Huhtihurmurit elokuussa

Heips! Täällä olisi yksi uusi tulokas mukaan keskusteluun. Meillä raskautta on yritetty vuoden alusta, ja nyt sitten tärppäsi! Esikoista odotellaan, ja laskurin mukaan pitäisi olla rv 8. Keväällä yhden negatiivisen testin tehneenä päätin että seuraavan kerran testaan vasta kun olen ihan varma, ettei tulisi samanlaista pettymystä... Arat rinnat, ällöttävä olo ja väsymys sekä ajoittainen heikotus ja huippaava olo riittivät vakuuttamaan minut testin tarpeellisuudesta. Ja ihan oikeassahan sitä olin.



Ollaan oltu 8 vuotta jo yhdessä, puolitoista vuotta sitten mentiin naimisiin. Kovasti on sukulaiset kyselleet, että millonkas teille tulee perheenlisäystä, mutta vastaus on ollut että joskus sitten, eipä sitä tiedä koskaan saako niitä lapsia ihan noin vain... No, puoli vuotta meillä onneksi meni vaan yritykseen, kun monilla on ollut useampia vuosia yritystä takana ja monenlaisia hoitoja päällänsä..



Tilanne tuntuu tosi oudolta, ja toisaalta vähä jännittää mitä tulee taoahtumaan, ja kauheasti haluaisi kertoa kaikille. Vielä ei ihan uskalla kun voi tapahtua vielä mitä vaan, kaikki ei ole varmaa. No, nyt odotellaan mitä tapahtuu.Onneksi täällä pääsee vähän purkamaan ajatuksia ja tuntojaan teidän muiden kohtalotovereiden kesken, kun ei muuten vielä avoimesti voi asiasta puhua.



Eilen alkoi mystinen selkäkipu alaselässä ja veti selän kokonaan juntturaan. Nyt olen saikulla ja toivon kovasti että Panadol-kuuri Mobilatin kera toimii. Aika outoa, että ekaa kertaa elämässään joutuu oikeesti miettimään mitä lääkkeitä voi ottaa niin että se on turvallista... No, täytyy ottaa nyt vaan rauhallisesti ja levätä, ja toivoa että kivut katoaa ennen viikonloppua. Olisi nimittäin sukulaishäät tiedossa, enkä millään haluaisi jättää niitä väliin. Toisaalta lääkekuuri voisi olla hyvä tekosyy kieltäytyä alkoholista... ;)



Ja tiedot siis meidän osalta:

minä 27v, mies 30v, eka lapsi tulossa, rv 8 (la jossain maalis-huhtikuun vaihteessa)

Uutena osallistun keskusteluun.. Ensimmäinen lapsi tulossa :) ja eilen olin ultrassa vk 6+5 tänään menossa.. Ihan uskomaton tunne kun näki sen pikkuisen sydämen sykkeen

Nyt alkoi huolestuttaa! Juttelin äitin kans puhelimessa ja se kyseli joko oireet on alkanut ilmaantua ja sanoin että ei mitään oo. Sitten se vaan sano että no elä sitten säikähä jos se on kuitenkin vaan tuulimuna, kyllä tuossa vaiheessa pitäis jo ainaki rinnoissa tuntua tai niiden pitäis olla turvonneet... Mutta kun mulla ei ole mitään muuta ku että vessassa pitää juosta tunnin välein. Onko aihetta huolestua :O?

Hei villis86!



Oli ehkä hivenen ajattelemattomasti äitisi asian ilmaissut? :/

Odotan itse nyt toista ja ensimmäistä odottaessa ei ollut yhtään mitään oireita! Siis oikeasti, ei koko raskausaikana! Voin aivan loistavasti. Ehkä hajuaisti herkistyi tms, mutta ei sen kummempaa. Ja todellakin terve (4,5kg poika) syntyi!



