Ns. lähiönimet vs. vanhat "kauniit" suomalaiset nimet

Kyllä meilläpäin kavereillani on totaalisesti hermot menneet moneen kertaan nimiensä kanssa. Monia hassuja tarinoita olen kuullut lausumisen vaikeudesta ja muutenkin sellaisesta arkipäivän säädöstä, joka vaikeasti lausuttaviin nimiin liittyy.



Englanninkieliset voivat olla todella laiskoja opettelemaan muiden kielten lausuntaa. Samalla lailla täällä tuskailevat myös ruotsalaiset tutut (Göran, Örjan ja Linnea). Linnea kutsuukin itseään Lindaksi...



Terveisiä vaan Sirpa, Merja, Pirjo, Outi ja Päivi! : )

ei ole supisuomalainen nimeni ikinä ulkomailla työpaikan saantia haitannut. päin vastoin, nimi herättää kysymyksiä ja eroaa kaikista niistä john smitheistä jotka myös hakevat paikkaa ja jää mieleen. vielä parempi jos nimellä on joku merkitys. esim. voitto tai rauha. saa juttuun juonta ja small talkia vaikka työhaastattelun alkuun. näinä globaalisaation aikana ei tosiaan yrityksen ulkoinen kuva ole sen työntekijöiden nimistä kiinni.

jokainen tietenkin valitsee lapselleen nimen omilla perusteillaan, ja toivottavasti sen kaikkein kauneimman nimen. meillä lapset saivat supi-suomalaiset lyhyet vanhahkot etunimet ja isänsä sukunimen, näin nimestä käy ilmi molempien juuret mistä vanhemmat ovat kotoisin. me halusimme näin.

että teillä ei ole ollut ongelmia. En minäkään usko nimen hirveästi vaikuttavan työnsaantiin jos muuten kompetenssi on kunnossa, mutta kyllä suomalainen nimi on muuten yksi riesa. Ainakin englanninkieliset ihmiset ovat usein todella vastahakoisia tai kyvyttömiä oppimaan ulkomaalaisia nimiä, ja sitten sanovat ne väärin tai välttelevät kokonaan sanomasta koko nimeä. Aika ärsyttävää pitemmän päälle.

Terkkuja vaan Pöödzoulle, Mööville, Köözille ja Maikalle (jota kukaan ei usko mieheksi).

Kaveri on Pörkou. : D Myös Söörpa löytyy ja Ardza.



Oikeasti, ei se ole kivaa, kun joka päivä joutuu noita tavaamaan ja selittämään ja tavaamaan ja selittämään... Joskus olisi ihanaa ihan van sulautua massaan.



Olen varannut muutaman kerran kampaajan nimellä Susan. Ja Mary. Ei vaan jaksanut.

Jos haluaa lapsestaan chat-juontajan, kykyohjelmiin pyrkijän tai bb-julkkiksen niin luulen että Rio-Mariccah on oikein loistava nimi.



Jos tulevaisuudessa olen työnantaja, niin en varmasti palkkaa ainoatakaan Rio-Mariccaah tai Nico-Petteriä. Mieluummin työskentelen Veetin ja Ainon kanssa joiden nimet osaan kirjoittaa heti oikein ja jotka kuulostavat lausuttaessa pehmeiltä.



Lausukaa Latte ja Rio-Mariccah ääneen ja kuunnelkaa, kuinka kovalta ja kylmältä ne kuulostavat.

meillä on enni ja sara, enni on nimi, joka helppo lausua ulkomaillakin ja sara onkin kansainvälinen nimi. Sukunimemme ei ole suomalainen myöskään

nimet ovat nousseet suosioon Perussuomalaisten nousun myötä. Hyvä hyvä, suomalaisuus kunniaan :)

Itse ulkomailla asuneena (ja varmasti tulen vielä jatkossakin asumaan) en ole koskaan kokenut nimeni olevan millään tavoin haasteellinen. Ei sitä kukaan osannut lausua oikein (läheisimmätkin ihmiset lausuivat sen englantilaisittain) mutta mitä väliä sillä nyt sitten loppuen lopuksi on? Mielummin mä oman suomalaisen ja erikoisehkon nimeni pidän kuin olisin joku helvetin Mocca Linoleum Virtanen-Heikkilä. Se vasta dorkaa onkin.



