Raskaus pilasi ulkonäköni - olen niin surullinen :(

että näillä "ulkonäkö ikuisesti pilalla" -naisilla on vauva? Ettei puhuta nyt siitä, että lapsi on 5-v ja edelleen on ulkonäkö pilalla? Mä olen lihonut pari kertaa sen 20 kiloa (siis kaksi raskautta) ja olen normaalisti hoikka. Nahka on palautunut ja kilot lähteneet, vaikkei tietenkään kroppa ole täysin sama tuollaisen rääkin jälkeen. Vatsassa on sellaista pehmeyttä, mitä ei ennen ollut ja tissi on yhtä kokoa tyhjemmät. :/ Mutta! Minä olin ainakin kuosissa vasta KAKSI VUOTTA raskauden jälkeen. Siihen mennessä nahka oli vetäytynyt mahassa ja lantio palautunut (vauvavuonna se todella oli leveämpi, vaikka ylimääräisiä pehmusteitakin löytyi). Farkkukoko on nyt, kun kuopuksen syntymästä on 4 vuotta, sama kuin kaksikymppisenä!

Valitettavasti se ei kaikilla ole ihan niin helppoa. Itse olen kolmen lapsen jäljiltä hyvässä kunnossa, mutta urheilen tosi paljon ja raskasta treeniä. Muutenkin elämäni on aktiivista, eli olen koko ajan liikkeellä tekemässä jotain.

Jos lähinnä istuskelee muun osan viikkoa ja käy kolme kertaa salilla eikä sielläkään treenaa "tosissaan", ei varmaan laihdu / kiinteydy kovin äkkiä.

Itsekin täysimetin vauvaa puolivuotiaaksi, mutta kilot eivät todellakaan lähteneet! Kaveri, joka imetti vain ekan kuukauden oli jo kolme kuukautta vanhan vauvan kans entisissä mitoissaan samalla, kun oma painoni junnas paikoillaan. Tein pitkiä vaunulenkkejä3-5kertaa viikossa (8-10km napit korvilla). Alussa kävin punttiksellakin pari kuukautta, mutta keväällä ajattelin satsata mieluummin esikoisen kanssa leikkimiseen (esikoinen jo 7-vuotias). Sitten vauvan tultua puolen vuoden ikään ja aloitettua kiinteät, niin painokin lähti tippumaan, vaikka edelleenkin imetän. Moni tuttu on tullut sanomaan, että olenpas hoikistunut. Ja niin kyllä olenkin! Vaikka keskivartalo on vieläkin pyöreä, niin kädet on lihaksikkaan, kun tanssin päivittäin vauvan kanssa musiikkia kuunnellen: nostelen häntä, leikitään lentokonetta jne. Jalatkin on notkeat ja lihaksikkaat. Synnytyksen jälkeen olin kamalan kömpelö pökkylä: kyykkyyn meneminenkin oli vaikeaa! Huomasin tässä yksi päivä, että vaikka paino junnaskin 20kg ylipainon puolella sen puoli vuotta, niin nyt olen KAHDESSA KUUKAUDESSA tiputtanut painoa 10kg!! Ihan yks kaks vaan! Eli kyllä siintä raskaudesta vielä sorjistuu.

Mutta älä jää kotiin suremaan. Mene vaan lenkille: laita oikein löysät ja mukavat vaatteet ettei mikään hierrä ja vaikka feikkicrocsit jalkaan: ne on halvat ja mukavat lenkkitossut. Sitte vaa napit korviin, radio päälle ja lenkille. Kahdeksan kilometriä menee ihan huomaamatta. Jos tuntuu, et naama on kuin virtahevon perse eikä kehtaa esitellä sitä ulkona, niin laitat vaikka aurinkolasit ja lippiksen vielä. Muutama kuukaud vaunulenkkejä ja vauvan kanssa tanssituokioita, niin olo on saletisti parempi.

Ja aloita vauvauinti! Itse aloitin vauvauinnin, kun vauva oli 4kk ja siellä itsetunto jotenkin kasvoi: samanlaisia roikkutissisiä, suonikohjuisia ja arpimahaisia äitejä siellä uimahallilla käy lapsineen kuin minäkin. Ja moni äideistä on kuitenkin todella kaunis vaatteet päällä ja meikattuna. Sitä täytyy vaan hyväksyä, että ei sitä aina voi olla kaunisvartaloinen teini. Rupsahtaa se kroppa muutenkin iän myötä. Nyt vaan hoidat itsesi pirteäksi, että jaksat puuhata ja nauttia elämästä lapsesi ja miehen kanssa. Olo paranee, kun on voimia liikkua ja henkisiä valmiuksia tavata ihmisiä ja solmia sosiaalisia suhteita. Ei se maailma siihen pääty, että tissit alkaa roikkua!