Mutta ymmärrän että tuotakin saattaa murehtia, nyt odotan toista eikä edelleenkään muita oireita kuin rinnat aristaa hieman ja ajoittaista vihlontaa. Tiedän siis jo kokemuksesta että mitään pahoinvointia tms ei välttämättä edes tule, mutta silti sitä pohtii että eikö mitään?! :D



Raskausoireet, lähinnä pahoinvointi, ei ole merkki mihinkään suuntaan. Siis voitpa hyvin tai huonosti se ei kerro että miten raskaus etenee. Yhtälailla tuulimuna raskaudessa voi olla oireita.



Älä murehdi vaan yritä nauttia raskaudesta! (helpommin sanottu kuin tehty, tiedän)

Ilman pahoinvointia siitä voi nimittäin todella nauttia! :)



Minulla oli ensimmäinen neuvola juuri ja parin vkon päästä varhaisultraan. Sitä odottaa kyllä kuin kuuta nouseva, että varmistuu syke yms..

Kerroin neuvolassa että mitään oireita ei taaskaan ole, paitsi tuo ajoittainen vihlominen. Piti sitä täysin normaalina ja sanoi että esim kohdunulkoinen aiheuttaa sitten kovaa kipua, ainakin jossain vaiheessa..



Itsellä on vähän hankala nyt laskea raskauden kestoa, kun pillereiden jälkeen tuli yksi kierto, 36pvää. Seuraavasta tulin raskaaksi. Nyt on neuvolan mukaan 6+3, mutta itse veikkaan että vkon verran vähemmän. No se varmistuu sitten 11-13vkolla ultrassa. Kunhan sinne selvitään!



Mukavaa päivää kaikille! Ja voimia etenkin kaikille pahoinvoiville!



Malluna rv5-6

Jee, tein tänään taas uuden testin (ekan tein toissapäivänä) ja reippaasti oli tummunut viiva. Tökkäsin kippoon myös ovistestin huvin vuoksi ja testiviiva oli tummempi kuin kontrolliviiva... ;o)



Kiitokset onnitteluista shellielle ja Lauraulle! Ja kaikille uusille tervetuloa mukaan.



Edeleen täällä mennään hyvinkin seesteisessä tilassa, ei pahoinvointia (siis välillä tulee pieni kuvotus, mutta oksentaa ei ole tarvinnut) ja olo on muutenkin ihan hyvä. Vessassa pitää rampata useammin ja nälkä tulee myös helpommin. Kovasti tunnen myötätuntoa teille jotka ootte joutunu töistäkin ottamaan saikkua oksentelun takia. Ei oo helppoa!



Toisaalta kuten villiskin asian esitti, oireettomuus lisää huolta että jos kaikki ei olekaan hyvin. No, tässä vaiheessa ei voi muuta tehdä kun odotella. Ja toivoa että kaikki menee hyvin. Mutta mallunan kommentti oli taas huojentava esimerkki siitä ettei oireettomuus tarkoita että jotain olis pielessä. Nautitaan siis oireettomuudestamme!



Varasin kuitenkin ajan varhaisultraan, mutta sain sen vasta viikolle 8 (8+0), mutta mietin että jos eka kunnallinen ultra on vko 12 niin, onhan toikin jo paljon aikasemmin.



Melissa: meillä onkin sitten aika sama tilanne, vuoden alusta yritystä, miehen kanssa yhdessä kymmenen vuotta, 1 vuosi naimisissa, esikoinen tulossa! Ja ikää mulla 28 ja miehellä 31. Sä olet kyllä melkoisesti pidemmällä raskaudessasi, mutta noin muuten. Meille esikoisen odottajille tämä on kuitenkin erilaista kun ei oikein tiedä mitä tapahtuu... ;o)



Ihanaa päivää munkin puolesta kaikille!



ponityttö rv 5+2

villis & ponityttö, itsellä alko pahoinvointi ja muutenkin oireet oikeestaan vasta viime viikolla eli viikolla 6-7 (oon alkanut laskeskelee, että koska mun viimeset kuukautiset on ollut juhannuksena, niin enkös mä oo jo vkolla 8?).

