Ns. lähiönimet vs. vanhat "kauniit" suomalaiset nimet
Toisesta ketjusta bongattuja "lähiönimiä":
Nico-Petteri (ikuinen suosikki tällä palstalla)
Jenna-Jessica
Rico
Latte (oli kaksoisnimenä käytetty)
Rio Maricca
Nämähän ovat kaikki kauniita nimiä!
Toista kuin perinteiset suomalaiset Kyösti, Uolevi, Yrjö, Veeti, Kaaleppi, Seppo -linjat, joita ei voi ymmärtää alkuunkaan.
Ajatellaanpa asiaa vaikka globalisaation kautta; on ihan nykypäivää, että osa porukasta tulee asumaan ja työskentelemään ulkomailla ainakin osan elämästään. Mitä luulette miltä kuulostaa nimi Uolevi ulkomaalaisen korvaan - tai miten helppo tuo nimi on ulkomaalaiselle lausua??
Tai sitten Aapo, Veeti, Elmeri tms.
Ei voi ymmärtää, ei.
Kommentit (109)
Jos lähiönimen kriteerinä käytetään sitä, että se on suosittu ja yleinen; niin sitten kyllä nykypäivän lähiönimiä ovat juuri mm. Veeti ja Aino. Suosittuja (ironisesti) juuri sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka yrittävät olla mahdollisimman yksilöllisiä.
Hmm.. kannattaisko siis jättää ihan suosiolla se Nico-Petterin mollaaminen vähän vähemmälle?
Ap.
vaan muutakin. Ihmiset saavat päähänsä, että on rumaa jos naisella on kainalokarvat tai säärikarvat. Ihmiset saavat päähänsä, että on junttia mennä ThaimaaSEEN ja pitää tuoppeja kirjahyllyssä. Jostain ihmiset saavat päähänsä, mikä on milloinkin hienoa ja kaunista. Yleisyydellä on osaselitys, muttei selitä näitä kokonaan.
Silti, edelleen: älä välitä, vain osa (äänekäs osa tosin) ihmisistä haukkuu näitä. Oikeasti kaikki nimet lapsilla ovat kivoja!
Emma tai Leena/Jannica tai Jemina
Niilo tai Johannes/ Nico tai Jonne
Jos lähiönimen kriteerinä käytetään sitä, että se on suosittu ja yleinen; niin sitten kyllä nykypäivän lähiönimiä ovat juuri mm. Veeti ja Aino. Suosittuja (ironisesti) juuri sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka yrittävät olla mahdollisimman yksilöllisiä. Hmm.. kannattaisko siis jättää ihan suosiolla se Nico-Petterin mollaaminen vähän vähemmälle? Ap.
Tyttäreni nimi on Aino, olkoot sitten Ap:n mainitsema lähiönimi. Emme tosin asu lähiössä (jos siksi ymmärretään joku itähelsinkiläinen kerrostalokeskittymä) emmekä ole koskaan sellaisessa asuneetkaan. Olemme mieheni kanssa asuneet vuosia ulkomailla, nyt olemme taas takaisin kotimaassa. Meillä molemmilla on akateeminen loppututkinto. Luemme paljon, retkeilemme Tuusulanjärvellä ja matkustamme ulkomaille kaupunkikohteisiin museoita kiertämään.
Nimesimme tyttäremme Ainoksi juuri sen vuoksi, että haluamme pitää kiinni omista juuristamme.
Lisäksi nimi Aino sopii hyvin suomalaiseen sukunimeemme. Odotan toista lastani. Jos hän on tyttö, saa hän nimekseen Venla tai Saimi. Jos hän on poika, olemme pohtineet hänen nimekseen Väinöä, Toukoa tai Otsoa.
Toki ulkomailla asuessa on joutunut tavaamaan omaa nimeään, mutta se on saanut aikaan hauskaakin keskustelua nimien eroista. Tiesitkö, Ap, että esimerkiksi Italiassa kirjaimet J ja K puuttuvat kokonaan aakkosista? Näin ollen Janina-Jasmikaakin pitää tavata siellä ollessa.
