



Joku murehti ulkomaille menosta. Me reissattiin esikoista odottaessa Keski- ja Länsi-Euroopassa ensin 5 viikkoa 1. kolmanneksella ja sitten 4 viikkoa 2. kolmanneksella. Pari kertaa paikalliset eväät saivat vatsan sekaisin, maitohappobakteerien ahkerasta nauttimisesta huolimatta. Lievän ruokamyrkytksenkin sain kerran, Mäkkäristä :O Mutta ei kannata turhaan pelästyä. Kunhan katsoo ettei syö mitään ihan ryömivää tai homeista, niin etköhän sinä hyvin pärjää. Kaipa ne kypsentämättömät maitotuotteetkin on järkevä jättää nauttimatta, vaikka itse kyllä söin niitä aika surutta. Ja terve tyttö tuli :)



Tulipas pitkä sepostus. Pitää käydä kirjoittamassa useammin, niin selviäisi ehkä novellilla romaanin sijaan :D Lukemassa käyn kyllä monta kertaa päivässä...



Siriina + vieläkin nimeämätön masumato

Ihanaa kun tämä pino on olemassa :)

Nyt oon jo vähän rauhallisempi tai olen nyt hyväksynyt, että tässä ei välttämättä hyvin käy. Toisaalta tää voi myös olla puolustusreaktio. Ajattelen, että kaikki on niin huonosti kun vain voi olla, silloin pettymys ei ole niin suuri ja jos käykin niin, että asukki pysyy mukana en voisi olla onnellisempi! :)

Nyt vuoto on muuttunut ruskeaksi tuhruksi, ehkä minulla on vielä toivoa.



Huomenna mun pakko soittaa neuvolaan ja kysyä mielipidettä. Ehkä haen tänään vielä testin ja katon mitä se näyttää.



Kiitos vielä ihanuudet :)

tekee tää ruudun tuijottaminen niin pahaa että kirjotan lyhyesti :/



Onnittelut kaikille ultrakuulumisista, niinkuin joku muukin jo mainitsi, tuntuu ihan hassulta että tosiaan meidän pinossa on jo ultrien aika. Mihin tää aika oikeen katoaa?



Mimmulle paljon tsemppiä, kuulostaisi ihan normaalilta alkuraskauden vuodolta, toivotaan että näin on.



pikaista paranemista kaikille flunssasta kärsiville, kunnon aalto tuntuu nyt olevan. itsellä ei onneksi flunssaa ole eikä oo oikeestaan ollu muutamiin vuosiin!



Tunteenpurkauksia ja ihan masennustakin tuntuu myös osalla olevan, voimia myös niihin kaikille!



Omaa napaa sen verran että viimeksi taisin iloita olon paranemisesta... nooh, se ilo ei kauaa kestänyt :/ nyt on saanu tuota pönttöä halailla aika lailla joka aamu ja kuvotus jatkuu 24/7... no, toivossa on hyvä elää eli muutama viikko olis enää siihen maagiseen 12 viikon rajaan, jospa sitten helpottaisi.



Eka neuvola onkin jo tällä viikolla vaikka äsken vielä tuntui että siihen on ikuisuus. Tuun sitten kertomaan kuulumiset!



Hyvää viikonjatkoa kaikille tasapuolisesti :)



Santsuli 8+3

Tuli kaks viivaa! Voin siis huokaista, ainakin toistaiseksi. Ihanaa!



mimmu (5+3)

Mimmu80: pidän peukut pystyssä, en usko sen olevan mitään vakavaa, jos ei mitään kipuja ole, miitakuin vähän tuhrua!!



Melissa83: Tuo juomattomuuden ihmetteleminen on niin totta. On suorastaan ihme ja kumma ja outokin, jos ei ota alkoholia, vaikka muut ottaisivat. Olin itse kaksissa polttareissa ja suureen ääneen ihmeteltiin, että miksi ihmeessä en juo.??!! mutta sellaisia me suomalaiset taidetaan olla.