joten vielä ne ehtii alkaa, ei huolta. ja nauttikaa oireettomuudesta, vaikka tiedän että se herättää epäilyksiä. niin kauan, kun vuotoa ei tule tai ei ole kovia kipuja kohdussa, en huolestuisi. odottelette vaan rauhallisin mielin neuvolakäyntiä :)



oon shelleylle kyllä nyt aika kateellinen, itse en oo yli viikkoon syöny juuri mitään ja kaipaan ihan hirveästi ruokahaluani. haluaisin vaan olla jo "normaalitilassa" ja että pystyisin syömään kaikkea :(



tänään on PAKKO SIIVOTA vaikka olisi 0grammaa energiaa elimistössä ja oksettais kuinka. en kestä tätä sotkua..! kodinhoitaja ois nyt kiva.



Laurau vko8 ?

Tervetuloa kaikille uusille, paljon onkin pino kasvanut nyt muutaman päivän aikana!!



Villis: tosiaan oli ehkä äidiltäsi hieman harkitsematon kommentti :/ sinuna en huolestuisi vaan niinkuin joku muukin jo sanoi, nauttisin niin kauan kuin oireettomuutta kestää :) Ja tosiaan sehän on vaan joku 70% odottajista jotka esim. voi pahoin raskauden aikana.



Itselläni on olo muuttunut huomattavasti sitten viime kirjoittelun. Nyt on ollut muutamia päiviä jo pääasiassa hyvä olo!!! Ajoittain on ollut kuvotusta ja muutamat oksut on saanut pönttöön heittää, mutta muuten olo on hyvä. Että ehkä ei sitten mennäkään samalla kaavalla kuin viime raskaudessa.



Olin ihan varma että tyttö tulee taas kun pahaolo oli niin kokonaisvaltaista mutta nyt mietinkin jo että oiskohan sittenkin poika kun olo muuttunut niin paljon paremmaksi. Sitähän sanotaan että tyttö vie äidiltä kaiken kauneuden ja poika saa kukoistamaan :D



Neuvola-aika mullakin vasta aika "myöhään" kun vasta 8+5, joten sitä odotellessa.



Santsuli rv 6+6

teille rohkaisusta, nyt vähän parempi olo jo! EIköhän se tästä... :)

Laurau mietti viikkojaan. Tällä ainakin voi tarkistaa, jos viimeiset menkat on muistissa tai hedelmöittymispäivä.

http://www.tekay.fi/raskauskalenteri/kiekko.html



Mun oireina on edelleen palelu, jatkuva vessassakäynti (myös yöllä mitä ei tapahdu koskaan) sekä lievä ällötysolo. Olen saanut kuitenkin syötyä.



Tämä on mun kolmas vauva ja joka kerta oireet lievenee. Ekasta oksensin viikolle 17, tokasta en tainnut oksentaa kertaakaan mut olo oli KARSEA viikolle 12 ja tästä on nyt vaan vähän inhottava olo, välillä ihan ok. Onko muilla käynyt näin?



Pelottaa, että kaikki ei ole ok jo kun oireetkin on niin lieviä. Muutenkin nyt 30v pelkään kaikkea mahdollista, kun 23v ja 25v alkaneet odotukset ei jännittäneet yhtään. Voiko enää saada kolmatta tervettä lasta? Tosin tiedän, että oireet ei kerro mitään, toisilla ei tosiaan ole mitään oireita. Niin ja väsyttäähän mua myös ja rinnat on kyllä turvoksissa.