Olisi nyt aika perkeleen tylsää, jos maailmassa ei pian olisi kuin Annoja, Marioita, Olivereja ja Maxeja.
Ja mitä Nico-Petteriin tulee, niin kyllä se aika tyhmän kuvan vanhemmista antaa. Anteeksi vain.
en käsitä miksi minun pitäisi olla enemmän huolissani siitä miten lapseni nimi mahdollisesti lausutaan ulkomailla, kuin siitä miten se osataan täällä KOTImaassa lausua ja kirjoittaa oikein.
Lapseni nimi on niin suomalainen että sen osaa jokainen suomalainen heti kirjoittaa ja lausua, mielestäni se on tärkeintä. Se jos hän sattuu joskus lähteä opiskelemaan ulkomaille tai menee johonkin töihin niin se on sitten todellinen sattuma. eihän sellaiseen voi lapsen elämää perustaa? ymmärrän jos lapsi syntyy ulkomailla, mutta nyt siis kyse "tavallisista" suomalaisista lapsista..
kulttuuriset erot ovat suuri rikkaus. Jos emme itse pidä yllä suomen kaunista kieltä vaikkapa nimistössä, niin kuka sitten pitää?
T. Ainon äiti (ja äidinkielen opettaja)
Taas näitä! Kaikki antakoot lapselleen sellaisen nimen kuin haluaa! Eiks tää olis ihan hyvä järjestely?! Toisen korvaan Aino vaan kuulostaa paremmalta kun Madeleine ja päinvastoin.. :D
Oma nimi on Noora ja kyllähän se vähän huvittaa kun ulkomailla koitat selkeästi sanoa nimesi ja ulkomaalainen luulee sinun olevan Laura.. Tätä jatkuu aikansa ja seuraavalle kysyjälle päätät sanoa suoraan että nimesi on Laura, jolloin ulkomaalainen toteaa: "Floora? That's really beautiful name."
Ensi kerralla sanon olevani Floora.. Katsotaan josko ne siitä saisi Nooran ;)
vaan muutakin. Ihmiset saavat päähänsä, että on rumaa jos naisella on kainalokarvat tai säärikarvat. Ihmiset saavat päähänsä, että on junttia mennä ThaimaaSEEN ja pitää tuoppeja kirjahyllyssä. Jostain ihmiset saavat päähänsä, mikä on milloinkin hienoa ja kaunista. Yleisyydellä on osaselitys, muttei selitä näitä kokonaan. Silti, edelleen: älä välitä, vain osa (äänekäs osa tosin) ihmisistä haukkuu näitä. Oikeasti kaikki nimet lapsilla ovat kivoja!
Nykyajan "tavalliset suomalaiset lapset" ovat juuri niitä tulevaisuuden vielä globaalimman maailman kasvatteja, jotka matkustelevat paljon ja ehkä asuvatkin (ainakin osan elämästään) ulkomailla. Mielestäni ihan fiksua olisi ottaa tämäkin tosiseikka huomioon.
Oletko, Ainon äiti, koskaan miettinyt miksi sinulle tulee nimestä Nico-Petteri noin negatiiviset mielikuvat Nico-Petterin vanhemmista? Sillä kysehän on vain ja ainoastaan mielikuvista - jonkun mielestä Nico-Petteri voi olla hieno nimi, ja juuri sopiva hänen pojalleen, ja siksi siihen nimeen on päädytty.
Minulle tulee Ainojen ja Veetien vanhemmista sellainen mielikuva, että kyseessä täytyy olla verrattain mielikuvituksettomat vanhemmat, sillä nykyajan suomalaisista lapsista joka toinen on nimeltään Aino taikka Veeti.