Joku kertoi oman koiransa menetyksestä: Hali sinulle. Minä oon itte koiraihminen ja karvaturreja meillä on kolme :) voin siis vaan kuvitella, että tavallisestikkin todella vaikea tilanne ja sit vielä päälle raskauden tuomat hormoonit. Anna vollottaa vaan, ajan kanssa se helpottaa!



omaa napaa: ei mitään uutta oikeastaan. On alkanut harmittamaan, että se ultra on vasta parin viikon päästä, oon silloin 11+5 ja mun mielestä se on aika pitkällä jo, siis jos aattelee ettei ois käyny varhaisultrassa ja ainoa ns. todiste raskaudesta ois raskaustesti. Saiskohan ultraa varattua jo nyt, että näkis masuun, vai pitääkö se odottaa sinne hamaan syyskuun puoleenväliin. tylsää :/

Toivotaan kovasti, että Mimmun vuoto loppuu pian. Jos ei tule tosiaan hyytymiä, oikein klönttejä, ei pitäis olla huolta. Voit toki soittaa neuvolaan heti! Raskaustestin teko taitaa valitettavasti olla turhaa, käsittääkseni raskaushormonit kestää kauan vielä vaikka olisi mennyt kesken. Vai olenko väärässä?



Mua jännittää koko ajan, että paljastuuko kohta jonkun kaverin odotus. Tiedän muutaman, joka yrittää. Ihanaa jos tulis yhtä aikaa :)



Mä asun Keski-Suomessa ja mun eka neuvola on 9+4 ensi viikon ma. Ei siis todellakaan mitään ennen sitä! Käsittääkseni tuolloin saa vasta AJAN ekaan ultraan. Niin että kun joku ihmetteli että eikö muka ole varhaisraskauden ultraa niin ei todellakaan! Rahalla saisi... Sinänsä niin kurjaa, kun mun siskollakin raskaus ehti vkolle 10 ennen ku selvis, että mennyt kesken rv 6 :( Niin monta viikkoa meni hukkaan ja ehti olla onnellinen. Toisaalta mulla ainakin on niin kurja olo koko ajan, että pakko uskoa, että mullakin on se "musta aukko" (niin ku joku kirjoitti aiemmin), joku pieni, mahassa, joka imee musta KAIKKI mehut. En jaksa mitään!! Oon menny joka ilta nukkumaankin viimeistään klo 22. Eipä tule katsottua turhaa BB:tä, unet maistuu paremmin :)



Ekasta mulla oli pahaolo rv 16 asti, tokasta rv 12. Saa nähdä miten tämän kanssa käy. Enää en jaksais... Onneks tämä koko kuukausi, elokuu, on ollu tosi hiljainen, ei olla oltu missään reissussa, juhlissa, kylässä. Kotona on ollu hyvä potea. Sohva

Siis sohva on kutsunut.



Enpä nyt enää muista, mitä loppuun kirjoitin. Pöh.



Anyway, mahtavaa, että teitäkin oksettaa, helpottaa vähän omaa kärsimystä ;)



Aalto 8+5

Onnea ultrakuulumisista! Mimmulle tsemppiä!



Täällä olo ennallaan. Ei juurikaan oireita. Tosin siskoni kertoi, ettei hänelläkään ollut kakkosesta ollenkaan niin vahvat oireet kuin esikoisesta. Tiedä sitten. Täytyy vaan jaksaa odottaa... Vielä melkein 3 viikkoa np-ultraan (silloin 12+1).



Alamasun nippailut ovat nyt poissa ja oikeastaan en tunne mitään siltä seudulta. Rinnat hieman arat, mutta ei nin kipeät, kun ihan alussa. Mites muilla? Hajut hiukan ällöttää, mutta ruoka maistuu (liiankin hyvin). Valkovuoto on lisääntynyt. Täytyy varmaan alkaa käyttää pikkuhousunsuojaa. Onko muilla vastaavaa kirkasta vuotoa?



Haluttaisiin jo kovasti kertoa tytöllemme 5v, kun on niin pitkään odottanut pikkusiskoa. Nykyään hän puhuu, että kyllä velikin kelpaa:) Tiedän, että hänestä tulisi ihana huolehtiva isosisko. Se olisi niin huippua! Oikeesti, uskaltaako sitä uskoa vieläkään todeksi??? Mulla kyllä toi viime syksyn keskeytynyt km on tehnyt tehtävänsä ja olen niin niin epävarma. Ettei tippuis sitten niin lujaa ja ylhäältä.



Mukavaa syyspäivää ja niitä tarrasukkia joo!