Kunpa vaan menis aika äkkiä sinne viikolle 12 tms että pääsis niskapoimu-ultraan. Kurjaa salata tätä lapsilta, mutta kun ne tietää, tietää koko kylä... Siispä kauan heiltä salassa vielä. Meillä tästä tietää vasta 2 mun kaveria, ei kukaan muu. Uskon, että päästään pudottamaan aikamoinen pommi. Varsinkin, kun vauvalla ja mun siskon vauvalla tulee olemaan 6-7kk ikäeroa :) Kunpa hän vaan nyt kestäisi matkassa. Tsemppiä kaikille!



Aalto 7+0

Soitin tänään neuvolaan ja sain ensikäyntiajan jo huomiselle. No, jospa tämä selkä tästä tokenee niin, että pääsen käymään juttusilla. Tosi nopeesti asiat etenee, sunnuntaina positiivinen raskaustesti ja jo huomenna eka neuvola. Hui, ei itse meinaa omien ajatustensa kanssa pysyä mukana.



No, toivottavasti kaikki menee hyvin. Rv 8+jotain sanoi terkkarikin mun aikatauluksi, eli aika pitkällä ollaan jo. Ton testin tekemisessä en halunnut alunperinkään hoppuilla, ettei tulisi pettymyksiä...



Laurau, ollaan siis suurinpiirtein samassa aikataulussa, eli jos menkat on ollut viimeksi juhannuksena niin se olisi viikko 8 parhaillaan menossa.



Ponityttö, meillä on muuten saman suuntaiset suunnitelmat ilmeisestikin, eli pitkä suhde takana ja viimein on ollut vauvan tulon aika. Kohtahan sitä on jo kolmekymppinen, mutta näissä asioissa vielä ihan aloittelija ja pallo hukassa. No, josko ne tästä selviää...



Tsemppiä ja mukavaa alkusyksyä kaikille odottajille!



Melissa83 rv8+?

Ompas kivan aktiivinen ryhmä,sai okein ajatuksen kanssa lueskella juttuja:-)Itse en ole päässyt käymään koneella kun tää välillä jumittaa....Väsymys tuntuu olevan välillä ihan tolkuton,muutoin olo on ihan hyvä.Oireista sen verran että mulla siis neljä lasta ennestään ja yhdestäkään ei ole pahoinvointia ollut,ainoostaan ekasta oli väsymys ja rinnat kipeät,muista on ollu vaan rinnat kipeät.Tästä nyt siis oli tossa pari päivää etova olo mutta sekin on nyt hellittänyt.....ainakin toistaiseksi.Mä soitin kans eilen neuvola ajan ja sain sen ens viikolle jolloin rv on 6+6,tosi aikaisin mun mielestä kun yleensä olen käynyt rv 8+.Ja luultavasti sit aika pian pääsen varhaisultraan kuten edellisestäkin oli heti eka neuvola kertaa seuraavana päivänä.Johtuu mun iästä että ne laittaa sinne mahdollisimman nopeasti.Onhan se kiva päästä katsoo onko pikkuinen oikeassa paikassa.Meillä on sit lisäks vielä rv 12 np-ultra ja rv 18 rakenneultra.Ja edellisessä raskaudessa oli vielä neuvolalääkäri joka ultrasi aina kun kävin hänen luona.Häneltä myös kysyin sillon että kumpaista odotan,oli vielä hauska tilanne kun itsellä tuntui siltä että poikaa odotan ja sit tää lääkäri sanoi että tyttö tulee,kysyinki että ootko varma....lääkäri siihen että 25v kokemuksella voi sanoa että on varma,on kuulemma kerran koko uransa aikana erehtyny.Tarkisti sit vielä tilanteen rv 36 ja edelleen tyttö oli tulossa,ja tulikin.

-Minihattis-

Uusi ilmoittautuu mukaan, jonkin aikaa olenkin ehtinyt juttuja lueskella. Itsella rv tällä hetkellä 7+1. Ma käyty ultrassa ja silloin kaikki hyvin, toivotaan, että hyvin menisi loppuun saakka.



