Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Riitaa miehen harrastamisesta, itse viimeisilläni raskaana
25.08.2010 |
Tilanne tämä: meillä vilkas uhmaikäinen vajaa 3v jota hoidan kotona, ja nyt loppuvaiheessa raskaana. Paljon kolotuksia, selkäsärkyä jne tullut vaikka aiemmin mennyt hyvin. Vauva siis jo painaa varsin paljon, ja tekee herkästi minulle huonon olo. Jos rasitun päivästä liikaa, en nuku yöllä säryn takia juurikaan. Mies tahtoisi jatkaa harrastuksia pari kertaa viikossa kuten ennenkin, siis käydä urheilemassa 1½h töiden päälle jolloinka tulisi kotiin siinä viideltä. Esikoinen nukkuu tunnin päiväunet, sen jälkeen on virtaa täynnä. Pitäisi päästä ulos, sisällä riehuu hirveästi. Minulle on aivan riittävästi ulkoiluttaa aamupäivät, en enää iltapäivästä jaksaisi, tai sitten särkee koko illan. Sisällä olo taas tuskaisaa, lapsi riehuu, kiipeilee pöydille ja sotkee kun olisi niin energiaa. Olen sanonut miehelle, että nyt tämän viimeisen kuukauden jättäisi harrastukset, ainakin kerran viikossa riittäisi, ja pitäisi esikoista ulkona tai tekisivät keskenään mitä vaan. Mies sitä mieltä, että hän tahtoo harrastaa, kyllä hän ehtii ulkoilutella tarpeeksi muutenkin. Mitä olette mieltä? Ne harrastusillat vaan menevät sitten niin, että mies tulee töistä suihkuu, syömään..siinä on mulla pitkä päivä lapsen kanssa.
Kommentit (131)
Voi hyvänen aika mitä ämmiä täällä. "Kyllä miehen pitää saada mennä", "kyllä äidin pitää jaksaa kotia hoitaa vaikka kuolinvuoteeltaan", "älä turhia valita, olet VAIN raskaana". Huhhuh...
Onneksi omalla miehellä on järki päässä. Älyäisi jättää harrastukset vähemmällä tuollaisessa tilanteessa pyytämättäkin.
Ja onneksi minulla ei ole ystäväpiirissä tällaisia akkoja mitä täällä pyörii kirjoittelemassa. Jo on aatamin aikaisia mielipiteitä naisilla. Enkä viittaa pelkästään tähän ketjuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no mun mielesta tuo kuulostaa jarkevalta, etta mies soittaa ja kysyy miten kotona sujuu.
mutta sita ma ainakin tassa haen etta vauvan tulon jalkeen ao:lla on siella mustis uhmaikainen ja vauva hoidettavana, voiko se harrastaminen sittenkaan jatkua ?
jos niin kamalasti sarkee niin sitten sohvalle ja muksulle leikit olkkariin.
kuten esim diabetes, lonkkakivut, pahoinvointia, huimausta, todellista väsymystä, verenpainetta yms yms...monet joutuvat lepäämään osastolle vuoteeseen vaikka ei olekaan se sairaus :D älkää olko lapsellisia nyt pliis!
Olen itsekin raskaana rv 39 ja torkuin viime yönä kokonaisen tunnin, mutta en viitsi pienistä valittaa, kun on pahempaakin nähnyt.
t: kuudetta kertaa raskaana
Ai että olet URHEA. Pöh.
Milloin teistä naisista tulee tuollaisia perästävedettäviä ja miksi?