Suonikohjuja saa hoidettua esim. vaahdolla ja aika paljon saa muotoilevilla vaatteilla mahaa kasaan ym. Ja panosta hyviin rintsikoihin ja ryhtiin niin rintamuskin on paremman näköinen. Miehasi varmasti rakastaa ja haluaa sinua vähän vähemmänkin timmissä kunnossa.

KÄy kampaajalla tai ota kestovärit ripsiin, sekin parntaa oloa vähän.

Ja tottakai sulla on oikeus tunteisiisi, kunhan et itsellesi syömishäiriötä tms. saa!

laihduit jo kerran 10kg, kyllä sinä pystyt nuo kilot kuluttamaan. Käyt salilla ja pitkillä lenkeillä. Syöt pienempiä annoksia mutta turveellisesti.



kyllä sinä pystyt siihen! luota itseesi.

Hän oli aivan JÄRJETTÖMÄN lihava raskauden jälkeen ja alkoi käymään salilla kun lapsi oli n. 6kk. Salilla hän kävi hurjimmillaan 2x päivässä ja laihtui entisiin mittoihinsa hyvin. se vain vaatii aikaa, ei ne kilot sohvalla lähde.



Sinä pystyt siihen :) usko pois. Ei tuo ole mikään lopullinen tuomio!

mutta mielestäni myös fakta on se, että vaikka lapsi onkin kaikki kaikessa, niin ulkonäön "menetys" on myös iso asia. Itse hoikkana lihoin alta 10kg, mutta hieman tuli arpia ja pienet tissit kutistui imetyksen jälkeen vielä pienemmiksi (jos mahdollista). Kuka voisi väittää, ettei noilla asioilla olisi mitään merkitystä? Minä en ainakaan jeesustele, vaan rehellisesti sanon, että harmittaa.

ulkonäön menettäminen pännii, mutta niin käy useimmille naisille, varsinkin jos on monta kertaa raskaana. Eli jos yhtään lohduttaa, et todellakaan ole yksin asian kanssa :) Mulla jäi kans esikoisesta 7kg ylimääräistä jota en saanut pois vaikka imetin ja kävin vaunulenkeillä (toiset 7kg sain kyllä, eli tuon verran jäi). Mulla kans maha roikkuu pahasti vielä 2v synnytyksestä eli jäänee sellaiseksi. Jos kumarrun eteenpäin, vatsanahka valahtaa kuin tyhjä säkki eteenpäin. Suonikohjuja on. Rinnat nyt on samanlaiset kuin aiemmin, hieman roikkuvammat ehkä, mutta lantio on leveämpi jne. Mua ei kamalasti vielä haitanneet nämä ekan raskauden jälkeiset muutokset, koska halusimme lasta niin kovasti ja yritimme monta vuotta. Olen niin onnellinen lapsesta, että kehon muutokset tuntuu toissijaisilta. Mutta nyt olen uudelleen raskaana ja odotan kaksosia, tietenkin mietityttää, että nyt viimeistään kroppa revähtää täysin pilalle. Toisaalta ilman kehon muutoksia en saisi lapsia, mieluummin valitsen lapset jos pitää näistä kahdesta asiasta valita!

raskaus todella muutti ulkonäköä. Nykyisin minulla on komea kaksoisleuka ja makkarat hyllyvät sekä leuan alla että mahassa. Mahassa myös raskausarpia, joten hyvästi bikinit muutenkin. Yksi kappale suonikohjuakin löytyy kintusta ja mikä kaikesta huvittavinta...nykyisin kun pesen tissien alusia niin niitä pitää nostaa kun roikkuvat kuin mitkäkin lollerot. ;) Mutta ei se muuttunut ulkonökä mitään..minusta tuntuu että hikoan nykyisin voimakkaammin, varsinkin tissien välistä ja hikeeni on tullut voimakkaampi omituinen haju. Jopa mieheni sanoi kerran että paitani haisee kuin oksennus...kiusallista...yööök!!

nyt kun syksykin alkaa, niin loppuu jätskinsyönnit ja iltapimeässä on kiva mennä lenkille:)

ainoa, jota et saa korjattua, ovat rinnat.

Mutta ne saa onneksi näyttämään hyviltä kunnon rintaliiveillä.

Rintojen ulkonäkö ei ole maailmanloppu, lopulta ne näkee vain oma miehesi, ja jos häntä eivät ne haittaa suuremmin, niin mitäs siitä.