Mut miksi intouduin kirjoittelemaan, niin halusin jakaa kokemukseni pahoinvoinnista. Olen saanut osani kammottavasta pahoinvoinnista ekassa raskaudessa 5 v sitten ja myös nyt parin viikon ajan tässä raskaudessa. Viikonloppuna jouduin käymään tipassa, kun mikään ei pysynyt sisällä. Ja hyvin tunnistan myös nuo epätoivon tunteet, kun tuntuu ettei tätä jaksa enää hetkeäkään.



Löysin netistä sitten kirjoituksia siitä, että monet ovat saaneet apua akupunktiosta. Koska kaikki muu (myös ne rannekkeet) oli kokeiltuna, päätin varata ajan akupunktioon. Ti kävin ekan kerran ja tänään toisen kerran ja täytyy sanoa, että vointi on helpottanut ihan huimasti. En tiedä, onko koko juttu korvien välissä, mut samapa tuo, kun olo on helpottanut.



Sen ekan hoidon jälkeen olo paheni (kuului kuulemma asiaan), samoin eilen päivä meni suht ok, mut ilta oli karsea, tänään vielä ainakin nyt olo on ok *koputtaa puuta*. Huomenna on kolmas hoitokerta ja näiden kertojen pitäisi osoittaa, onko hoidosta apua. Sitten hoidossa voi käydä harvakseltaan, jos tarvetta on.



Eli kannustan kyllä kokeilemaan, jos mikään muu ei auta. 24/7 pahaolo on jotain ihan kamalaa, samoin kuin jatkuva oksentaminen-syöminen-oksentaminen.. ja tuntuu, et kukaan muu kuin saman kokenut ei ymmärrä.



No tällainen tilitys tällä kertaa. Meillä on tosiaan menossa nyt toinen raskaus, esikoinen on 4-vuotias. Itse olen 29.v ja mies 33.v.



Parempia oloja toivotellen!

Tänään oli eka neuvola! Aika turhanpäivänen käynti kylläkin, hemoglobiini ja pissanäyte otettiin ja katottiin paino. Mukaan sain ison kasan papereita ja esitteita ja kirjasia ja dvd:kin.



Jotenkin en tuntenut oloani kotoisaksi neuvolassa kaikkien vauvakuvien keskellä, kun raskaus on vielä niin alussa, ja keskenmenon pelko vaivaa koko ajan. Tuntui kun olisin ihan väärässä paikassa...



No, varasin itselleni yksityiselle ultran ens viikolle ihan oman mielenrauhani takia. Minähän kävin siis jo kerran ultrassa kun viikkoja oli 6+2 ja silloin oli kaikki ok. Nyt menen sitten uudestaan 8+1. Jos silloin on kaikki hyvin, jaksan ehdä odottaa sitä viikon 11 np-ultraa...



Jaksamista kaikille pahoinvoinnin kanssa!



toivottelee Hookatti 7+2 (neuvolan laskujen mukaan)

ja laskenut oli reippaasti, 16 eilen iltapäivällä. Eli kesken on mennyt, luultavasti jo pari viikkoa sitten, kun ei siellä paljoa 4+ viikkoa enempää tavaraa näkynyt ultratessa. Vuotoa tosiaan vielä hieman, mutta luullakseni loppuu lähipäivinä... Kuulemma todennäköisesti menkkojen pitäisi tulla normaalisti, joten siirryn tuonne toukokuun puolelle taas kuumeilemaan. Toivottavasti en saa teistä seuraa :)



Iloista ja onnellista odotusta kaikille ja kiitos tuestanne!

ja annaNannalle voimia,toivotaan että pian pääset odotuspuolelle taas kirjoittelemaan!!!Itselläni tämä on kahdeksas raskaus eli kokemuksia epäonnistumisista löytyy myöskin kolme kappaletta.Jokainen on ollut omalla tavallaan tosi raskas kokemus ja olen tosi onnellinen että olen saanut neljä tervettä lasta ja toivotaan että tämä viideskin selviää voittajana "maaliin" asti.Nyt iltapesulle ja nukkumaan....väsyttää vaikka nukuin kahden tunnin päiväunet!