Mimmulle rutistuksia ja toivoa iso pussillinen, että kaikki olisi hyvin. * Tulehan kertomaan kuulumisia.



Pantsu** Onkos teilläkin siis esikko 5v?:) Meillä on siis kans 5v tyttö ja oon miettinyt tuota kertomista:) Ja puhuu kans usein siskosta ;) ja velikin kuulemma käy. Aika ihanat! Huomasin senkin vuoksi, kun aattelin et oon ainoa jolle tulee isompi ikäero muksuille. Useimmilla on 1-3 vuotta:).Huippua , että löysin sieluntoverin:)



Täälläkin oireet kohtuullisia, pahaa tekee ja väsyttää ja rinnat on tosi kipeet mut muuten kai ei ihmeitä. Paitsi , et masu on tosiaan turvoksissa :) Ja jotkut hajut tulee voimaakkaasti nenään:).



Mutta mukava syyspäivää mussut ja voikaa hyvin. Mie lähen iltavroon nyt:)

Krisse ja papu 7+6

Vuoto on nyt loppunut ja neuvolaankin soitettu.

Neuvolassa sanoivat, että voi olla ihan harmitonta alkuraskauden tiputtelua. Neuvoi ottamaan yhteyttä omalääkäriin jos on toistuvaa.

Mitään kipuja ei ole. Pitää vaan olla murehtimatta liikaa ja jatkaa vaan odottelua, eka neuvola on vasta kolmen viikon päästä.



Aurinkoista päivää kaikille :)

Mimmulle todella paljon jaksamisia! Pidetään peukkuja, että kaikki olisi kuitenkin ihan kunnossa!!



Minä olen myös nyt melkein viikon asustanut sohvalla päivisin, olen ollut Todella väsynyt ja uupunut. Onneksi on vähän jaksanut käydä kävelyllä ja viikonloppunakin ihmistenilmoilla. On siis sohva täälläkin tullut erityisen tutuksi!!



Mulla on tissit olleet öisin niin kipeät, että herään yöllä kipuun kääntyessäni toiselle kyljelle :p päivisin kipu on ihan siedettävissä rajoissa, mutta öisin särkee kovastikin. Ja paha olo vaan jatkuu. Nyt se on sentään siirtynyt oireilemaan vain silloin, kun syömisestä on kulunut enemmän kuin 2 tuntia. Voitte vaan kuvitella miten paljon täällä tulee syötyä.... Antaakohan neuvolantäti kurinpalautusta kolmen viikon päästä, kun paino on varmasti siihen mennessä noussut jo jonkin verran :p o-ou...





On lohdullista kuulla, että muutkin pähkäilevät sen ultran venymisestä niin pitkälle.. Mulla alkaa kärsivällisyys loppua odottamiseen jo :( Noh, kestettävä on..



Mä jatkan tätä söhvalla löhöilyä, ja jos vaikka keksisi jotain syötävää ;)



Oikein ihanaa viikkoa kaikille!

Heikkulin 9+4

Hyvä Mimmu että soitit neuvolaan! Toivottavasti vähän paransi fiiliksiä! Asioiden murehtiminen voi olla välillä aika rankkaa ja toivon, että tuo ammattilaisen mielipide vähän vähentää huolta.



Krisse: Meillä esikoiselle ja tälle toiselle tulee ikäeroa 10 vuotta! Harmittaahan tuo iso ikäero, mutta olosuhteiden pakosta oon joutunut siirtämään vauvahaaveita näin kauan. Tytölle kerrottiin heti, ettei tarvi varoa puheitansa kotona. Se kun ymmärtää jo aika paljon. Kerrottiin myös, että kaikki on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos kaikki menee hyvin niin siitä tulee isosisko.



Tänään tuntuu kaikki oireet hävinneen kuin tuhka tuuleen. Farkutkin meni taas jalkaan :) Ens maanantaina olis ultra ja näkee onko pikkuinen oikeassa paikassa ja kaikki muutenkin ok. Viikkoja on silloin 7+0.