on miehen alapuolella, joka asiassa. Naisen kuuluu totella ja palvella miestään marisematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin mies tulee todellakin kotiin ja voi oikein hyvin jättää omat harrastuksensa väliin maailma ei siihen kaadu. Tuskin se raskaana oleva vaimokaan jaksaa mennä harrastuksiinsa vaan käyttää senkin ajan lepäämiseen joten miksi mies ei voisi joustaa? Joustamista noissa tilanteissa tarvitaan molemmin puolin mutta en jaksa uskoa että mies kärsii jos loppuraskauden ajan jää harrastukset pois...minkälaisia nössöjä nykyajan ukot oikein on? Vaimon jaksaminen pitäis tulla ekana ja sit vasta harrastukset. Näin ainakin mun mies toimi silloin aikoinaan kun olin niin väsynyt ja kipeä että nukahtelin lattialle kun yöllä nukuin vartin pätkiä...joo mulla onkin MIES eikä mikään nuija :D
jos vaimo raskaana,väsynyt ja kipeä. Onneks mulla ei ole noin itsekästä ja reppanaa miestä. Milloin miehistä tullut noin itsekkäitä vai ovatko olleet sitä aina ja saavat jatkossakin olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittaa lukea tätä ketjua. Tuntuu että ihmiset eivät ymmärrä lukemaansa tai sitten vaan ilkeilee tahallaan. Eihän kyse ollut siitä etteikö ap normaalisti hyväksyisi miehensä harrastuksia. Hänhän vain toivo apua nyt loppuraskaudesta kun oleminen kovin vaikeaa ja itsekkin mainitse olevan kyse noin kuukauden mittaisesta ajan jaksosta.
Kyllä todellakin olen sitä meiltä että mies voi tuon aikaa olla ilman harrastuksiaan ja auttaa ap:ta loppuraskauden ajan. Hän ehtii varmsti harrastaa sitten taas kun vauva syntynyt. Yhteistä lastahan he tässä odottavat eikä todellakaan ole äidin velvollisuus jaksamisensa äärirajoilla mennä loppuraskaudesta että mies saa harrastaa!!
Otappa ap puheeksi miehesi kanssa uudestaan. Kyllä sinun täytyy saada mieheltäsi apua, ovathan lapset hänenkin! Tai tee niinkuin minä, ota mies mukaan neuvolaa ja sieltä varmasti saa neuvolatädiltä toisen mielipiteen jos ei sinua yksin kuuntele!
Niille jotak ihmettelivät kuinka ap jaksaa sitten kahden lapsen kanssa. Olin itsekkin kolmatta lasta odottaessani pari viimeistä kuukautta todella väsynyt ja kipeä. Turvotusta oli paljon, selässä iskias vaivaa yms. Toivon myös mieheltäni apua arjen pyöritykseen. En sitä saanut. Hän piti tärkeämpänä harrastuksiaan ja ystävien tapaamista. Siihen hänellä oli mielestään oikeus kun oli päivät töissä. Normaalisti tämä olikin ok, mutta väsyneenä kahden pienen lapsen kanssa minusta epäreilua kun pelkkä seisominen sattui välillä todella paljon.
Lopulta otin mieheni mukaan neuvolaan noin kuukausi vauvan syntymää. Varasin ajan tarkoituksella aikaan jolloin hän pääsi mukaan ja vetosin synnytyksetä puhumiseen. Neuvolatäti oli tietoinen tilanteestamme kotona ja keskusteli miehen kanssa ihan asiallisesti minun avun tarpeestani yms. Kun asia tuli miehelle vielä neuvolatädin taholtakin hän ymmärsi sen ja oli viimeisen kuukauden enemmän minun apunani.
Vauvan synnyttyä ja kun arki sairaalasta paluun jalkeen lähti liikkeelle pärjäsin ihan hyvin lasten kanssa kotona ja mies sai harrastaa mitä halusi muutamana iltana viikossa niinkuin ennenkin.
Ai että olet URHEA. Pöh.
Olen kestänyt pahempaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä oli todella kiire töissä, tuli yöllä mukaani synnyttämään ja palasi aamulla töihin. Näki tyttärensä viikon ikäisenä ensimmäistä kertaa hereillä. Kun tulin sairaalasta niin hoidin kolme lasta ja kodin.