Niin ja ps. päiväkodeissa nauretaan noille "kansaivälisille" nimille, kumma että juuri niiden perheiden lapset on niitä Jessicoita ja Nicoja jotka ei ole koskaan lentokonetta nähnytkään.

Toi olikin loistava määritelmä! :D

nuoret eli alle 30v ovat ylpeitä lähiötaustoistaan eivätkä häpeile lähiökulttuuria.

Moni rikkaan kakarakin ihailee lähiöitä sillä sieltä tulee kaikki hienous ja muoti.

Vanhat ihmiset eli +36 vuotiaat ihannoivat Kekkosta ja Mannerheimia ja se näkyy pukeutumisessa yms... Myös kavahtavat ulkomaalaisia ja lähiönimiä sekä lähiöitä.

On toki poikkeuksiakin.

Tulisi muistaa ja kunnioittaa sitä tosiasiaa että lähiön väki on ponnistanut kurjuudesta suosioon ja he ovat the fighters and survivals.

Mummot eivät kykene kuin kavahtamaan sitä rikkautta mitä lähiöt luovat ympäristöönsä.

Lopeta jo :D

Mun poikien nimet on juu Urho ja Carl-Gustav, mistä arvasit... Tyttäret on Alli ja Tiltu. Osaatkos, urbaani nuori, kertoa mistä +36 vanhus ne sai?? :D :D :D

että Eeti-Uolevi Kyöstinpoika Möhköläisellä on parempi asema työnhaussa vaikkapa maanrakennusfirmassa tai vanhustenhoitajana kuin jollain Rico Latte Joachim Düffelbergillä on. Vaikka Eeti ei ole edes amista käynyt.

Rico Latte Joachim Düffelberg

Ette kuulkaa edes arvaa, miten v-mäistä tavata nimeään lähes päivittäin, saada KAIKKI kirjeet ja postit väärällä nimellä (myös pankista ja verotoimistosta, kivaa on juu), kun KUKAAN tuttusi ei osaa lausua nimeäsi kunnolla ja arastelee aina tavatessanne nimesi mainitsemista, jne.



Oikeasti, se ottaa todella paljon päähän. Kokeilkaa itse elämää jossain muussa maassa muutama vuosi, jos teillä on tavis-suomi-nimi ja tulkaa sitten kertomaan, oliko kivaa ja miten mukavaa olikaan hoitaa asioita eri virastoissa.



Kaikille Merjoille, Arjoille, Pirjoille, Outeille, Kyösteille, Ari-Pekoille ja Merveille suottelisin etenkin englanninkielisiä maita noin alkuun. Sukunimenä kun on tietenkin vielä joku Miettinen tai Ala-Kurppanen, on päivittäinen / viikkoittainen, vuodesta toiseen jatkuva hämmennys, ihmetys ja väärinkirjoittaminen pian osa normaaliarkeanne.



En valehtele pätkääkään, kun väitän, että elämä täällä muualla maailmassa olisi paljon mukavampaa ilman päivittäistä "eikaitaashuoh..." -vitutusta. Jos vaan äitini olisi päättänyt kutsua minua Jasminiksi tai Amandaksi. Sen Pölläsen tai Yli-Körmyn olisi jotenkin jaksanut kestää. : )

Miksi kaikkien pitäisi siellä ulkomailla olla samannimisiä Alexeja ja Emmoja? Erittäin tylsää ja mautonta, kyllä ihmisen alkuperä ja kulttuuri saa ja kuuluukin näkyä myös nimessä! Ja nimen kyllä oppii ihmiset kun heille kertoo miten se lausutaan ja kirjoitetaan. Eikä se nyt haittaa vaikka joskus on väärin kirjoitettu tms. Onko sinulle esimerkiksi Giovanni ylivoimaisen vaikea nimi oppia, pitäisikö nyt kaikkien italialaistenkin luopua nimistään että muut osaisivat paremmin lausua? Entä sitten nämä kansainvälisinä pidetyt nimet, ne lausutaan ERI TAVALLA eri puolilla maailmaa! John esittelee itsensä "john", "jon", "zohn" "joon" jne. Eli vaikka antaisit tuollaisen nimen niin lausuminen pitää aina joka tapauksessa varmentaa!