Jännä miten nuo ultrien määrät vaihtelee kunnittain. Meillä saa yleensä vain kaksi ultaa, eli ne np- ja rakenneultrat. Mä pääsen lisäksi tuohon varhaisultraan aikaisemman kohdun ulkoisen vuoksi. Kivaa, että pääsee kattomaan tuota pikkuista vähän useammin :) Mukavaa muutenkin lukea teidän neuvola ja ultrakuulumisia. Tulee aina jotenkin hyvä mieli hyvistä uutisista.



Pärjäilkäähän!



Pikku Punahilkka 6+1

Mimmulle tsemppiä, toivotaan että kaikki on ok. Voithan käytä ultrassa jos mietityttää... Tuo raskaustesti ei kerro valitettavasti mitään, itselläni näytti plussaa vielä kuukausi keskenmenon ja lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen.



Onko kenelläkään muulla ihan järjettömän kylmä? Palelen ihan horkassa koko ajan, nytkin istun töissä kaksi pitkähihaista paitaa päällä ja lisäksi paksu villashaali päällä... ja sormet on ihan jäässä. Tärisen välillä niin paljon, että pelottaa jo, miten masuhemmo kestää...

Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa, jossa minulla pahimpana oireena oli nimenomaan palelu. Tämä on ihan samanlaista palelua, vaikka kilpirauhasarvot ovat kunnossa, joten siitä ei ole kyse. Onko muilla samanlaista palelua?



Toinen ongelma on minullakin hirveä väsymys, hyvä ettei naama kopsahda näppäimistöön täällä töissä... Miten ihmeessä muka jaksaa tehdä töitä vielä yli puoli vuotta? Sairaslomaakaan en oikein haluais hakea, olen vielä kuukauden koeajalla... Tiedän toki, ettei raskaus ole syy irtisanoa koeajalla, mutta en luota työnantajiin pätkääkään.



Ja paha olokin on,prkele! Paleltaa, väsyttää, tympii koko työ ja sitten vielä huono olo! Haluan kotiin!



Anteeksi valitusviesti, mutta piti purkaa sydäntä...



T. Hookatti 9+0

Toivottavasti Mimmulla on kaikki hyvin!



Itse palasin tuossa juuri viikon lomamatkalta ja kaikki meni hienosti. Neuvolan tätikin sanoi ettei ole mitään estettä lähteä matkaan ja kun pitää mielessä noi tietyt ruoka-asiat joita välttäää niin hyvin menee. Tietysti itse mietin että jos tulis oikein kivulias keskenmeno (vaikka munatorven repeäminen) niin olis kyllä ollut kurja joutua sairaalaan saatikka leikkaukseen ulkomailla, mutta siis yhtenä (kahtena) kappaleena tultiin takasin masuasukin kanssa.



Eilen oli eka neuvola, mutta siis jutusteluahan se vaan oli ja sain ison pinkan luettavaa. On kyllä aika kurjaa että täällä pk-seudulla noita neuvolakäyntejä ei siis oo kun tää eka ja sit seuraava rv 22! Eikä siis puhettakaan että tuolla olisi tehty mitään ultraa tms, verenpaineen ottivat vaan! Julkisen puolen tarjoamien np ja rakenne-ultrien lisäksi ei siis toivettakaan päästä kurkkaamaan masuun ilman että pistää seteleitä tiskiin. Itse siis kyllä aion sen tehdä ja olen ensi viikolla menossa yksityisellä käymään kun np-ultraan on kuitenkin sitten vielä monta viikkoa.



Pahoinvointia ei ole ooneksi edelleenkään ilmennyt siinä määrin että olis tarvinnu pönttöä halata, vaikka pälillä onkin vähän "pala kurkussa" ollut. Äitini kuitenkin kerto ettei silläkään ollut mua odottaessaan ollenkaan pahoinvointia, joten kaipa tää on aika yksilöllistä. Väsymystä pukkaa kuitenkin välillä ihan julmetusti, se tuntuu välillä olevan kyllä ihan lamauttavaa...



No niin, omanapaista romaania tässä taas ihan tarpeeksi, voimia kaikille!



ponityttö rv 7+0

noista ruoka-aineista ollut täällä puhetta. heti kun tulin raskaaksi, alkoi ällöttämään suurin osa juustoista joten niistä ei oo ollut hädän päivää, mutta yks mikä nyt alko ahdistaa: graavilohi! herranjestas, en todellakaan selviä joulua ilman graavilohta! :D aion ostaa sitten jotain tosi suomalaista ja luomua ja varjeltua lohta joka on tehty tosi steriilissä ympäristössä...tai jotain, en tiedä, mutta graavilohta on Pakko saada juhlapöytään! Voi apua !



