Voi tylsyys, miten jaksan ulkoilla 2v:n kanssa!!!

lapsi vain nuorempi. Suunnittelen töihinpaluuta pikimmiten.

käydä puistossa, vaikka tietysti pitäisi...AP:n kanssa voisin kyllä lähteäkin.

missä asut!? Tule seurakseni, oi samankaltainen. Itse olen varmaan saanut lastensuojeluviranomaiset perääni, kun olen jutellut toisille äideille ja rehellisesti, että "hemmetti, vielä vuosi tätä ennen kuin pääsee töihin takaisin", vaikka tietysti rakastan lastani, mutta kaipaan älyllistä keskustelua ja nimenomaan aikuisseuraa! Ne imbesillimammat katsovat niin pitkään, että "aijaa, joo". Ja sitten lässyttävät lapsilleen. ARGH.

puistossa ole pakko vaan hiekkakakkuja väsätä. Meillä on 3v pojan kanssa aina kivaa puistossa, tosin taidan olla siellä ainoa mamma joka leikkii lapsensa kanssa. Keinutaan ja lasketaan mäkeä, enpä oo muita äitejä/isiä nähnyt liukumäessä tai keinussa :D Jos poika löytää kavereita niin saa toki leikkiä heidän kanssa ja mä sitten vaikka luen kirjaa penkillä, mutta kyllä siellä puistossa voi aikuisetkin pitää hauskaa :)

Kumma ettei tämä puistotätiajatus ketään innosta. Ajatelkaa nyt. Lapsella on puistotäti ja kavereita puistossa, viet sinne esim.9:00 j haet sitten lähempänäpuolta päivää, menette kotiin ja lapsi on nälkäinen ja punaposkinen syö ja menee päiväunille n.2-3t. Silloin sinulle jää aamulla aikaa mennä esim. jumppaamaan tai vain löhötä tai mitä vaan. Sitten kun lapsi päiväunia nukkuu on sinulla taas omaa aikaa.Ei kullä ole hullumpaa.

2v nukkuu ja ratkaisimme asian niin että ihan vaan omalla pihalla olimme ja itse luin päivän lehden muksun leikkiessä hiekkiksellä itsekseen. Nyt vasta luin nämä uusimmat vastaukset ja hassua, 2v. teki omatoimisesti tuota aarteiden keräystä, otti työntökärryn ja vei sen viereisen metsän reunaan, kävi keräilemässä (vilkuilin toki perään vaikka luinkin lehteä penkillä)sammalta, oksia, kiviä ja ties mitä ja tuli sitten esittelemään kokoelmaa. Totta on kyllä sekin että eipä tuo tuntunut olevan moksiskaan etten vienyt puistoon saamaan kaveriseuraa, hirmu onnessaan vaan touhusi. Harvennamme siis puistoiluja ainakin toistaiseksi ja teemme enemmän mitä huvittaa, kyllä se tosiaan ehtii 3v. saada vertaisseuraa hoidossakin. Jos sää suosii niin huomenna taidamme tehdä ihan metsäretken ja tänään iltapäivällä taidan käydä kaupungilla asioilla lapsen kanssa ja vaikka kahvittelen paikassa jossa on leikkinurkkaus. (Poden kyllä siitä varmasti huonoa omaatuntoa kun olen jotenkin ajatellut että kotiäidin velvollisuus on viedä aamuin ja iltapäivin lapsi puistoon tai muuten on ns. laiska äiti, mutta eihän sen sitä tarvitse tarkoittaa.)



Täällä ei ole puistotätitoimintaa ja sen järjestäminen tuntuisi työläältä. Entäs jos itse olisi sitä puuhaamassa ja kukaan ei sitä käyttäisikään ja jos taas sitoutuisi viemään tiettyinä aamuina, niin se veisi sen pienen ilon että kotiäitinä aikatauluissa on joustoa ja vapautta ja voi tehdä improvisoiden suunnitelmiin muutoksia ihan lennossa, mihinkään ilmoittelematta.

2v nukkuu ja ratkaisimme asian niin että ihan vaan omalla pihalla olimme ja itse luin päivän lehden muksun leikkiessä hiekkiksellä itsekseen. Nyt vasta luin nämä uusimmat vastaukset ja hassua, 2v. teki omatoimisesti tuota aarteiden keräystä, otti työntökärryn ja vei sen viereisen metsän reunaan, kävi keräilemässä (vilkuilin toki perään vaikka luinkin lehteä penkillä)sammalta, oksia, kiviä ja ties mitä ja tuli sitten esittelemään kokoelmaa. Totta on kyllä sekin että eipä tuo tuntunut olevan moksiskaan etten vienyt puistoon saamaan kaveriseuraa, hirmu onnessaan vaan touhusi. Harvennamme siis puistoiluja ainakin toistaiseksi ja teemme enemmän mitä huvittaa, kyllä se tosiaan ehtii 3v. saada vertaisseuraa hoidossakin. Jos sää suosii niin huomenna taidamme tehdä ihan metsäretken ja tänään iltapäivällä taidan käydä kaupungilla asioilla lapsen kanssa ja vaikka kahvittelen paikassa jossa on leikkinurkkaus. (Poden kyllä siitä varmasti huonoa omaatuntoa kun olen jotenkin ajatellut että kotiäidin velvollisuus on viedä aamuin ja iltapäivin lapsi puistoon tai muuten on ns. laiska äiti, mutta eihän sen sitä tarvitse tarkoittaa.)