Mutta ensi keväänä näytät jo ihan toiselta, jos nyt aloitat korjaamaan elämäntapojasi ja -asennettasi.

kyllä mäkin olen surrut oman kropan "menettämistä" raskauden aikana.



Toisaalta maan vetovoima tekee kyllä tehtävänsä ilman raskauksiakin yli 30-kymppisellä. Tiedän olevani ihan kivan näköinen, kun laittaudun. Nyt naturalena silmäpussit roikkuu, tissit roikkuu, maha roikkuu jne.



Jos sulla on 8 kiloa ylimääräistä, niin kyllä ne työllä lähtee. Pitkiä vaunulenkkejä, jos ei muuta. Mä olin ihan hyvässä kunnossa, kun esikoista työntelin tuntitolkulla päivittäin.



Ja oikeasti, kun lapsi kasvaa ja on niin ihana, ne ulkonäköseikat on tosiaan toisarvoisia. Muistat vaan piristää itseäsi uudella kampauksella tai käy meikkiopastuksessa, vaateopastuksessa tms. Opettele korostamaan hyviä puolia ja keskity niihin.



Ensiavuksi suosittelen varpaankynsien lakkaamista.

Miksi sun pitäis olla jonkun tietyn kauneusihanteen mukainen? Jos kerran sun miehenkin mielestä olet ihan ok?

Eikä tuo ole mikään lopullinen tuomio. Pystyt kyllä pudottamaan ne 8kg mitkä sinulla on raskaudesta jääneet! Rintoja ei tietenkään pysty korjaamaan muulla kun kirurgin veitsellä, mutta kun ostaa kunnon kohottavat rintaliivit niin ei pitäisi edes huomata että ne ovat jotenkin erilaiset kuin ennen.



Itse olen hoikka ja pieni nainen. Ennen raskautta olin 162/50 ja rinnat kokoa A70. Eli tosi pienet. Olin silloin 18v. Synnytyksestä 3kk olin vielä 59kg, eikä ne tuntuneet lähtevän yhtään mihinkään. Rinnat paisuivat imetyksessä kokoon E75 eli voit vain kuvitella millaiset raitaiset pallot ne olivat! Päätin kuitenkin että pakko on päästä eroon niistä kiloista, ja 6kk synnytyksen jälkeen painoin 49kg!



Siinä olen pysynyt, synnytyksestä on nyt n. 3 vuotta ja olen 21-vuotias. Mutta ne rinnat... Ne ovat nyt kokoa B70 ja voit kuvitella millaiset raitaiset roikkuvat pussit ne ovat nykyään... Se ei kuitenkaan haittaa minua, koska rintaliivien ansiosta sitä ei todellakaan voi nähdä että ovat oikeasti aika roikkuvat. En erotu mitenkään vartaloltani (ainakaan negatiivisessa mielessä) muista, synnyttämättömistä ikäisistäni naisista.



Mieheni toki näkee riippurintani, mutta häntä ne eivät haittaa, niillähän on ruokittu hänen lapsensa. Ja siksi ne eivät haittaa minuakaan, totta puhuakseni pidän niistä nyt paljon enemmän kuin ennen lasta. Silloin ne olivat inhottavan tyttömäiset, nyt ne ovat naiselliset, olkoonkin että riippuvat hieman...



Eli älä jää rypemään siihen että olet menettänyt vartalosi, on vielä paljon mitä voit tehdä. Mainittakoon että itsekin olen hyvin tarkka ulkonäöstäni, ja en todellakaan lähde ulos minkä tahansa näköisenä. Mutta juuri sen takia olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja laihduttanut raskauskilot pois ja muutenkin huolehtinut ulkonäöstä.



Eikä se mielestäni ole pinnallisuutta että murehtii menetettyä ulkonäköään. Nykyään vain niin monet äidit antavat itsensä rupsahtaa niin täysin ja sitä pidetään sitten ihan hyväksyttävänä, ja niitä jotka eivät haluaisi taipua siihen samaan, pidetään sitten pinnallisina. Voi olla kaunis ja silti ihan yhtä hyvä äiti kun sekin joka ei uhraa minuuttiakaan päivästään omaan itseensä. Itseasiassa luulen että jopa parempikin, koskan kyllä nyt jokaisesta tuntuu paremmalta ja jaksaa paremmin kun saa pitää itseään kauniina!

Mulla oli ihan samat fiilikset ekan jälkeen.Lihoin varmaan 30kg.. Se oli aivan murskaavaa.Aikani märehdin, mutta kyllä siitä melkein yli pääsee ;) Mitään sille ei enää voi!!!Nyt kuusi vuotta on vierähtänyt ja kaksi lasta on tullut lisää.

