----MARRASMAMMAT KESKIVIIKKOON-----

ollaan taas. Viikot menee kyllä hyvää vauhtia. Tuntuu kurjalle kun luen noita lastenhoito propleemia teidän muiden kohdalla. Itsellä kun ei ole vielä kun nuo kaksi karvapersettä, jotka pärjää sen kahdeksan tuntia ittekseen. Toivotaan vaan että kaikkien lapsille hoito järjestyy synnytyksen ja muiden hässäköiden ajaksi!

Eilinen päivä meni Jorvissa, paineita seurattiin ja laskihan ne levossa. Ja kun ei valkuaista ollu pissassa päästivät vielä kotiin lepäämään. Tosin tänään sitten lääkäri soitti että verikokeessa oli jotain mikä pitää tarkistaa ja niimpä kävinkin äsken siellä pudottamassa putkilon verta.

Ihmettelen vähän kun ei lääkäri soittaessaan kertonut mikä arvo siellä kiukutteli. Se kyllä sitten selvisi siinä lähtötilanteessa kun sain luukulta neuvolakortin niin lääkäri seisoskeli siinä takana. Kysyin siltä heti että missä vika. Trombosyyttien eli siis verihiutaleiden määrä liian alhaine, joka saattaa olla merkki alkavasta raskausmyrkytyksestä. Soittelevat sitten taas perään jos tarvii palata takaisin.

Käänöksistä: Eräällä toisella marrasmasulistalla on ollut tosi paljon puhetta käännösyrityksistä siellä kun on perätilabeibejä lähes joka toisella. Yleinen kanta on että käännösyrityksiin ei olla suostuvaisia. Perätilaan saattaa usein olla ihan luonnollinen syy, kuten napanuoran pituus. Ja siksi siinä on aina omat riskinsä. Meillä onneksi molemmat möllöttää päät alaspäin. Eikä ne enää mahdukaan kääntymään alkaa jo olla sen verran rotevia rungoiltaan.

Taidanpa tästä painua petiin takaisin ettei paineet lähde taas kipuamaan ylöspäin. Olisi niin paljon mukavampi huilia täällä kotona!

Nauttikaahan taas aurinkoisesta syysilmasta ja oikein hyviä vointeja,

Sankku ja asukitx2 34+3

Olen yrittäny pysyä ajan hermolla lukemalla pinoa, mutta jotenkin se vaan aina jää tuo oma kirjoittelu. Olen vissiin viimeksi kesän kynnyksellä kirjoitellu... Ei ole mitään erikoisempaa maha-asioissa ollu niin olen vaan tyytyny nyökyttelemään teidän jutuille ja olemaan samaa mieltä :)



Mutta jos nyt yrittäis ryhdistäytyä



(.) Aamulla oli neuvola ja lääkäri. Lääkäri oli taas niin flegu kuin se vain osaa. Kysy multa, että mitä kuuluu, miten oot voinu. Kun kerroin mitä kuuluu eli oikeastaan vaan hyvää niin se katteli seinille ja näytöllä ja oli ku ei ois ees kuunnellu. Kun lopetin monologin hyvästä olosta niin tuumas että no otappa ne pöksyt pois niin katotaan! Ja se kuulosti just siltä ku oisin valittanu kipuja tai jotain muuta. Eikä se eukko koskaan kerro milloin työntää mitäkin sisään! Enhän mie herranjestas tämän rantapallon takaa näe mitään, joten jokakerta säpsähdän niin että meinaan tippua siitä pöydältä ku se runnoo jotain alakertaan! Ärsyttävää! Ja se on niin helvetin kovakourainenki ettei nauraa kestä pariin päivään, yskimisestä puhumattakaan!

Sitten se ei taaskaan meinannu saada sydänääniä kuuluviin ja SF-mitan onnistu saamaan 4 cm enemmän ku terveydenhoitaja! Sitten se vaan hirisi itekseen siellä koneella että ompas meillä erilaiset mitat. Hmmm....