Eikä se sitä tarkoita, etteikö tämä oma kieli olisi tärkeä, rakas ja säilyttämisen arvoinen myös niiden mielestä, jotka antavat lapselleen myös kansainvälisesti sopivan nimen. Nimi on kuitenkin vain nimi - mutta samalla suuri osa ihmisen imagoa.
Ap.
Nykyajan "tavalliset suomalaiset lapset" ovat juuri niitä tulevaisuuden vielä globaalimman maailman kasvatteja, jotka matkustelevat paljon ja ehkä asuvatkin (ainakin osan elämästään) ulkomailla. Mielestäni ihan fiksua olisi ottaa tämäkin tosiseikka huomioon. Oletko, Ainon äiti, koskaan miettinyt miksi sinulle tulee nimestä Nico-Petteri noin negatiiviset mielikuvat Nico-Petterin vanhemmista? Sillä kysehän on vain ja ainoastaan mielikuvista - jonkun mielestä Nico-Petteri voi olla hieno nimi, ja juuri sopiva hänen pojalleen, ja siksi siihen nimeen on päädytty. Minulle tulee Ainojen ja Veetien vanhemmista sellainen mielikuva, että kyseessä täytyy olla verrattain mielikuvituksettomat vanhemmat, sillä nykyajan suomalaisista lapsista joka toinen on nimeltään Aino taikka Veeti. Eikä se sitä tarkoita, etteikö tämä oma kieli olisi tärkeä, rakas ja säilyttämisen arvoinen myös niiden mielestä, jotka antavat lapselleen myös kansainvälisesti sopivan nimen. Nimi on kuitenkin vain nimi - mutta samalla suuri osa ihmisen imagoa. Ap.
Ensiksi tähän "tavallisiin suomalaisiin lapsiin": Mieheni ja minä olemme jo "globaalimman" maailman kasvatteja, olemmehan asuneet useamman vuoden ulkomailla ja siitä huolimatta nimenneet lapsemme Ainoksi.
Nico-Petteri herättää kielteisiä assosiaatioita siksi, että se on kielenvastainen nimi - minkä tahansa kielen! Niko-Petteri olisi ihan hyvä, suomeen sopiva nimi. Nico-Petter taas voisi olla ruotsalainen tai tanskalainen pikkupoika. Mutta Nico-Petteri?!
Mielikuvitukseton voin olla. Päätin vain jo vuosia sitten, että jos saan tyttären, tulee hänen nimekseen Aino ja niin tuli. Eikö hyvin suositun nimen antaminen ole toisaalta varsin rohkeaa? Ja Aino ei mielestäni edes ole mikään Ap:n mainitsema "lähiönimi", jos ajattelee sen mielleyhtymiä Aino Kallakseen tai Aino Sibeliukseen.
T. äikänope, joka harmittelee innokkuuttaan osallistua tällaiseen keskusteluun.
En voi kuvitella Ainoa tanssimassa streettiä kadulla muiden lasten kanssa. En osaa kuvitella Ainoa hengailemassa steissillä muodikkaiden ja suosittujen poikien kanssa.
Näen Rio-Mariccahin steissillä. Hän on upea. Timantteja kengissä ja piukat farkut jaloissaan vetää koko steissin huomion itseensä.
Enkä ole ainoa, kaikki näkevät tämän upean naisen alun. Hänestä tulee ehkä malli, tanssija tai muwistar... Ainon on vaikea pärjätä poikamarkkinoilla Rio-Mariccahille.