Enää en jaksa vatsaani surra.Yritän urheilemalla pitää kroppaa siedettävänä (siis vaatteet päällä).

Elämä menee eteenpäin,tulee muita murheita.Sinulla on oikeus surra, mutta älä vietä siinä piehtaroiden koko loppuelämääsi!!!!

kyllä sitä voi näyttää kauniilta vaikka olisi 8kg ylimääräistä. Ja nekin kilot saat varmasti pudotettua jos motivaatiota on tarpeeksi!



Jokaikisen naisen vartalo muuttuu raskauden aikana, enemmän tai vähemmän. Itselläni ei tullut raskausarpia paitsi rintoihin, ja rinnat venyivät koosta 75AA kokoon 75B-B, mutta kun lopetan imettämisen takuulla kutistuvat taas viinirypäleen kokoisiksi. Vatsanahka on toki erilainen kuin ennen raskauksia mutta näyttää ihan hyvältä kun ylimääräistä läskiä ei ole.



Minulla on kaksi lasta, ja nyt nuorempi on 8kk, ei ole yhtään raskauskiloja jäljellä ollut puoleen vuoteen. Ei se imetys ole ainut keino päästä kiloista eroon vaan liikunta ja kevyt ruokavalio!



Nyt vaan jumppaamaan ja dieetille niin kyllä se siitä :) siis jos ne kilot noin paljon vaivaavat sinua. Ja sitten kaikkea muuta virkistävää, uusi kampaus ja kivoja uusia vaatteita, nättiä kynsilakkaa sekä sormiin että varpaisiin ja joku ihana uus hajuvesi!



Tsemppiä, kyllä se siitä!

Aloita ensin pilateksella, niin saat vatsan kondikseen. Sen jälkeen ahkerasti käyt kuntosalilla, niin tuloksia tulee.

Minäkin olen synnyttänyt ja vartalo rupsahti, mutta tällä hetkellä mulla on kiinteä ja sopusuhtainen vartalo - kiitos kuntosalin ja joogan.

Sinulla on oikeus tunteisiisi! Vaan älä jää paikallesi! Ota yhteys kuntoklubiin, puhu miehesi kanssa ja hanki vaikka personal trainer aluksi. Aloita mukavasta ja helposta, esim.uinti. Koeta saada joku ystävä mukaan ja selitä, että kaipaat tukea. Myös miehesi voisi lähteä kanssasi lenkille vaikka 1-2 krt/vko tai huolehtia 1-2 iltaa perheestä niin, että saat omaa aikaa. Mulla meni 3 kk, ennen kuin aloin viihtyä salilla. Älä sorru laihdutusvalmisteisiin!!! Terveellinen ruoka ja liikunta ovat elimistölle hyväksi.

ennen raskautta olin kaunis ja hoikka. nyt olen pelkkää löysää nahkaa ja raskausarpia :(

Olen käynyt salilla vuoden, muttaa silti maha roikkuu. siis se iho ja nahka. on niiiiiiiiiiin rumaa. ei palaudu. lapsi jo 3v

Aloita ensin pilateksella, niin saat vatsan kondikseen. Sen jälkeen ahkerasti käyt kuntosalilla, niin tuloksia tulee.

Minäkin olen synnyttänyt ja vartalo rupsahti, mutta tällä hetkellä mulla on kiinteä ja sopusuhtainen vartalo - kiitos kuntosalin ja joogan.

Aivan turhaa työtä ja huono neuvo. Keuneusleikkaus on ainoa keino saada löysä nahka kiinteäksi.

Itse sain lapseni 38-vuotiaana. Lihoin 23 kiloa raskausaikana ja minullakaan ei tullut maitoa eli imetyksellä kilot eivät kadonneet. En ole myöskään mikään himourheilija eli en ole hulluna ravannut salilla tms. Mutta alle puolessa vuodessa olin entisissä mitoissani. Maha ei ole mikään pyykkilauta, mutta ei ole ollut ennenkään ja mitä rintoihin tulee, niin kun ei tullut sitä maitoa, niin eipä rinnatkaan kauheasti kärsineet. Sitä itse asiassa viestissäsi ihmettelin, että miten niin ne rintasikin siitä menivät, kun sinullakaan ei tullut maitoa.



Suonikohjut saa hoidettua helposti, nykyisin suositaan ns. ruiskutushoitoa, nopea ja kivuton. Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja lopetat sen valittamisen. Jos sinulla on ylikiloja, niin se ei ole enää raskauden vika eli nyt ruokavalio syyniin ja ryhtiä kehiin.