Lue keskustelun säännöt.
Taas on ateistiäidillä valinta edessä... :(
19.08.2010 |
Tai valinta on siis jo tehty, mutta saa nähdä, kuinka se käytännössä toimii. Lapsi meni eskariin ja ope kertoi lapsen joutuvan istumaan yksin kirjastossa sen aikaa, kun muut kuuntelevat kristillistä aamunavausta.
Viime vuonna lapsi ahdistui uskonnollisissa tapahtumissa siitä, että me vanhemmat emme usko ja mitä siitä raamatun mukaan seuraa. Valitsimme sen takia täyden uskonnottomuuden esikoulussa, jonka seurauksena lapsi poistetaan luokasta ja laitetaan istumaan kirjastoon joka viikko. :( Toivoin niin kovasti, että ryhmässä olisi muitakin uskonnottomia, mutta näköjään joutuu yksin istumaan. Tulee paha mieli lapsen puolesta. Ei kuusivuotiaan pitäisi vielä joutua miettimään hengellistä suuntautumistaan.
Kommentit (134)
Tai valinta on siis jo tehty, mutta saa nähdä, kuinka se käytännössä toimii. Lapsi meni eskariin ja ope kertoi lapsen joutuvan istumaan yksin kirjastossa sen aikaa, kun muut kuuntelevat kristillistä aamunavausta.
Viime vuonna lapsi ahdistui uskonnollisissa tapahtumissa siitä, että me vanhemmat emme usko ja mitä siitä raamatun mukaan seuraa. Valitsimme sen takia täyden uskonnottomuuden esikoulussa, jonka seurauksena lapsi poistetaan luokasta ja laitetaan istumaan kirjastoon joka viikko. :( Toivoin niin kovasti, että ryhmässä olisi muitakin uskonnottomia, mutta näköjään joutuu yksin istumaan. Tulee paha mieli lapsen puolesta. Ei kuusivuotiaan pitäisi vielä joutua miettimään hengellistä suuntautumistaan.
Lapsenne on kuusivuotias! Ja vuosi sittem hän ahdistui uskonnottomuudestanne! Kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä, millaisia asioita ja kuinka jyrkästi omaa elämänkatsomustaan VIISIVUOTIAALLE tuo esille. Hän tuskin on kysynyt sinulta "uskotko äiti jumalaan?". Kannattaisi pysyä jutuissaan lapsen kehitystasolla ja avatua vähän vanhemmalle, ettei lapsi ahdistu. Hän arvatenkin ahdistuu myös maailman tuskasta, koska valveutuneet vanhempansa ovat avautuneet yksityiskohtaisesti maailman raadollisuudesta, köyhyydestä, nälänhädästä, seksuaalisuudesta, hippiaatteesta ja kuolemasta.
No voi voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempihan sen on siellä yksin istua, kuin haisevien, vääräuskoisten mamu-äpärien kanssa.
Lapsenne on kuusivuotias! Ja vuosi sittem hän ahdistui uskonnottomuudestanne! Kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä, millaisia asioita ja kuinka jyrkästi omaa elämänkatsomustaan VIISIVUOTIAALLE tuo esille. Hän tuskin on kysynyt sinulta "uskotko äiti jumalaan?". Kannattaisi pysyä jutuissaan lapsen kehitystasolla ja avatua vähän vanhemmalle, ettei lapsi ahdistu. Hän arvatenkin ahdistuu myös maailman tuskasta, koska valveutuneet vanhempansa ovat avautuneet yksityiskohtaisesti maailman raadollisuudesta, köyhyydestä, nälänhädästä, seksuaalisuudesta, hippiaatteesta ja kuolemasta.
No voi voi.
se, että lapsi ahdistui siitä, että päiväkodin uskonnollisissa tilauisuuksissa dumattiin vääräuskoiset ja oli siksi ahdistunut?
Voisin kyllä ihan hyvin kuvitella, että jos lapselle sanotaan eskarissa, että ne jotka ei usko jumalaan joutuu helvettiin, lapsi tarkistaa, että joutuuko nyt äiti ja isi sinne helvettiin.
päättää onko mukana tunnilla vai ei. käydäänkö teillä kotona sitten koko ajan läpi suuntaustanne. mua ei ainakaan häiritse jos lapsi puhuu taivaasta ja enkeleistä jne... sanon vaan että minä en niihin usko mutta moni muu niin tekee
Lapsenne on kuusivuotias! Ja vuosi sittem hän ahdistui uskonnottomuudestanne! Kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä, millaisia asioita ja kuinka jyrkästi omaa elämänkatsomustaan VIISIVUOTIAALLE tuo esille. Hän tuskin on kysynyt sinulta "uskotko äiti jumalaan?". Kannattaisi pysyä jutuissaan lapsen kehitystasolla ja avatua vähän vanhemmalle, ettei lapsi ahdistu. Hän arvatenkin ahdistuu myös maailman tuskasta, koska valveutuneet vanhempansa ovat avautuneet yksityiskohtaisesti maailman raadollisuudesta, köyhyydestä, nälänhädästä, seksuaalisuudesta, hippiaatteesta ja kuolemasta.