Nykyajan "tavalliset suomalaiset lapset" ovat juuri niitä tulevaisuuden vielä globaalimman maailman kasvatteja, jotka matkustelevat paljon ja ehkä asuvatkin (ainakin osan elämästään) ulkomailla. Mielestäni ihan fiksua olisi ottaa tämäkin tosiseikka huomioon. Oletko, Ainon äiti, koskaan miettinyt miksi sinulle tulee nimestä Nico-Petteri noin negatiiviset mielikuvat Nico-Petterin vanhemmista? Sillä kysehän on vain ja ainoastaan mielikuvista - jonkun mielestä Nico-Petteri voi olla hieno nimi, ja juuri sopiva hänen pojalleen, ja siksi siihen nimeen on päädytty. Minulle tulee Ainojen ja Veetien vanhemmista sellainen mielikuva, että kyseessä täytyy olla verrattain mielikuvituksettomat vanhemmat, sillä nykyajan suomalaisista lapsista joka toinen on nimeltään Aino taikka Veeti. Eikä se sitä tarkoita, etteikö tämä oma kieli olisi tärkeä, rakas ja säilyttämisen arvoinen myös niiden mielestä, jotka antavat lapselleen myös kansainvälisesti sopivan nimen. Nimi on kuitenkin vain nimi - mutta samalla suuri osa ihmisen imagoa. Ap.
Ensiksi tähän "tavallisiin suomalaisiin lapsiin": Mieheni ja minä olemme jo "globaalimman" maailman kasvatteja, olemmehan asuneet useamman vuoden ulkomailla ja siitä huolimatta nimenneet lapsemme Ainoksi.
Nico-Petteri herättää kielteisiä assosiaatioita siksi, että se on kielenvastainen nimi - minkä tahansa kielen! Niko-Petteri olisi ihan hyvä, suomeen sopiva nimi. Nico-Petter taas voisi olla ruotsalainen tai tanskalainen pikkupoika. Mutta Nico-Petteri?!
Mielikuvitukseton voin olla. Päätin vain jo vuosia sitten, että jos saan tyttären, tulee hänen nimekseen Aino ja niin tuli. Eikö hyvin suositun nimen antaminen ole toisaalta varsin rohkeaa? Ja Aino ei mielestäni edes ole mikään Ap:n mainitsema "lähiönimi", jos ajattelee sen mielleyhtymiä Aino Kallakseen tai Aino Sibeliukseen.
T. äikänope, joka harmittelee innokkuuttaan osallistua tällaiseen keskusteluun.
Ainon äiti, älä suotta harmittele osallistumistasi tähän keskusteluun - keskustelu on aina hyvästä silloin, kun se tapahtuu rakentavassa hengessä. ;-)
Ainohan voi olla sinulle persoonallinen nimi, sillä asutte (olette asuneet pitkään) ulkomailla - siellä se on varmasti persoonallinen ja rohkeakin valinta.
En itse näe sitä, miten yleisen nimen antanut vanhempi on rohkea? Minusta todellista rohkeutta olisi esimerkiksi nähdä kauneutta sellaisessa paikassa / nimessä / asiassa, jossa sitä ei tällä hetkellä ole totuttu näkemään. Eli tällä hetkellä rohkea on se vanhempi, joka antaa lapselleen nimeksi esimerkiksi Jessican - kaunis nimi, jolla on (suotta) tällä hetkellä huono maine. Ja on myös kansainvälisesti ns. kilpailukykyinen nimi.
Äidinkielen opettajana olet varmaan kuullut siitä, miten kieli elää jatkuvasti? Asianhan voi nähdä myös niin, että Nico-Petterin äiti on ollut edelläkävijä nimivalintansa suhteen ja näin ollen mukana muovaamassa kieltä uuteen suuntaan? Se, mikä on tällä hetkellä kielenvastaista, voi olla tulevaisuudessa varsin luonteva osa kieltä.
Ap.
[/quote]
Näen Rio-Mariccahin steissillä. Hän on upea. Timantteja kengissä ja piukat farkut jaloissaan vetää koko steissin huomion itseensä.
Enkä ole ainoa, kaikki näkevät tämän upean naisen alun. Hänestä tulee ehkä malli, tanssija tai muwistar... Ainon on vaikea pärjätä poikamarkkinoilla Rio-Mariccahille.