...no okei, nyt kun luin ton Nannakoon postaaman jutun listeriasta, niin tulin siihen tulokseen että ehkä yritän selvitä joulun ilam ngraavilohta. mutta iso NYYYYH.



Janna83:lle kommentoin pahoinvoinnista sen verran, että saattaisko olla, että pahoinvointi on (vuorokauden ajasta riippumatta) pahimmillaan aina töissä? eli silloin kun ei saa levätä? itse ihmettelin kans, et joinain aamuna kotona on tosi hyvä olo, mutta heti kun pitää mennä aamuvuoroon ja herätä aikaisin, oksennan varmasti. samoin iltavuoron kanssa; aamulla on ihan hyvä olo kun on levännyt, mutta varsinkin jos on rankka työilta, oksennan varmasti ja koko ajan ihan järkky olo. oon tullut siihen tulokseen, että alkuraskaudesta selviäis kunnialla ainoastaan niin, et sattuis olee joku loma silloin ja sais levätä koooooko ajan.



joo ja sama täälläkin ton makean kanssa; ennen söin päivittäin jotain makeeta, edes yhden suklaapatukan, nyt oon ollut sitten n. 9 viikkoa ilman karkkia & suklaata. ehkä pisin aika koskaan! :D ei todellakaan uppoa eikä tee mieli. hyvä niin. keho siis yrittää viestiä, että sokeria on ihan vararavinnoiksi asti.



en muista onko puhuttu aiemmin, mutta onko täällä muita joita ällöttää salaatit ihan sietämättömästi? kun mennään vieraaseen paikkaan syömään, on lähes noloa kun en yksinkertaisesti pysty syömään muuta kun sitä pääruokaa (ja sitäkin säälittävän vähän). salaatista tulee lähes oksennusrefleksi, se kurkun ja tomaatin hajukin.......:/ ja yksi ylivoimainen ällötys on aiempi suuri rakkauteni: tomaatti-mozzarella-basilika-salaatti! Y Ö K! toivon todella että mun ruokatottumukset palautuis edes osittain normaaliksi ja pian.



nisarille onnea ihanista ultra-uutisista! onko pahoinvointi yhtään helpittanut?



shellie ja katmandoo ainakin puhui kiukkuisuudesta. mulla on ollut onneksi niin, että miehelle ei ole tarvinnut yhtään kiukutella (liekö sitten syy siinä, kun mies on ollut niin erityisen ihana tän raskauden ajan, siivonnu ja tehny ruokaa ja hemmotellu mua...), mutta töissä on edelleen vaikea purra huulta. tuntuu, että kiukuttelen kaikille asiakkaille ja oon oikeen kauhea ämmä. huoh.



ja selkäongelmia löytyy täälläkin. olin kaupassa lihapuolella töissä muutama vuosi sitten, kun niksautin selkäni oikein huolella nostaessani 20 kilon laatiokkoa. sen jälkeen ei ole selällä tervettä päivää ollut, ei tarvi suurtakaan rasitusta kun jo tuntuu, etten pääse sängystä ylös. siksikin kauhulla odotan, mitä tää tuleva raskaus pitää sisällään...varmaan alan jo kohta köpöttelemään kuin 85-vuotias mummo.



niin ja siis mulla ei ole ultra vielä ensi viikolla (vko 11) vaan vain se lääkärikäynti, jossa tehdään...? mitä lie. ei oikein selvinnyt. ilmeisesti ottaa taas jonkun verikokeen ja mittailee mua, mutta ei tosiaan mitään sydänäänten kuuntelua tms. kuulemma. sitten vasta siitä pari viikkoa, eli ehkä vko 13, kun olis se ultra. näin muistelen, en jaksa mennä tarkistaa. nojaa, eihän sekään kauheen kaukana ole, mut toisaalta ois ollut tosiaan kiva edes niitä mahdollisia sydänääniä kuulla ennen sitä niin ei tarvii turhia jännäillä.



eli heikkulinilla on musta itseasiasa aika aikaisin se ultra, kun eikös se yleensä oo vasta vkoilla 12-14? tai no niin joo, toihan (11+2) on sitten sun 12. viikko :) eli no worries, ihan aikasessa on!



kiitos Naanulille ultraus-infosta!



pussieläimelle tsemppihali, toivotaan että tuo on vaan ohimenevää hormoonimyrskyä ja mielialasi vielä tasoittuu & osaat iloita tulevasta vauvasta :)



Myös Nannakoolle onnea ihanista ultra-uutisista! toivotaan että kaikki sujuu hyvin looppuun saakka.