No voi voi.
se, että lapsi ahdistui siitä, että päiväkodin uskonnollisissa tilauisuuksissa dumattiin vääräuskoiset ja oli siksi ahdistunut?
Voisin kyllä ihan hyvin kuvitella, että jos lapselle sanotaan eskarissa, että ne jotka ei usko jumalaan joutuu helvettiin, lapsi tarkistaa, että joutuuko nyt äiti ja isi sinne helvettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sitä vähemmästäkin lapsi ahdistuu kun saa pelätä jotain uskontopeikkoa. Varmaan sulkee silmät ja korvatkin kirkon ohi kulkiessaan.
Et tiedäkään miten paljon ikävää aiheutatte miehenne kanssa lapselle moisella pakana-kasvatuksella. Täytyy todella toivoa, että lapsi joku päivä pääsee tietoiseksi uskonelämästä ja Jeesuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja MIKÄ niissä sanottu on ahdistusta aiheuttanut.
En nimittäin ihan niele tuota, että päiväkodin tilaisuuksissa olisi tuotu esille, mitä tapahtuu kristinuskoon kuulumattomille. Ne hartaudethan ovat sellaista laimeaa peruskauraa, ettei siellä kenenkään henki liikahda suuntaan eikä toiseen.
Jumalaan, Jeesukseen, taivaaseen ja helvettiin.
Olen sanonut etten usko moiseen hölynpölyyn. Ja perustellut heille näkemykseni.
Kun olimme vielä exän kanssa yhdessä, esikoiseni ei osallistunut uskonnon tunneille, hän sai pitää ne tunnit vapaina. Tehdä mitä halusi.
Exän kanssa tuli ero ja hän muutti lasteni kanssa aika pitkän matkan päähän (olen syöpähoitojen vuoksi kykenemätön lähihuoltajaksi). Exä kysyi multa jotenkin "varovaisesti", että voisivatko lapset kuitenkin osallistua jatkossa uskonnon tunneille. Olisin halunnut ateistina kieltää, mutta päädyin kuitenkin siihen, että lapset saavat päättää itse. Ja he ovatkin nyt käyneet uskonnon tunneilla, joskin poika mm. sanoi, ettei hän usko kenenkään kävelleen vetten päällä tai muuttaneet kalasaaliin kaikille riittäväksi tai parantaneen sairaita, tai vesi viiniksi tarinaa.
Nyt poika kai haluaa liittyä kirkkoon, koska kaverit menee kaikki ensi kesänä riparille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä Raamatun mukaan uskonnottomille tapahtuu? Me kuulumme kirkoon ja 8- ja 11-vuotiaamme ovat uskonnon opetuksessa, ovat olleet eskarissa, ja koskaan ei uskonnon opetuksessa ole käsitelty mitään helvettejä tai mitä tapahtuu jos ei usko. Ap on siis itse kertonut lapselle näin?
Minusta ap:n lapsen eskarissa tehty ratkaisu vaikuttaa ihan hyvälle, eihän sinne voi ketään seurakiskaan irrottaa. Siksi toiseksi 6-vuotiaan on jo hyvä opetellakin koulua varten itsenäisyyttä, keskittymistä ja omien tehtävien tekoa.
Et tiedäkään miten paljon ikävää aiheutatte miehenne kanssa lapselle moisella pakana-kasvatuksella. Täytyy todella toivoa, että lapsi joku päivä pääsee tietoiseksi uskonelämästä ja Jeesuksesta.
niin? Satujen opettaminen totenako nyt olisi muka ratkaisu johonkin?
Meillä onneksi tajuavat jo 6- ja 7 -vuotiaina "ettei sellaisia oikeasti ole" kun olen kautta rantain kysellyt. Hienoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsenne on kuusivuotias! Ja vuosi sittem hän ahdistui uskonnottomuudestanne! Kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä, millaisia asioita ja kuinka jyrkästi omaa elämänkatsomustaan VIISIVUOTIAALLE tuo esille. Hän tuskin on kysynyt sinulta "uskotko äiti jumalaan?". Kannattaisi pysyä jutuissaan lapsen kehitystasolla ja avatua vähän vanhemmalle, ettei lapsi ahdistu. Hän arvatenkin ahdistuu myös maailman tuskasta, koska valveutuneet vanhempansa ovat avautuneet yksityiskohtaisesti maailman raadollisuudesta, köyhyydestä, nälänhädästä, seksuaalisuudesta, hippiaatteesta ja kuolemasta.
No voi voi.
se, että lapsi ahdistui siitä, että päiväkodin uskonnollisissa tilauisuuksissa dumattiin vääräuskoiset ja oli siksi ahdistunut?