Mutta niin, kaikki oli kunnossa, ei verenpainetta, hemppa 129, painokehitys normaalissa eli lisää tulee tasasen tappavaan tahtiin. Vauvali on raivotarjonnassa ja kuulemma ihan hyvin puskee alaspäin (tunnetaan!) ja tilaakin pitäis olla. Mutta kun se siis onnistu saamaan niinkin komean SF-mitan ku 39cm niin lähtöpassit synnytystapa-arvioon tuli. Ei se minua haittaa, pääseepähän kurkkaamaan vielä kerran masuasukkia ennenkuin syntyy. Ja voihan se olla että terveydenhoitaja saa liian pienen mitan ¿ tiesi vain. Mutta nyt siis ootellaan kutsua kättärille arvioon. Ainiin, olihan siellä hienoista kohdunkaulan lyhentymistä ja pehmentymistä tapahtunu, joten kai se meinaa tuo meidän toukka tuolta tälle syksylle syntyä :D



Rapuäiti: Kohtalon tovereita ollaan. Alapää kasvaa kohta sammalta käytönpuutteesta (onneksi kovakourainen lekuri aina välillä ¿tomuuttaa¿)mutta ei vaan mies innostu. Kysyin jo että eikö se enää halua minua ja onko minusta tullu niin kamala ryhävalas ettei enää innosta. Tuumas vaan että ei sitä ole, ja sitten jotain koottuja selityksiä väsymyksestä ja luoja ties mistä.

Eli eikai se auta ku jatkaa haaveilua...



Pilponaatti: Miettikää nyt vielä pankinvaihtoa ku pikkuinenkin kerta noin protestoi :)

Katoin 4D dokumenttia eilen toisella silmällä. Vaikutti aika mielenkiintoiselta, mutta toisaalta aika kauhealtakin. Ainakin se kohta jossa tutkittiin sellaista jalkapallon kokoista loista, joka oli leikattu isoveljen mahasta.



Noema: napsuu täälläkin, on napsunu jo tosi kauan. Alussa luulin että mulla naksuu korvien välissä, mutta sitten kun mies yhtenä iltana kysy että mistä tuo ääni tuli, niin tiesin etten olekkaan tulossa hulluksi. Kysyin asiasta neuvolalääkärissä mutta ei sekään osannu muuta sanoa, ku että on kuullu naksumisesta ja naureskeli. Arveli että se on mitä ilmeisemmin vauvan nivelet eikä pitäis olla vaarallista. Olen huomannu että mitä kovempi jumppa kamulla on menossa niin sitä kovempana nakse kuuluu eli olisko sitten ne nivelet kovilla tuolla ahtaassa yksiössä. Toisaalta tuntuu tuokin selitys aika hassulle kun eikös sen luut pitäis olla vielä pehmeät ja nivelet joustavat että mahtuu olemaan sykeröllä...



Erkku: Olen huomannu kans paineen tunteen takamuksessa. Varsinkin yöllä herään monesti paineen tunteeseen ja tuuminu että no nytkö tästä pitää p****lle lähteä, keskellä yötä! Mutta ei se sitten olekkaan sitä, toukka se siellä vaan painelee. Ja vihlonnat alapäässä on ihan megalomaaliset! Yritin eilen laittaa kanervia parvekkeelle mutta eihän siitä mitään tullu, pakko oli tulla makoilemaan kun kamu alko ruuvaamaan päätä lähtökuoppiin.



Ups, tulipa pitkä viesti.... Mutta siitäkin huolimatta vielä kommentti käännösyritykseen. Muutamalle ystävälleni on käännös tehty, toisella vauva kääntyi melkein samantien takaisin nurinpäin, mutta kummatkin valitti että se sattuu kamalasti kun vatsaa runnottiin olan takaa. Luin jostain vanhasta Vauva-lehdestä, että vauva on käännetty esim taskulampun valolla. Aletaan vain vetämään valoa ylhäältä alaspäin ja kohta vauva seuraakin valopilkkua ja kääntyy. Toinen oli joku vyöhyketerapiatyyppinen kääntö.. en nyt muista mikä. Yritän plärätä noita lehtiä jos vielä löydän sen niin kerron enemmän.



Nyt päikkäreille!



Toukkis ja Papu 35+6

Vauvalla oli tosi hurjat sykkeet ja niitä pitkään kuunneltiinkin ennen kuin laskivat normaalitasolle. Laitoinkin siitä ihan oman aloituksen, josko joku tietäisi aiheesta enemmän. Tänään sykkeet huitelivat 190-195 välillä.

Muuten kaikki oli kunnossa.