Groselhalle oikein rentouttavaa reissua, koitapas tyhjentää pääsi kaikista turhista huolista ja keskity ihanaan lomaan! minne kauas olette menossa?:)



mimmu80:lle tsemppiä ja toivotaan että se oli tosiaan vaan harmitonta tiputtelua..



Hookatti, täällä myös paleltaa. töissä pakko pitää jo meidän "talvitakkeja" päällä vaikka on vasta elokuu. asiakkaat luulee, että oon sairaana, vaikka tää on jotain ihan muuta..:D



apua en edes tiedä mitä kaikkea oon kirjotellut kun tuli niin pitkä juttu. nyt pitää lähteä leipomaan ja koittaa tehdä jotain hyödyllistä, vaikka tosiaan tekis mieli vaan maata sängyssä ja nukkuanukkunukkuanukkua.....





Laurau 9+5

Hei siis näkyiskö siellä jotain?! Yksityiselle pitää varmaan mennä? Minä en tiedä näistä asoista oikein mitään, eikä voi oikein keltään tutulta kysyäkään kun ei haluais vielä kertoo, varsinkaan nyt.

Täällä yritetään selvitä eilisestä migreenistä, sain sitten viiden vuoden tauon jälkeen kohtauksen, edellinenkin tuli raskausaikana, tosin loppuraskaudesta. Olihan kokemus. Ja edelleen olo on todella heikko. Onneksi mies pystyi pitämään vapaan. Kohtaus alkoi illalla 17 aikaan sahalaidalla, sen jälkeen puutui paikat ja sen jälkeen iski päänsärky. Kipu hellitti 19 aikaan ja siitä aamuseiskaan asti sitten nukuin. Tänään oon ottanut unta 10-11 ja 12-14 ja silti on ihan kuitti olo. Vähän pelottaa, jos alkaa uusimaan, mutta sitten pitää vaan lähteä päivystykseen.



Muiden kuulumisiin en valitettavasti jaksa/ pysty kommentoimaan, mutta MIMMU, ultrassa ei saa oikein mitään selkoa noilla viikoilla, sikiökaiun, mutta sykettä ei vielä noilla viikoilla kuulukaan näkyä. Poissulkea voidaan siis tuulimuna, mutta muuten ei vielä pysty sanomaan. Tuolla vuotomäärällä ei kuitenkaan alkio ole voinut vuotaa vielä pois. Itse vuodin kuopuksesta rv 4, 8, 12 ja 16, ja terve tyttö syntyi 40+4. Ihan kamalaa, mutta aina kaikki vain oli kunnossa.

Onpas vieläkin tullut uusia porukkaan, onnea kaikille!



Mulla alkaa pahoinvointi vähän helpottaa, tai sitten olen tässä vaiheessa jo niin tottunut siihen, että oksentaminen menee ihan rutiinilla ja sen jälkeen voi taas jatkaa normaalisti. Teen edelleen töitä etänä, koska meillä ei ole töissä paikkaa, johon voisi mennä edes hetkeksi pitkälleen.



Minäkin olen ollut ihan kuolemanväsynyt. Tuntuu etten pääsisi sängystä ylös millään, aina en pääsekään. Verenpaineet on myös matalalla, niin nopea nouseminen ei enää onnistukaan, kun silmissä pimenee ja taju meinaa lähteä.



Keskenmenonpelko on jo vähän väistynyt. Tämä raskaus on nyt jo yli 2 viikkoa pidemmällä kuin edellinen. Alavatsan kohdalla tuntuu jo selvä kumpu, sitä on kiva silitellä.



Olemme kertoneet jo tytöllekin. Se innoissaan odottaa ja puhuu "meidän pikkulapsesta" kovasti. Siitä tulee kyllä ihana isosisko.