Ei ole tarkoitus kiillottaa sädekehää, mutta aina asiat ei vaan mene juuri niin kuin itse haluaisi.
voi elää tasa-arvoisessa parisuhteessa? Silloin ei automaattisesti nainen valituksineen kyllä ole etusijalla. Ap saa olla päivät kotona, ei pitäisi olla ylitsepääsemätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja antavat raskaana olevan äidin levätä :D? aikuisten oikeesti? REPS
ole naisten mielestä tasa-arvoinen, mikäli mies ei taivu naisen vaatimuksiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hemmetti jos ei kolmea tuntia viikossa mies saa olla muualla kuin kotona.
ja antavat raskaana olevan äidin levätä :D? aikuisten oikeesti? REPS
tai hoitaa vauvaansa? REPS!
mitä helvettiä siitä on apua jos "saa olla" koko päivän kotona villin lapsen kanssa jos missään välissä ei pääse lepäämään ja valvonut kipujen takia edellisyön? Oletteko aivan dillejä? Mulla oli villi taaperi joka nukkui eri aikaan toisen taaperon kanssa ei siinä nukuttu yhtään!Miksi helvetissä se mies ei voisi muutamaa viikkoa joustaa omista menoistaan? Mikä hemmetin herrä mies on jonka ei tarvi luopua mistään edes hetkeksi? Tuleeko kuolema jos ei pääsekään joskus harkkoihin vai mikä on ongelma?
Siis jaksat hyvin sinne iltapäivään - mitä? monelta mies on kotona, jos ei mene liikuntaharrastukseensa - kolmeen, neljään, mutta sitten se on naks koko jaksaminen 1,5-2 tunnista kiinni.
Miksi niin on? Voisiko sitä omaa jaksamista edesauttaa muulla tavoin kuin kieltämällä mieheltä liikunta?
Otatko esimerkiksi päiväunet silloin, kun esikoinenkin nukkuu? Vai pusaatko turhaan jotain kotihommia?
Entä se aamupäivä, voisitko ulkoilun sijasta olla silloin kotosalla - ja ulkoilla mieluummin iltapäivällä? Jos lapsi ei aamulla olisi niin "seinille hyppivässä" olotilassa?
Yksi mahdollisuus tuli myös mieleen - eikö mies voi siirtää ainakin toista liikuntakertaa viikonloppuun, silloinhan hän voi olla urheilemassa vaikka esikoisen päiväunien aikaan.
Tottahan miehen on syytä joustaa myös ja varsinkin, jos todella ON niin, että se on 1,5 tunnista kiinni sun jaksamisesi.
Tuli vaan tunne sun kommenteistasi, että olet vetänyt ton jo arvovaltataisteluksi "joko rakastat mua ja joustat tai..."
Miehellä oli todella kiire töissä, tuli yöllä mukaani synnyttämään ja palasi aamulla töihin. Näki tyttärensä viikon ikäisenä ensimmäistä kertaa hereillä. Kun tulin sairaalasta niin hoidin kolme lasta ja kodin.
Ei ole tarkoitus kiillottaa sädekehää, mutta aina asiat ei vaan mene juuri niin kuin itse haluaisi.
Ja se on myös, että mihin tyytyy. Minä en tuollaista sietäisi enkä hyväksyisi. Enkä myöskään hyväksyisi, että mies ei AP:n tilanteessa voisi omia halujaan ja tarpeitaan laittaa hetkeksi aikaa sivuun auttaakseen raskaana olevaa vaimoaan. Itse kyllä auttaisin miestä vastaavassa tilanteessa. Miksikö? Siksi, että yhdessä tässä ollaan ja jo pelkästään se, että toinen pyytää, on hyvä syy auttaa toista.Se on sitä tasa-arvoa.
mutta mieshan tulee sitten totta kai suoraan toista kotiin joka ilta niin mamma saa rauhassa hoitaa vauvaa ja imettaa..
Alue: Aihe vapaa
esim sitten kun lapset nukkumassa? Kummasti mun mies osaa kyllä :D ei ole pakko päästä just siihen omaan harrastukseen yksin harrastamaan. Ihan helposti sujuu pyöräilykin taapero kyydissä että ihan turhaa on vedota siihen ettei saa liikuntaa! Sen muutaman hassun viikon varmasti jaksaa olla vaikka kokonaankin ilman sitä liikuntaa jaksaahan se raskaana oleva vaimokin.