Olo tosin alkaa olla jo aika kärsimätön...ja sitäkin edesauttaa nämä kaksi riiviötä...tai kullanmurua. Toisella kauhea uhma menossa ja toinen 18kk ikäisenä matkii siskonsa uhmakohtauksia antaumuksella. Välillä tuntuu siltä että aina kun avaan suuni niin sieltä tulee vain kauheata karjuntaa lapsille.

Ei tässä onneksi enää pitkää aikaa laskettuun aikaan ole, mutta mistäpä sitä lopulta tietää milloin vauva päättää syntyä. Kovasti on kyllä neuvolassa hoettu että saattaa syntyä ennen la:a. Saapi nähdä miten käy.



Muska 37+1

Vietin taas aamun labrassa, käyrällä ja lääkärillä tuolla äitipolilla. Viimeviikolla neuvolassa lapsen painoarvio oli jo 3,5 kg ja tuntui tosi hurjalta kun edelliset olleet syntyessään 3190 ja 3480. No tänään sitten painoarvio oli 2830 g heh. Ultrattuna siis. Että onhan kutistunut herra ;) No hyvä näin. Ihan hirvitti että 4,5 kg vauva syntyy. Tuo on meille sopiva koko. Niinpä niin arvioitahan nuo ovat.



Ja mikä ihanaa maksa-arvot ja sappihapot laskussa hurjaa vauhtia. Sappihapot jo normaalit ja maksa-arvot lähenee normaalia. Jee! Eli en joudu ainakaan sairaalaan makoilemaan eiikä vauvan vointi ole vaarassa. Ei siis näillänäkymin käynnistetä. Saa köllötellä rauhassa. Niin jos pysyy. Kohdunsuu oli jo auki 1,5 cm ja pehmeää kanavaa 2 cm jäljellä. Supistelee päivittäin ihan napakastikkin. Näin ne tilanteet muuttuu. Huh kun huokasin helpotuksesta.



Viimeyökin meni suht hyvin ja nukuin jopa pitkiä pätkiä. Hesarin kolahdus herätti kyllä puol viis ja oli vaikea nukahtaa uudelleen.



Mutta meille siis vain hyvää :) Kerrankin näin.



Massu 36+6 niin ja täälläkin massu napsuu!

Kerroinkos jo että miun kaverille synty su poikavauva, rv 37+4=) Jälleen perätilassa, tälläkertaa vain ns.jalkatarjonnassa. Ensin syntyi yksi jalka ja sitten toinen koukussa. Kaikki oli mennyt hyvin ja tämä siis tiedossa lääkäreillä että näin olisi tulossa vaavi maailmaan. Jännää..Vaikka miun kaveri on aika siro ja pikkuinen niin lantio silti hyvänkokoinen.



Itellä vointi oli eilen henkisesti aika stressaava. En tiedä mikä sapetti koko päivän, tuli tiuskittua lapsille pitkästä aikaa;( Ja paha mieli vielä aamullakin.. Oli vaan puhti totaalisesti nollassa. Supisteluja tulee, muttei kivuliaita. Lonkka vihottelee yllättäen aina ja pari yötä sitten alko myös liitokset ilmottelee olemassaolostaan vahvemmin. Ei kiva. Selkää jomottaa, kun siivoilin, mutta onneks jo helpotti.



Kumpa tää aika menis nopeemmin... tahtoo vaavin syliin....!



SaJuTu 33+0

Aika monella näyttää tänään olleen neuvolapäivä. Täällä kaikki ok. alapaine edelleenkin koholla 129/85, painoo tullut 500g viikossa, eli 16 kg kaikekaikkiaan. Sf mitta oli kasvanut vain 0,5 cm ollen nyt 33,5. Vauva on jo kyllä kiinnittynyt että johtuskohan tuosta. Kyllä rupes tajuamaan että se synnytys ihan oikeasti on ihan kohta kun terkka sano että pää on ihan alhaalla eikä hän sitä enää saa liikkumaan. Lähtökuopissa ollaan siis. Selvyys hiljaiseen aamuun (siis vauvan liikkeiden puolesta) selvis kans. Oli kääntynyt selkä mun mahanahkaa vasten. Eli jalat oli tossa kylkiluiden vieressä selkään päin. Eiköhän vielä keikaha jommalle kummalle kyljelleen.