[/quote]
[/quote]
Millainen vanhempi antaa lapselleen tuollaisen pornonimen kuin Rio Mariccah? ;D
Makuasioitahan nimivalinnat loppukädessä ovat. Vanhemmat valitsevat lapselleen omasta mielestä kauniin nimen. Itse en ole edes tutustunut nimitilastoihin miettiessäni lapsilleni nimeä eikä haittaa pätkääkään, vaikka nimi olisi yleinenkin. Itse en tykkää teennäisen kuuloisista kirjoitusasultaan väännellyistä nimistä etenkään jos se yhdistyy tavalliseen suomalaiseen sukunimeen. Tiedän, että jotkut näistä nimistä tykkäävät enkä heidän valintojaan ääneen mollaa.
En voi kuvitella Ainoa tanssimassa streettiä kadulla muiden lasten kanssa. En osaa kuvitella Ainoa hengailemassa steissillä muodikkaiden ja suosittujen poikien kanssa. Näen Rio-Mariccahin steissillä. Hän on upea. Timantteja kengissä ja piukat farkut jaloissaan vetää koko steissin huomion itseensä. Enkä ole ainoa, kaikki näkevät tämän upean naisen alun. Hänestä tulee ehkä malli, tanssija tai muwistar... Ainon on vaikea pärjätä poikamarkkinoilla Rio-Mariccahille.
eihän sinun huono mielikuvituksesi estä sitä, että todellisuudessa se Aino onkin se stara ja Rio-Mariccah on massaan hautautuva nössö.
Aino kasvaa luultavasti hyvikin ujoksi tytöksi, kun taas Rio-Mariccah elää rohkeasti ja ottaa elämän haltuunsa.
btw ihan vittuillakseni täytyy kehaista
olen lisentitaatti.
Aino kasvaa luultavasti hyvikin ujoksi tytöksi, kun taas Rio-Mariccah elää rohkeasti ja ottaa elämän haltuunsa. btw ihan vittuillakseni täytyy kehaista olen lisentitaatti.
Nimi on enne, Rio-Mariccah päätyy prostituoiduksi Vaasankadulle ja Aino luo menestyksekkään uran kansainvälisessä suuryrityksessä.
Mikko, Elena, Pamela, Reino, Samuli, Sara, Laura, Eero, Pihla, Iina...
Aika tavallisia kuitenkin, eikös vaan?
mietitään lähiöissä annettuja nimiä niin Ainoja löytyy ja paljon juuri lähiöistä. Mutta onhan nimi myös hieno ja vanha suomalainen nimi. Ristiriitaistako? Kun lähiomammat ei annakaan enää pelkkiä Madeleineja ja Jessicoita nimeksi lapsilleen.
Miten enää erottautua lähiöihmisistä, kun ei se onnistu nimilläkään?
T. Ainon ja Toukon mamma
on pakko kommentoida että onhan niitä muitakin kansainvälisiä nimiä kuin Rio Mariccah ja Jumilah! Itselläni on helppo sukunimi, mutta jo lyhyt suomalainen etunimi on englanninkielisille ihmisille yleensä liian vaikea oppia. On olemassa sellainen ikävähkö asia kuin kielihegemonia, ja tällä hetkellä kv-piireissä hallitseva kieli on englanti (se voi tietenkin muuttua vaikka kiinaksi seuraavan 50 vuoden aikana) ja sen kielen ehdoilla mennään. Englanninkieliset (varsinkin britit, irkut, ja aussit) ovat todella vastahakoisia oppimaan ulkomaalaisia nimiä, ja vaikka suomalaisesta tuntuu, että Aino on maailman helpoin nimi, niin let me tell you, se ei todellakaan ole. Itse olen antanut lapsille nimet Raamatusta, vaikken uskovainen olekaan. Ne tunnetaan kaikkialla, paitsi ehkä Kiinassa ja Kauko-idässä, mutta ehkä ne kiinalaisetkin vielä oppivat... Säästän näin lasteni hermoja todella paljon.