-Minihattis-

Todella paljon voimia suruusi! Onnea uuteen yritykseen ja toivottavasti olet jo pian täällä odotuspuolella uudestaan!

Oikein paljon jaksamista sulle Annananna! Mulle se km tuntui aluksi tosi helpolta (ehkäpä sitä vaan halusi hoitaa sen pois päiväjärjestyksestä), mutta kuukausien päästä se alkoi kyllä kieltämättä painamaan mieltä! Muista, että luonto hoitaa. Tämä ajatus helpotti ainakin mua. Hoin itselleni, ettei siitä olisi tullut terve vauva. Tsemppiä -projekti jatkukoon pian!



Pansu (la 3.4.)

Katselen täältä kaukaa

Rakas Taivaan Isä, miksi äiti itkee?

Miksi isällä on niin raskaat askeleet?



Minäkö heille olen surua tuottanut,

kun vain katselen täältä kaukaa.

Enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,

että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.



Voitko, Taivaan Isä, äitiä lohduttaa,

pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?

Voitko isän olkaa taputtaa,

ettei niin kumarassa hän ois?



Kerro heille, Taivaan Isä,

etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.

Kerro, että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita on

luojalleen ettei heitä malttaisi millään antaa pois.



Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen

lennän perhosena ikkunaan.

Tietäisipä isä, miten tuulen mukana

hänen poskeaan silittää saan.



Vielä joskus saan siemenenä kasvaa äidin vatsassa

ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.

Ja kun vihdoin kohtaamme,

löytää tarkoituksensa pettymys jokainen

Ne on kestettävä jotta juuri minä syntyisin.



Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää

Koska saan mennä, Taivaan Isä,

joko pian pääsen omaan kotiin?

Myötätuntoni AnnaNannalle! Voimia sinulle kovasti.

Ja onnea uusille!



Minua mietityttää, tuleeko raskaus olemaan ihan erilainen nyt, kun edellisestä on kymmenen vuotta. Onko jollain kokemusta?



Kaksi ensimmäistäni olivat täysin identtiset, pahoinvoinnit samoilla viikoilla yms. Liikkeet tunsin kyllä toiselta kaksi viikkoa aikaisemmin. Kestivät yhtä kauan ja itse asiassa syntyivätkin samoihin aikoihin, poikia molemmat.



Nyt tuntuu että heti alusta kaikki on toisin. Eihän se voi olla vaikuttamatta, että olen niin paljon vanhempi. Ja ainakin palautuminen on ehtinyt tapahtua kunnolla ;)

me oltii eilen siellä ultrassa ja pieni syke siellä näkyi =) viikot vastas samaa ku kierron mukaa. on se nii jännä mite hienot vehkeet sitä nykyää on. oli ihana kuulla jo iha kunnon sydämmenlyönnit, vaik pikkune on vajaa 1,5cm.



myös lääkäri varotteli et viikoil 9-10 voi tulla kovii alavatsakipui, minkä vuoks jotkut jopa lähtee lääkäriin. (mulla oikeel puol mist munasarjast munasolu on ollu nyt asial) mut sillo keltahormonin tuotanto siel lakkaa tai jotain =) iha uutta tietoo mulle. ei ainakaa viimeraskaudes ollu mitää selllast. mut se on vissii vähä harvinaisempaa. mut jotenki vaikka paljon matkaa on jäljel ni tuntuu paremmalt ku nyt ku sykkeet on kuulunu riski tippuu heti 3%:iin. yllättävän paljon siis on tuulimunia ja kohdunulkopuolisii. lääkäri mainitsi et tutkimusten mukaa tän jälkee kesken menevät menee yleisimmi 8-9 viikoil. tuli nii pal tietoo etten muistakkaa =)



mut siis ihanaa!!!! nyt on jo aika todennäköst et meille tulee pikkunen