Kävin sitten ostamassa sairaalakassiin puuttuvat tavarat, ettei tarvi kiireessä naamarasvoja ja puhistusaineita jahata. On sitten kaikki tärkeimmät ainakin sielä kassissa oottamassa...



Harjotussuppareitakin on täällä tällä viikolla tullut tosi reippaasti. Yöllä oli jo ihan sellanen hankalan tuntonen (ei siis kipee). Ja tänään neuvolassa terkkari ei tuntenut eka vauvaa kunnolla kun kuulemma supisti, sitä en kyllä tuntenut...



Eilen oli perhevalmennuksessa fysioterapeutin luento. Pienestä porukasta olin ainoa joka pysty vielä harrastaan liikuntaa, vaikkakin rauhallisiahan noi mun lenkit on. Tuli ihan epätodellinen olo, että meneekö tämä raskaus liiankin hyvin...



Jotain piti kommentoidakin... oli jo niin pitkä pino, ettei asiat tässä harvassa päässä enää pysy!



Nyt koiruuden kanssa ulkoileen!



T: Hertta+vauveli rv 36+6

" Kiva" lukea, että muillakin alkaa olla jo synnytystaudin oireita..Siis kun oma olo oli eilen ihan hirvee!! alamahaa poltteli ja vauvan pää painoi takapuolessa, sitten illalla kun kävin veskissä niin sellanen iso limaklöntti tulla tupsahti.. Mä sanoin miehellekin että sellanen nyt tuli ja mies tokaisi vaan että herätä sit kun lähdetään:) Mulla on edellisissä raskauksissa tullu se kuuluisa limatulppa vuorokautta ennen synnytystä. Mutta eipä se tainnut oola se tulppa, joku muu vissiin. Tänään on nimittäin ollu huomattavasti helpompi olo.



Ja olon paremmuuden takia olenki sitten järjestelly kaappeja ja siivoillu tytön huonetta. ajattelin että nyt taas kun kärsii, niin teen niitä alta pois. Vielä kun noi keittiön kaapit saisin järjestykseen.



Saas nähdä päästäänkö meilläkään sinne marraskuun loppupuolelle ennen vauvan tuloa..Jotenkin alkaa olla jo niin tukalaa, että josko tämä syntyiskin hieman ennen laskettua aikaa...Ainakin toivon niin!! voisi ihan hyvin tulla jo tuossa kolmen viikon päästä:) No aika näyttää.



Rapuäiti ja joku muukin kertoili tuosta alakerran käyttämättömyydestä..No niin se on vähän täälläkin. Miestä ei tunnu yksinkertaisesti kiinostavan mikään eikä millonkaan! Ja ne harvat kerrat viime aikoina oon " saanu" vaan ja ainoastaan lähes kerjäämällä, mikä ei todellakaan mieltä ylennä:) Kyllä mies suukottelee ja halii, mut mä ainakin kaipaisin seksiäkin!!! No kaipa nää loppuviikot vielä kestää niinku tähänkin asti, on meidän seksielämä ainakin ennen ollut sitten enemmän kuin hyvää synnytysten jälkeen:)

Sitä jään sitten odottelemaan....



Voikaapa hyvin!!!



äitykkä ja poikanen rv 34+1

Täällä kanssa noita ilkeitä alaosaston vihlaisuja paljon mm. kävellessä.



Supistukset enemmänkin vain vatsan kovettumisia, joskus kivuliaampiakin.Tai sellaisia, että tulee pahoinvoiva olo...



Itselleni tämä 3 raskaus ja aiemmat syntyneet suht nopeasti 4 ja 5 tunnissa. Synnytykset alkaneet runsailla vesien menolla kotona.



Siksi tuli kysyttyä noista supistuksista viimeksi äitiyspolin lääkäriltä. Kun en nyt kummemmin muista niiden voimakkuuksista, kun olen molemmissa aiemmissa tapauksissa ollut jo sairaalassa niiden alkaessa.

Minulle vastattiin, että kun supistukset kestäneet n. tunnin ja kipu niin voimakasta, että tuntuu tarvitsevan kipulääkettä niin sitten kannattaa jo lähteä, kun olen uudelleensynnyttäjä.



Tuosta seksistä oli puhetta, niin täällä kai olisi kummallakin haluja, mutta sen harrastaminen niin hankalaa, että olen jättänyt suosiolla väliin, vaikka harmittaakin.

No ehtiihän sitä sitten taas.....