Täällä ei ole puistotätitoimintaa ja sen järjestäminen tuntuisi työläältä. Entäs jos itse olisi sitä puuhaamassa ja kukaan ei sitä käyttäisikään ja jos taas sitoutuisi viemään tiettyinä aamuina, niin se veisi sen pienen ilon että kotiäitinä aikatauluissa on joustoa ja vapautta ja voi tehdä improvisoiden suunnitelmiin muutoksia ihan lennossa, mihinkään ilmoittelematta.

Jos palvelu olisi kunnan taholta.Puistotäti olisi siis kunnan palkkaama.Olisi mahdollista maksaa kertamaksu tai sitten kuukausimaksu.Aikana jolloin puistotätitoiminta kukoisti oli tunkua puistotädeille. Meidän nurkilla toimi sama puistotäti 25v ja hänen puistoonsa oli jonotuslistat.Tämä tuki ja apu kotiäideille oli mitoitettu vastaamaan SEKÄ lapsen että vanhempien tarpeita ja se todella toimi!

niin tökkii koko touhu, ja lapsi on vasti 1v, ollaan vasta loppukesällä aloitettu puistossa käyminen ja nyt jo tympii.



Mutta; meidän puistossa (espoossa) ei ole kovin innokkaita äitejä muutenkaan, hiekkiksen reunalla istutaan pienimpien kanssa ja isommat lapset juoksee pitkin puistoa. Tänään viimeksi useampikin äiti haaveili ääneen, että tulisipa jostakin pyörillä liikkuva kahvila... Ainoa yli-innokas on puistotäti ja lapset näyttävät pitävän hänestä todella paljon, minulle tulee melkein näppylöitä siitä pirteydestä -mutta enpä kuulukaan kohderyhmään :)

Suurin osa siellä puistossa käyvista äideistä (ja ne pari isää siellä seassa) on siellä vain siksi, että lapsen päivässä olisi tarpeeksi virikkeitä ja näkevät muitakin lapsia. Sadepäivinä ei jakseta lähteä puistoon ja sen kyllä huomaa, kiukutteleva ja huonosti nukkuva lapsi tuloksena niistä päivistä. Sen vuoksi jaksaa käydä puistossa vaikka oikeasti ei voisi vähempää kiinnostaa kaivella seillä hiekkaa lapsen suusta!

Onnekseni meillä on ihana rivaritaloyhtiö, jossa on hiekkis, keinu ja leikkimökki. Asumme lisäksi järven rannalla.



Taloyhtiössä on paljon lapsiperheitä, joten taaperoni tapaa muita lapsia. Käyn muskarissa kerran viikossa ja nyt ajattelin käydä jossain perhekerhossa toisena aamupäivänä.



Ajattele niin, että ulkona aika kuluu nopeammin, eikä sinun tarvitse vahtia, vetääkö taapero liinat pöydiltä jne.

että meidän lähipuistossa käy pääsääntöisesti ihan normaalia porukkaa, joiden kanssa voi keskustella monenlaisista asioista, ei pelkästään kotiäitiyden ihanuudesta ja lapsista. Muutama sellainen imelä tyyppikin on, mutta siinähän nekin menevät mukana. Suurin osa kyllä leikki lastensa kanssakin (kuten minäkin) ja tekee niitä kakkujakin, mutta eipä se nyt ainakaan mun osaltani tarkoita sitä, että olisin oikeasti hirveän innostunut lapion väristä tai kakun tekemisestä, vaan sitä, että leikin lapseni kanssa, koska se on kuitenkin sekä lapsesta että minusta kivaa. 1,5-vuotias kun ei vielä hirveästi kuitenkaan leiki muiden lasten kanssa ja ainakin meidän tyttö on sen verran äidin perään, että ei sitä voi vain viedä hiekkikselle ja vetäytyä itse sivummalle juoruamaan/lehteä lukemaan.