Olympialaisten aikana. Kanadalaiset ja USA:laiset aansivat sen Piito = Pee too = pissaa kanssa.

Tihihii kuului monta kertaa kuulutuksen taustalla.

Uolevia ei kukaan englanninkielinen pysty sanomaan.

Äsken muuten sain uuden pankkikortin ja eikös siinäkin komeile väärinkirjoitettu nimi. Ja 13 vuotta jo ollut kyseisen pankin asiakkaana... GRRRRRRRRRRRR. Onneksi sentään otin miehen sukunimen (Suomessa olisin luultavasti pitänyt omani), se helpotti elämää jo aika paljon, koska täällä minua rouvitellaan ja etunimeä ei aina siksi käytetä.



Antakaa vaan suosiolla lapsellenne sellainen nimi, joka on kohtuuhelppo lausua yleisimmillä kielillä (englanti, saksa, espanja, venäjä...). Aino on englanninkielisille muuten tosi helppo nimi lausua, vaikka he tietenkin lausuvat sen "I know".

kaikki sukunimetkin muuttaa "kansainvälisiksi"?

Sukunimet ovat sukunimiä, mutta onhan se kyllä totta, että Sirpa Möttösellä ja Aatu Vesalaisella TULEE olemaan ulkomailla jonkin verran hankaluuksia nimiensä kanssa. Se on fakta.



Mutta jos edes etunimet, joita kuitenkin käytetään huomattavasti enemmän kuin sukunimiä, ovat suht kansainväliset tai helposti lausuttavat, elämä ON helpompaa. Esim. Ada Koskinen tai Ida Sofia Nyström tulevat kiittämään vanhempiaan siellä Ruotsissa/Australiassa/Saksassa asuessaan tai opiskellessaan.

Mutta etunimi on ihan vanhempien päätettävissä.

en kyllä voi mitenkään yhtyä tuohon!!! sillä vanhoista nimistä esim. Inkeri, Senja, Sanni & Onni ovat mielettömän nättejä, ajattomia nimiä, kun taas jotkut Luna ja Mansikka tulevat takuulla painumaan unholaan. ja edelleen nimet tyyliin "etunimi korkkarit sukunimi verkkarit" , eli esimerkiksi " Mercedes Jade Olivia Niemi" kuullostavat täysin naurettavalta.. !!!

jos kerran pitäisi alkaa nimetkin valitsemaan sen mukaan että englanninkieliset oppisivat ne helposti.



Lost-näyttelijä Adewale Akinnuoye-Agbaje on tehnyt hyvän uran englanninkielisessä maailmassa nimestään huolimatta: http://www.imdb.com/name/nm0015382/



Lisäksi varsinkin Amerikassa nimiä on niin valtavan paljon, että olipa nimi mikä vaan, niin asiointitilanteissa kysytään: "How do you spell it?"



Perkele, taidan antaa lapselleni nimeksi Kerttu-Kyllikki ihan vaan tämän vuoksi...

Ei tässä ollut kyse mistään kulttuurin arvostamisesta tai aliarvostamisesta, vaan ihan käytännön ongelmista ulkomailla asuessa, jos nimi on perinnenimi.



Minä ulkosuomalaisena arvostan suomalaisuutta todella paljon, mutta se vaan on valitettava tosiasia, että nimeni on aiheuttanut minulle ulkomailla asuessani huomattavaa haittaa ja viikoittaista vitutusta. Enkä ole ainoa kaveripiirissäni, jolla samoja vaikeuksia.



Itseasiassa joku Adewale on aika helppo nimi lausua verrattuna vaikka Terttuun tai Marjattaan.