Nyt menossa rv 35+5 ja sf mitta oli tänään jo 36 cm...

Neuvolapäivä tainnu olla tänäään monellakin, itsekin kotiuduin vasta neuvolasta ja lääkäristä. Painoa tulee lisää, vaikka kuinka yritän liikkua ja syödä terveellisesti :(. Nyt olen kerännyt kiloja jo 18 ja loppua ei taida näkyä. Turvotusta on ja aika reippaasti, mutta onneksi verenpaineet ja pissa ok! Miun äiti oli myös kova kilojen kerääjä ja sisko myös ja hyvin ovat molemmat päässeet entisiin mittoihin. Tuntuu vaan aina ihan karmeelle astua siihen vaakaan...



Lääkärissä kaikki ennallaan. Vauva rt:ssa ja ei ole vielä laskeutunut. Kohdunsuu hiukan pehmentynyt ja hiukan auennut ja kanavaa jäljellä 2 cm. En ole kyllä tuntenutkaan kauheesti supisteluja, ainoastaan sitä pään kairaamista tuonne alas. Sf-mittaa ei ottanut, mutta se oli viikko sitten rv 35+5 35 cm. Koosta lääkäri sanoi, että alta nelikiloinen tulee vauva olemaan. Kaikki siis hyvin, pitää tuota turvotusta saada jotenkin pois, onko kellään vinkkejä???



Miullakin on se eilinen 4 D nauhalla, joten kohta taidan alkaa sitä kattelee. Mies tulee töistä kohta kotiin ja haluaa varmasti ottaa päikkärit!



Mukavaa keskiviikkoa!



T: Näpiskä rv 36+6

Tuli sitte käytyä neuvolassa. Oli ihan oikein päin ja ei ollu kiinnittynyt. Sykkeet oli 140 ja sf-mitta 31. Viimeksi oli 33 mutta sen mittasi lääkäri. Verenpaine 111/67 ja painoa oli tullu vaivaiset 117g edellisestä käynnistä(reilussa viikossa). Huomenna menen mikä se nyt olikaan paastosokeri?? Kun mua on janottanu aikas paljon, normaalia enemmän. Epäiltiin että mitään ei löydy mutta katotaan nyt kummiskin. Pitää syödä että jaksaa olla syömättä 12h....Että silleen

Kävin sitte kaupassa, se olikin yhtä tuskaa. Vauva työnsi ihteään tonne jalkojen välii. Ihankuin luihin kopsahtelis...Askel oli hidasta, ja ihmiset kahto kuin tiiätte varmaan!!

Meillä lapsevahti asuu tossa alle 50m päässä(appivanhemmat) ja kun mies ei tule synnytykseen mukaan niin niin..ajatuskatkos....niin mies vie minut sairaalaan ja ajaa takaisin kotia.

Rauhallista iltaa kaikille, ilman kolotuksia :)

Eija ja eemeli 36+6

(.) Ihan tavallinen th käynti piti olla... mutta pisti sitte näytille lääkärille vielä ennen kotiin lähtöä. Painoa tullu lisää yli kilo/vko ja RR nousussa, ei hyvä siis. Jollei RR lopeta nousemista, joudutaan ehkä käynnistämään ennen laskettua. Maanantaina heti uudestaa mittaamaan paino ja RR, kontrolliin siis laittovat.

Sitten se lääkäri viimeksi käski ottaa rauhallisemmin jotta supistelut vähenis, ni eihän ne mitään oo vähentyny... muttei ne mitään uutta oo saanu aikaseksikaan tuolla alakerrassa joten en " saanut" supistusten estoon lääkitystä niinku ensin meinasivat. Kohdunkaulaa edelleen siis jäljellä 2cm, pehmeänä mutta kiinni olevana! Hemppa on vihdoinkin lähteny pikkuriikkisen nousuun ja nyt jo huitelee 113, wow! ;)



Hiukan pisti harmittaan kun on tota painoa niin paljon tullu, mutta suurinosa th:kin mielestä taitaa olla turvotusta :( Mulla ei tarvii sukat olla kun kauppareissun ajan jalassa ni nilkassa lukee Adidas, mikäli sukat nyt sellaset sattuu olemaa :) Ja mikä pahinta... kielsivät multa nyt shoppailun ym raskaan kävelyn ja kiertelyn :( Isyyspakkauskin on vielä valmistamatta :( Parasta tässä jutussa tai olla, että en saa oikeen siivoillakkaan kotona enää, onneks oli isäntä neuvolassa mukana ja kuuli sen, ei ois muuten varmaa uskonu :D