Voisin kyllä ihan hyvin kuvitella, että jos lapselle sanotaan eskarissa, että ne jotka ei usko jumalaan joutuu helvettiin, lapsi tarkistaa, että joutuuko nyt äiti ja isi sinne helvettiin.
ap sanoi "Viime vuonna lapsi ahdistui uskonnollisissa tapahtumissa siitä, että me vanhemmat emme usko".
Päiväkoti ei todellakaan esim. kirkkoretkillä kohtele "vääräuskoisia" mitenkään erityisesti. Retkelle saa tulla, jos vanhemmat vaan antaa luvan. Mutta sitten on näitä vanhempia, jotka tekevät omasta elämänkatsomuksestaan niin suuren numeron, että kieltävät lapseltaan kaiken sen "vastaisen". Kuule edes pyhäkoulussa ei 5 saati 6-vuotiaille puhuta helvetistä, saatikka ESKARISSA, jossa uskonto on aika pieni osa kuitenkin. Lapsi on selvästi ahdistunut ahdasmielisten vanhempiensa vuoksi. Eli peiliin katsominen voi edelleen auttaa.
Minulta lapseni ovat kyllä kysyneet suoraan, että uskonko raamattuun....Jumalaan, Jeesukseen, taivaaseen ja helvettiin.
Olen sanonut etten usko moiseen hölynpölyyn. Ja perustellut heille näkemykseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et tiedäkään miten paljon ikävää aiheutatte miehenne kanssa lapselle moisella pakana-kasvatuksella. Täytyy todella toivoa, että lapsi joku päivä pääsee tietoiseksi uskonelämästä ja Jeesuksesta.
niin? Satujen opettaminen totenako nyt olisi muka ratkaisu johonkin?
Meillä onneksi tajuavat jo 6- ja 7 -vuotiaina "ettei sellaisia oikeasti ole" kun olen kautta rantain kysellyt. Hienoa!
vaikkei kirjaimellisesti raamattuun uskoisikaan, mutta hengellisyyteen kuitenkin ja johonkin "korkeampaan". Fundamentalistien lapsista tulee, no, juuri tuollaisia kuin ap kertoi.
En usko jumalaan enkä kuulu kirkkoon, mutta mies kuuluu. Lapset ei ole kastettu, mutta saavat sitten aikanaan päättää rippikoulusta itse. Tarhassa on suurpyhinä käynyt seurakunnasta joku puhumassa lapsille, mutta meidän lapset ovat kyllä osallistuneet siihen enkä koe sitä ongelmaksi. Olen myös päättänyt että lapset saavat osallistua koulun uskonnontunteihin sitten kun on sen aika. Kuuluuhan se tavallaan peruskoulutukseenkin tietää jotakin maailman eri uskonnoista vaikka ei niihin itse uskoisi.
On ihan normaalia, että lapsi kiinnostuu tuossa iässä erilaisista uskomuksista ja erilaisesta tavasta hahmottaa elämää.
sillä vaikka opettaja ei niin tekisikään, niin muut oppilaat voivat tehdä. Tästä minulla on ihan omaa kokemusta: samassa eskarissa kanssani oli 3 poikaa jotka tulivat ERITTÄIN uskonnollisista perheistä ja he päivittäin pelottelivat kuinka me muut joudumme helvettiin koska uskomme väärin tai emme uskoneet ollenkaan.
Ei eskari-ikäisille puhuta mitään helvettijuttuja
mitä tapahtuu jos kuolee, istuuko pilvellä jne. musta se on ihan normaalia. outoa jos jollain on lapsia jotka eivät jo tuossa iässä kysele
"Viime vuonna lapsi ahdistui uskonnollisissa tapahtumissa siitä, että me vanhemmat emme usko ja mitä siitä RAAMATUN MUKAAN SEURAA." (korostus oma)
Eli ap:n lapsi ahdistui siitä että hänelle oli kerrottu mitä Raamatun mukaan seuraa uskonnottomuudesta. Kukahan sen on mahtanut kertoa?
ap sanoi "Viime vuonna lapsi ahdistui uskonnollisissa tapahtumissa siitä, että me vanhemmat emme usko".
Meillä lapset kuuluvat kirkkoon, vaikka me vanhemmat olemme uskonnollisesti välinpitämättömiä ja minä en kuulu kirkkoon. Juuri siksi, ettei heidän tarvitsisi pienestä pitäen asialla päätään vaivata. Olen yrittänyt kasvattaa heidät ymmärtämään, että uskon asioista voidaan olla eri mieltä... Mutta kurjaa jos lapsi ottaakin sitten kovin vakavasti vanhempiensa iäisyyden. Vielä tuon järjestelyn varmaan voi muuttaakin, jos siltä tuntuu, mutta tuossa vaiheessa varmaan asiasta pitää aika paljon keskustella lapsen kanssa...