Tekeekö se minusta sairaan jos kiellän mieheltäni harrastuksen

Monikin asia kiinnostaisi. Miehen mielestä minulle riittää se, että käyn ulkoilemassa, kävelyllä ja uimassa lasten kanssa. Mies kyllä harrastaa vaikka mitä ja ihan itsekseen. Ja rahaakin syytää harrastuksiinsa, mutta rahanmeno ei minua haittaa, koska ei meillä mitenkään puutteessa sen vuoksi eletä. Toivoisin vain, että saisin tehdä edes joskus jotain omaa jutskaa.

Lapsenvahdin takiako? Entäs jos vain lähdet? Tai otan MLL:n hoitajan, pistäisikö se miehen miettimän kuluja?

Aikuista miestä ei voi kieltää, ja jos yrittää niin siitä ei mitään hyvää seuraa. Mutta missään tapauksessa ei tarvi myöskään alistua olemaan joku taloudenhoitaja miehen elämän sivuosassa! Mies on idiootti jos noin kohtelee vaimoaan ja perhettään!



Elä ap omaa elämääsi, juuri kuten 15 sanoi. Jossain vaiheessa mies havahtuu ja se on sinun päätöksesi kuuluuko mies enää siinä vaiheessa teidän elämäänne. Älä jää odottamaan miestä vaan jatka omaa elämääsi hyvillä mielin!

suhteemme. Haluaisin saada korjatuksi kaikki ongelmamme, ennen kuin toinen lapsemme syntyy. En vain tajua, miksi tähän kaikkeen on vielä pakko sekoittaa tuo harrastus, joka tuo vain lisää kitkaa suhteeseemme. Meillä on yhteiset rahat, sama tili jonne kummankin palkka tulee ja tällä hetkellä olemme joutuneet luopumaan jo paljosta että saamme rahat riittämään. En tiedä, tuntuu että helpomalla pääsisi kun lähtisi eri ositteeseen ennen kuin lapsi syntyy, koska en halua että lapsi syntyy tälläiseen suhteeseen missä tuntuu miehelläni menevän omat asiat muiden edelle ja pitäisi keskittyä vain hänen identiteettiin ym.

Harrastus ei ole mikään mitä on arvailtu ja se on ihan sama mikä se edes on. En vain tahdo tuoda ilmi, koska on pienet piirit.

Reilu 10 vuotta sitten exäni halusi minun antavan kenkää bändini naispuoleiselle laulajalle, koska hänen mielestään nainen oli kiinnostunut minusta. Olimme juuri saaneet levytyssopimuksen tunnetun levy-yhtiön kanssa ja kieltäydyin naiseni toiveesta. Semminkin kun minulla ei koskaan ollut mitään "juttua" sen laulajanaisen kanssa. No, sitä seurasi sitten jatkuvaa mökötystä, tavaroiden heittelemistä ja loputonta erouhkailua (lähes joka treenien tai keikan jälkeen) - jonka jälkee asiat sitten kehittyivät eron partaalle ja naisesta tuli exä minun aloitteestani:-)



Ei kyllä kaduta lainkaan, että näin kävi, koska minusta oli tuskallista se jatkuva mustasukkaisuus ja raivo, jota sain osakseni ilman mitään syytä. Edes laulajanaisen vakava seurustelu toisen miehen kanssa ei avistani saanut luopumaan aggressioistaan. Asiahan on niin, että pettää voi halutessaan missä vain ja kenen kanssa tahansa, mutta suhde ei voi toimia jatkuvan "pettämispelon" tai toisen osapuolen kautta tulevan painostuksen takia.



Nykyisen vaimokkeeni kanssa tuota ongelmaa ei ole vaan teen musiikkia harrastuksena, joka vie varsin paljon aikaa ja rahaakin. Tosin sitä rahaa tulee paitsi musiikista myös päätyöstä ihan tarpeeksi elämiseen ja vietämme myös paljon aikaa keskenämme. Lapsia meillä ei tosin ole.



Sanoisin kuitenkin niin, että kieltäminen ei ole toimiva ratkaisu kenenkään harrastusten suhteen, jos se harrastus on tärkeä osa ihmisen elämää. Paremminkin voisi yrittää etsiä toimivaa kompromissia, jossa molemmilla osapuolilla on mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen, mutta myös yhteiset hetket ja toimivat vastuunjaot perhevelvoitteiden suhteen.

Jossain vaiheessa tulee todennäköisesti eteen se hetki kun mies tajuaa että joko hänen on luovuttava harrastuksestaan tai sinusta..

Miksi tulisi? Jos mies on tyyppiä, joka tykkää mennä oman mielensä mukaan, itsenäinen ja narisematon vaimo on ihan täydellinen. Mikäs siinä on ollessa.

Jossain vaiheessa tulee todennäköisesti eteen se hetki kun mies tajuaa että joko hänen on luovuttava harrastuksestaan tai sinusta..

Miksi tulisi? Jos mies on tyyppiä, joka tykkää mennä oman mielensä mukaan, itsenäinen ja narisematon vaimo on ihan täydellinen. Mikäs siinä on ollessa.

Miten sitä voikin tuottaa välillä niin sekavia virkkeitä...

sopivia toisillenne.

Harmi että olette menneet naimisiin asti ja lapsiakin on, mutta parempi tajuta virheensä ennemmin kuin myöhemmin.

Yksinhuoltajana pärjäisit paremmin, mies todennäköisesti näkisi lapsia yhtä paljon (siis vähän) koska harrastus vie niin paljon aikaa.

Rahasta ei tarvitsisi kiistellä sillä mies maksaisi elatusmaksut ja sen jälkeen saisi käyttää vapaasti kaikki harrastukseensa.



Jos mies ei saa harrastaa katkeroituu ja jos sä joudut marttyyrimaisesti hoitamaan kodin ja lapset ja kituuttelemaan miehen harrastuksen takia niin sä katkeroidut. Joten parempi jo lastenkin takia erota.