Tulipas pitkät sepustukset taas omia asioita... mutta mun mielestä on mukava lukea toistenkin kuulumisia! Ne käynkin päivittäin lukemassa mutta itsellä ei ikinä tunnu olevan mitään uutta ni ei viiti kirjottaa... onneks en taida olla ainut :) Ihan kykkä kiitettäviä pinoja nykyään tulee, ja aikasin!



Hiukan mua rupes harmittaa noi teidän lastenhoito-ongelmat :( Ite kun ajattelee ni meil ainakin sais kaikil äitisil ja mummusil ja muil hoitoon " ilman ajanvarausta" . Voisinpa auttaa teitä... Eikö missään lähelläkään asu ketään sen ikästä jolle vois lapset uskoa? Muistakaa, että täällä ollaan ainakin hengessä mukana, vaikkei se taida paljon auttaakkaan!



Taidan lopettaa kun tuntuu olevan vaan turhan päivästä höpötystä... Kiritään vielä loppumetrit suomalaisen akan sisulla ja voimalla ;)



Jonsku ja Tiitiäinen rv 33

Neuvolassa kävin ja kyselin, että mitä mun tulee odottaa siltä perjantain kättärin keikalta. Neuvo sanoi, että ensin ne tarkastaa ultralla perätilan ja sitten yrittävät ylipuhua minut synnyttämään, vaikka vauva on perätilassa. Voi vee! Miksi tämä väuva ei nyt vain käänny raivotarjontaan? Perhana soikoon!



Xtreme: Ihme kun sun kanssa ei olla mitään asiasta puhuttu. Mulla on tosiaan aika perjantaiksi kättärille, jossa suunnitellaan jatkoa. Mulla on kyllä maha jo laskeutunut, jolloin kääntyminen on aika epätodennäköistä. Voi olla, että asiantuntijat ovat heittäneet toivonsa luonnolliselle kääntymiselle ja siksi tilannetta seurataan ja pohditaan jo tässä vaiheessa.



Kiitos kovasti kaikista perätilaan ja kääntämiseen liittyvistä kommenteista! Se taskulamppu homma kuulosti vängältä, pitää kokeilla ;)



Napsunnasta kysyin neuvolassa, eivätkä osanneet siellä sanoa mitä voisi olla. Nivelten napsuminen kuulostaisi järkevältä selitykseltä. Hassua, ettei kukaan oikein tiedä mistä ääni johtuu.



Nyt lopetan, hyvät illat!

tuli sitten käytyä neuvolassa ja ennen sitä piti olla syöny että saavat sen aterian jälkeisen sokerin otettua. No laitoin makaronilootan uuniin ja katoin sit sitä dokkaria ootellessa. Ei oikeen meinannu ruoka maistua kun oli niin jotenki outuo olo sen jälkeen. Kaikkee sitä voikin olla...

Onneks suomessa on näitä ultria vähän useemmin kuin vasta 9kk tienoilla. Ei tuu niin hirmusia yllätyksiä.



Xtreme: Joko sulle on alotettu se fragmin? millä viikolla? Itellä olis tarkotus viikolla 36 alottaa eli pari viikkoa vielä ja sit piikkiä lihaan. Onneks se on aika helppoa. onko sulla ollu tukoksia?vai vaan taipumus? Miulla tuota on suvussa ja sit sitä tutkittiin ja löytyhän se poikeema multakin. On uulema tosi yleinen mutta sitä ei tutkita ihan noin vaan, niin monetkaan ei sitä tiedä ennen kuin tulppaa.



Niin neuvolassa oli sf mitta 30,5 verenpaineet 130/77 ja hb 122. EI turvotuksia ja painoo oli tullu nyt 500g eli n.semmonen 9kg koko aikana. Liikkeitä pitäs laskea jos ei tunnu mutta kyllä tuntuu koko ajan niin ei antanu edes mitään kaavakkeita.