Mä jaksan aamuisin kyllä raahautua sinne puistoon jo ihan pelkästään siitä ilosta, että lapsi on paljon hyväntuulisempi ja nukkuu paremmat päiväunet, kun on aamupäivä touhuiltu puistossa. Voitaishan me toki samoilla pitkin metsiä tai olla vaan omassa pihassakin, mutta itse tykkään siitä, että pääsen myös juttelemaan muiden aikuisten kanssa.

niin tökkii koko touhu, ja lapsi on vasti 1v, ollaan vasta loppukesällä aloitettu puistossa käyminen ja nyt jo tympii.

Mutta; meidän puistossa (espoossa) ei ole kovin innokkaita äitejä muutenkaan, hiekkiksen reunalla istutaan pienimpien kanssa ja isommat lapset juoksee pitkin puistoa. Tänään viimeksi useampikin äiti haaveili ääneen, että tulisipa jostakin pyörillä liikkuva kahvila... Ainoa yli-innokas on puistotäti ja lapset näyttävät pitävän hänestä todella paljon, minulle tulee melkein näppylöitä siitä pirteydestä -mutta enpä kuulukaan kohderyhmään :)

Suurin osa siellä puistossa käyvista äideistä (ja ne pari isää siellä seassa) on siellä vain siksi, että lapsen päivässä olisi tarpeeksi virikkeitä ja näkevät muitakin lapsia. Sadepäivinä ei jakseta lähteä puistoon ja sen kyllä huomaa, kiukutteleva ja huonosti nukkuva lapsi tuloksena niistä päivistä. Sen vuoksi jaksaa käydä puistossa vaikka oikeasti ei voisi vähempää kiinnostaa kaivella seillä hiekkaa lapsen suusta!

Siis puistotädille jätetään lapsi, ei äiti jää sinne norkoilemaan.

mä ainakin jaksan ja tykkään käydä puistoissa ja kerhoissa ym. Meillä on ihan mukava porukka äitejä ja lapsia joita nähdään viikon mittaan. Tyhjänpäiväistä kauppakeskuksissa ymv norkoilua en sen sijaan tajua. Mitä virikkeitä siitä kukaan saa?

Voi herransjestas kun täällä joku paasaa siitä puistotätitoiminnasta!!! Jos kunta ei ole sellaista järjestänyt, eikä järjestä, niin paha siitä on innostua!

Oikein olisi hyvä ratkaisu minunkin mielestäni, mutta kun ei oo niin ei oo.

Tyhjänpäiväistä kauppakeskuksissa ymv norkoilua en sen sijaan tajua. Mitä virikkeitä siitä kukaan saa?

Mä en kans tajua että mitä iloa on notkua jossain kaupassa lapsen kanssa??? Tosin, eipä oma 2 v:ni edes mahdollistaisi moista, ei kyllä viihdy missään ostoksilla montaa hetkeä. Mieluummin sitten puistoilemme :).

Mä en nimittäin jaksa uskoa, että aikuinen ihminen muuten ois noin avuton tulemaan toisten kanssa toimeen. Ne toiset äidit on siellä hiekkiksen reunalla koulutettuja, maailmaa nähneitä, omialla aivoillaan ajattelevia fiksuja ihmisiä - mut ei ihme jos heitä ei kiinnosta kertoa ajatuksistaan sulle, jos sun asenne on sellainen että sä lähtökohtaisesti aliarvioit heitä. Marmattajia ei vaan oikeasti jaksa kukaan, koska ne samat ihmiset vikisee ensin työpaikan kahvitunnilla jokaisesta pikku vastoinkäymisestä ja sitten siellä puistossa ihan yhtä pienistä asioista. Se on aika nopeasti nähty juttu.



Meidän puistoissa äidit keskustelevat keskenään kaikesta taivaan ja maan väliltä, ja ilmapiiri on sellainen että toisen valintoja kunnioitetaan ja koitetaan tajuta erilaisia näkökulmia (sillä niitä riittää, kun samassa puistossa käy erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja eri elämäntilanteissa). Mut sellaista lähtökohtaista äitiyden ja lapsen kanssa olemisen parjaamista mä en jaksa kuunnella. Mä en ole kenenkään muun äiti kuin oman lapseni ja mun ei tarvitse mennä mukaan sellaiseen lässytykseen, että voi elämä kun on NIIN rankkaa olla kotona. Jos ei pää kestä niin se on voivoi. Omien ystävieni kanssa asia on eri ja kaikki tunteet jaetaan rehellisesti, mut puolitutun äidin voivottelut mä todellakin kuittaan sellaisella imelällä hymistelyllä, jonka tarkoitus nimenomaan on viestittää, että älä tule pilaamaan muiden fiilistä, jos sulla ei ole meille mitään mielenkiintoista annettavaa, vaan pelkästään valittamista.