Kävin ekassa neuvolassa joku aika sitten. Ei mitään ihmeellistä tai yllätyksiä siellä. Odotan vain kovasti että kättäriltä tulisi jo kutsu ultraan.



Vähän hormonihirviö jo nostelee päätään. Sain eilen hirveän raivarin yhdelle kaverille - ihan syystä tosin, mutta kuitenkin vähän ylimitoitettuna.



Kun odotin tyttöä olin vihainen kuin ampiainen melkein koko raskauden ajan. Se oli tosi raskasta, mutta olen kuullut siihen sellaisen selityksen, että raskaana haluaa suojella tuleaa lasta kaikilta maailman vääryyksiltä, ja siksi niihin kiinnittää enemmän huomiota kuin normaalisti. Tai siis että se on ihan hormonaalista. Viime raskauden aikana olin niin vihainen, että luulen ehtineeni siinä ajassa käydä läpi ja käsitellä kaikki elämäni aikana kohtaamani vääryydet lähtien siitä, mitä kaikkea vanhempani tekivät väärin kun olin pieni...



Mutta näköjään sitä riittää raivoa vielä tällekin raskaudelle. Toivottavasti siitä ei vain tule yhtä kokonaisvaltaista kuin viimeksi.



Aprilli 9+3

Valitettavasti mulla on nyt ihan sellanen olo, että se tais olla nyt tässä. En osaa selittää sitä, mutta siltä tuntuu. Tai siis ei tunnu miltään... "Vuoto" jatkuu tuhruna, ei koske mihinkään, paitsi tissit on arat, surettaa.



Päivällä jo meinasin soittaa jonnekin yksityiselle lääkäriasemalle, mutta en sitte soittanukaan. Ei se ultra estä mitenkään mahdollista keskenmenoa.



Enkä mitenkään voi olla miettimättä jos olenkin itse jotenkin aihettanut tämän, vaikka tosin tiedän, ettei näin ole. Sitten mua huolettaa mun työkin. Tosi raskasta fyysisesti ja nostellakin saa, raskaitakin. Jos tämä kaikki on sen syytä. Tai jos asukki onkin vielä mukana, kestääkö se tätä repimistä? En usko, että pomo kattelis hyvällä, jos menisin ja täräyttäisin, että terve, olen raskaana, enkä voi nostella mitään.



Oon tässä purkanut vain omia huoliani. Oikeesti onnee kaikille hyvistä uutisista ja tsemppiä kuvotuksen ja kaiken muunkin kanssa. :)



Jatkan puoli päivää kerrallaan eteenpäin.



xxx Mimmu

Kuules, jos sua huolestuttaa kovin, niin mene yksityiselle utraan. Tietysti se kustantaa sen n.100e. Neuvolassa ilmeisesti kerrottiin, että tällainen vuoto on tässä alussa ihan normaalia. Se voi johtua niin monesta. Tiedän monta ystävääni, joilla on ollut tuhrua ja silti on raskaus jatkunut. Ikäväähän toi on, eikä sitä kellekään toivois. Tää on muutenkin niin jännää tää alku! Voimia sulle Mimmu ja punnitse nyt asat niin, että säästelet itseäsi.





Itse koin keskeytyneen keskenmenon viime syksynä eli sikiön sydän ei lyönyt rv8, mutta mitään vuotoakaan ei ollut alkanut. Olin lopulta tosi tyytyväinen valintaani mennä varhaisraskauden ultraan, niin sain asian hoidettua pois päiväjärjestyksestä (kuulostaa kylmältä, mutta siihen oli aluksi sutauduttava niin). Muutoinhan olisin joutunut kohtamaan ikävät uutiset ehkäpä vasta 12 viikkon np-ultrassa. Nyt mulle määrättiin lääkkeet tyhjennystä varten ja vielä tsekkattiin, että kaikki klöntit olivat tulleet ulos ja kuukautiset tulivat jo kuukauden päästä. Ei se kiva kokemus ollut, mutta siihen on pakko suhtautua niin, että luonto hoitaa!



Mulla ollut nyt iltaisin sellaista pahaa oloa. Pakko syödä jotain koko ajan, niin olo kohenee. Paino on jo nyt noussut! Ei hyvä!



Nyt iltapuuhiin ja tyttö nukkumaan!