Mukava oli jutella thn kanssa synnytyksestä ja mahdollisista kivunlievityksistä. Haluisin nyt olla ilman epiduraalia mahd. pitkään enkä ainakaan petidiiniä ota kun viimeks tuli niin pökkelö olo. Ja jotenki ärsytti olla niissä lettkuissa kiinni koko ajan. TAHTOO LIIKKUA ja olla pystyssä eikä vaan maata. No saa nähän mitä sitä sitten tuumaan kun on hetki käsillä. Ei kyllä tullu viimekskään kirottua eikä edes kiljuttua. pelkät irvistykset riitti.

Hmm.. no josko sitä unille nyt tämmösen sepustuksen jälkeen.

pilponaatti rv34+ 1

Xtreme, mielenkiintoista ettei asiasta ole ollut sen kummemmin puhetta...minullakin vauva on ollut pitkään joko poikittain tai sitten perätilassa(tällä hetkellä poikkitilassa). Sellaisen hyödyllisen neuvon sain, että jos esim. lapsivedet menisi ja on tiedossa, että vauva on joko poikki- tai perätilassa(tai sitten ei-kiinnittynyt), niin sitten kannattaa mennä ambulanssikyydillä sairaalaan, eli pitää olla makuuasennossa, muuten on riski, että napanuora voi joutua vauvan kaulan ympäri ja kiristyä(korjatkaa jos olen väärässä).



Oli myös mielenkiintoista lukea hieman käännösyrityskokemuksista, kiitos niistä! Itse en aio suostua sellaiseen, jos vauva olisi vielä perätilassa kun menen synnytystapaarvioon(rv 37). En myöskään lähtisi alateitse synnyttämään perätilavauvaa, vaikka olen myös lukenut positiivisia kertomuksia sellaisista synnytyksistä(viimeistään tänään synnytysasiaa-palstalla).



Noema, onnea sairaalankäyntiin, tulethan sitten kertomaan miten kävi! Ja jos jokin asia esim. käännösyritys ei sinusta tunnu hyvältä, niin neuvoni on, että kerro asiasta lääkärille heti, äläkä suostu jatkamaan(tilannettahan seurataan kuitenkin tarkasti eli siinä mielessä se on turvallinen, mutta siinähän on myös pieni riski, että synnytys lähtisi käyntiin käännösyrityksen seurauksena).



Terveisin, kasperina

(rv 34+)

Aivan kauhee yö. Hikoilen ihan älyttömästi ja sitte vielä tämä räkätauti.



Vauva puski eilen illalla ihan tosissaan tonne alas. Kyllä tuli mieleen et lähetäänkö tänä iltana. Selkää särki ja oli tuska olla!!!!Yöllä oli niitä kuukautiskipuja, kivuliaita siis pitivät hereillä. Nytteki on selainen tunne alapäässä et jotain " lorahtaisi" . Miehenikin sanoi saunassa että mahani on laskeutunut, alkaa epäilyttämään et syntyykö lokakuussa??



No tänään on se neuvola jospa se sanois jotain " viisaampia" . Nyt mie meen kahvilla ja sen jälkeen aamupalan tekoon.

Hitsi et on väsy olo...toivottavasti te muut olette pirteämpiä!!

Eija ja eemeli 36+6

Meillä esikoinen lähdössä puolen tunnin päästä hampaanpoistoon... josko nyt onnistuisi. Onneksi isä on kotona, saa viedä ja mennä pitämään tarvittaessa kädestä kiinni. Itsekkään en eritysesti rakasta hammaslääkäriä ja jotenkin pelkään, että mulla tulee siellä huono olo...



Olo on kun olis jääny katujyrän alle... Onko muite jolla aamulla herätessä on selkäänäsä saanut olo? En saa käännettyä kylkeä oikeastaan enää paitsi niin, että olen täysin hereillä ja asentoa ei meinaa löytyä. Alaselkä ja kyljet on ihan romuna ja väsy painaa... Mitä hiton hyötyä tollasesta nukkumisesta muka on??



Illalla soitin synnärille... Ottivat onneksi tosissaan, Hormoonihirviön kanssa kun samassa laitoksessa asioidaan, hänen viikonloppuinen käyntinsä jäi mietityttämään...