Jos joku äiti naamioi siihen valittamiseen oman yksinäisyytensä, sosiaalisten tilanteiden jännittämisen tai muun ihan oikean ongelman, niin asia on ihan eri ja siihen saa myötätuntoa jokaiselta äidiltä jonka minä sieltä puistosta tunnen. Mut silloin pitää olla rohkeutta kertoa mikä oikeasti mättää.

Voi herransjestas kun täällä joku paasaa siitä puistotätitoiminnasta!!! Jos kunta ei ole sellaista järjestänyt, eikä järjestä, niin paha siitä on innostua!

Oikein olisi hyvä ratkaisu minunkin mielestäni, mutta kun ei oo niin ei oo.

Kunta kyllä järjestää sellaista joka rahoja säästää ja jota vanhemmat TODELLA haluavat.On paljon taaperoita jotka viedään päiväkoteihin koska äidit eivät jaksa.Jos jaksaminen on puistotädin avulla mahdollista, ovat kustannukset huomattavasti pienempiä.En usko että olisi vaikea saada päättäjät kuuntelemaan.Edellytys on tietenkin että vanhemmat jotenkin tämän toivomuksen ilmaisee. Siitä vaan pommittamaan sähköpostitse päivähoidosta vastaavia, ei se kuitenkaan hirveän suuri vaiva ole,että voihan sitä yrittää?

Kunta kyllä järjestää sellaista joka rahoja säästää ja jota vanhemmat TODELLA haluavat.On paljon taaperoita jotka viedään päiväkoteihin koska äidit eivät jaksa.Jos jaksaminen on puistotädin avulla mahdollista, ovat kustannukset huomattavasti pienempiä.En usko että olisi vaikea saada päättäjät kuuntelemaan.Edellytys on tietenkin että vanhemmat jotenkin tämän toivomuksen ilmaisee. Siitä vaan pommittamaan sähköpostitse päivähoidosta vastaavia, ei se kuitenkaan hirveän suuri vaiva ole,että voihan sitä yrittää?

Meillä kunta on nimenomaan lakkauttanut tällaisen toiminnan; vielä vuosi sitten meidänkin lähipuistossa oli puistotäti, ja palvelu oli suosittua, mutta se lakautettiin. Sääli.

Kunta kyllä järjestää sellaista joka rahoja säästää ja jota vanhemmat TODELLA haluavat.On paljon taaperoita jotka viedään päiväkoteihin koska äidit eivät jaksa.Jos jaksaminen on puistotädin avulla mahdollista, ovat kustannukset huomattavasti pienempiä.En usko että olisi vaikea saada päättäjät kuuntelemaan.Edellytys on tietenkin että vanhemmat jotenkin tämän toivomuksen ilmaisee. Siitä vaan pommittamaan sähköpostitse päivähoidosta vastaavia, ei se kuitenkaan hirveän suuri vaiva ole,että voihan sitä yrittää?

Meillä kunta on nimenomaan lakkauttanut tällaisen toiminnan; vielä vuosi sitten meidänkin lähipuistossa oli puistotäti, ja palvelu oli suosittua, mutta se lakautettiin. Sääli.

Jos vanhemmat aktiivisesti asian ottavat isommassa porukassa esille, esim.voisi ihan paikallislehden toimittajan avulla tehdä lehtijutun ja pyytää päivähotoa asiaa kommentoimaan jne.

On niin paljon ollut puhetta ppäiväkotihoidon vaikeuksista pienten kohdalla ja puhuttu sen haitallisuudesta. Tässä olisi selkeä veto lasten puolesta jossa myös vanhemmille annettaisiin tukea oikealla tavalla vanhemmuudessaan. Miksi me vanhemmat olemme niin passiivisia ja annamme vaan järjestelmän meitä ohjata, kyllä mekin voimme vaikuttaa.

että hiekkalaatikon vieressä istuminen ja tuomarina ja leikittäjänä oleminen ei eroa työpaikalla aikuisten ihmisten johtamisesta! eri ongelmat, mutta samat jutut niin hiekkalaatikolla kuin työpaikalla. Aikuisten kanssa joskus olen kuvitellut, että olisi erilaista, mutta kokemus on opettanut.Siksi en pitänyt hiekkalaatikko elämää niin pahana. Nyt siis taas johdan aikuisia aikuisten hiekkalaatikolla=töissä.

Näin minä sanon 2 v isänä. Ei sinne leikkipuistoon ole pakko mennä hiekkakakkuja tekemään. Minä käyn lapsen kanssa kaupungilla, otetaan piirakkaa ja mehua niin jaksaa. Käydään missä kävisin muutenkin. Leikkikentälle mennään keinumaan hurjasti ja ehkä hiukan lasketaan mäkeä, mutta EI SINNE TARVII MENNÄ IKÄVÄÄ PITÄMÄÄN. Outo ajatuskin. (Ja lapsen kaverit tulee ystävistä ja kavereiden kautta ja päiväkodista).