Käytiin keskimmäisen lapsen kanssa illalla kahdeksan maissa kaupassa ja vaikkei mikään sikapainava kauppakori ollutkaan, sentin päähän sectioarvesta viilsi ikävä kipu, ei kiinnikkeistä johtuva, ne kyllä tunnistan. Vielä kymmeneltä joka askel sattui siihen samaan kohtaan ja en uskaltanu mennä nukkumaan ennen kun soitin. Yhdistivät puhelun lääkärille joka käski ottaa pari Panadolia. Mulla on huomenaamuna se polikäynti ja toivoin saavani sellaisen vastauksen, että jos saan oltua, asiaa puidaan vasta sillon. No, lääkäri sanoi, että voin mennä siellä synnärillä käymään millon tahansa, tänäänkin mahdollisesti jos kipu ei hellitä. Sanoi myös, että on ihan mahdollista vauvan syntyä jo nyt jos arvet reistaa kovasti....

Nyt kipuja ei tunnu, tosin en montaakaan askelta ole edes tänään vielä ottanut=) Sängystä vessan kautta kahvipannulle ja siitä koneelle=)



Noema(ko) kyseli omassa aloituksessaan käänösyrityksestä... Omasta kokemuksesta ja kuulopuheista voisin vastata, että en antais enää kääntää. Meillä kakkonen ollut perätilassa ja käännetty onnistuneesti 2 kertaa, kääntynyt tosin saman tein takaisin. Käännös itsessään ei ole kivulias, mutta ei niin mukavakaan kokemus. Yhdellä kaverilla vauva kääntyi ja jäi tosi ikävästi linkkuun poikittain, äiti ei saanut enää itseään suoraa sen jälkeen, leikattiin vielä samana iltana ja melko vähäisillä viikoilla 35+5. Toisella kaverilla nyt ihan vastedes ei käännöstä voitu edes yrittää, istukan paikka oli huono.

Olis kiva lukea jostain sillä lailla onnistuneista käännösyrityksistä, jossa vauva on kääntynyt, jäänyt raivotarjontaan ja syntynyt normaalisti alateitse... en muista ainuttakaan kuulleeni.



No nyt patistan nuo hammaslääkäriin, ihme porukkaa kun eivät itse osaa lähteä=)



Vaimo75 ja masu 35+4

Heip vielä...



Ajattelin sulta kysäistä ,muiltakin jos kokemusta noista kiinnikekivuista,jos sektio takana...



Mulla meni eka sektioksi,joten nyt kun toista odotellaan,minkälaisia ne kivut on?voiko ne olla ns.supistuksia,vai siinä haavan kohdalla syvemmällä tuntuvia " repäisyjä" ?



Pitääkö niistä mainita esim.neuvolassa tai lekurissa? Onko ne ihan normaaleja...

-Iso-kiitos jo etukäteen!!!



<3 Erkku

Kiinnikekivut on mulla ainakin lähinnä kyljissä esiintyvää repivää kiristystä. Pahimmillaan olleet siinä vaiheessa kun painopiste muuttuu selvästi eli kun selkä kävellessä menee notkolle. Mulla siis kolme sectiota alla ja kolmennen odotuksessa kipu oli vain vasemmalla kyljessä aavistuksen navan alapuolella, nyt neljännessä oikella ja hiukan ylempänä.

Esiintyy kävellessä ilta-aikaan, helpottaa (yleensä) heti kun laskeutuu istumaan tai esim. kaupassa nojaa ostoskärryyn etukenossa. Arpikudoshan siellä ei jotenkin periksi anna ts. kiinnikkeitä on sinne arpiin muodostunut.

Huoh... ompa vaikeaa kuvailla... toivottavasti saat tästä jotain irti=) Mua ei supistele, en tiedä esiintyykö silloin. Joskus myös vauvan liikkeet saa aikaseksi tuon saman ilmiön, tässä raskaudessa potkut on jossain vaiheessa aiheuttnu myös niinkun " uuden" haavan kipua, josta olen ollu hyvin huolissani... että vaan kohtuparka kestäis vielä hetken, tän leikkuksen jälkeen saa olla rauhassa hamaan hautaan asti=)

Olen maninnut neuvolassa, kun täti kysyy vointia, mitään ei koskaan ole sen enempää kommentoinut, kun että ovat ikävä vaiva... tuskimpa siis pitää mainita.

Ainoa mitä mietin on, että jos sulla tää vauva syntyy alateitse ja kivut ovat olleet raskauden aikana kovia, vois varmaankin jollekkin lääkärille (synntytystapa-arviossa mm.) kertoa.