Ns. lähiönimet vs. vanhat "kauniit" suomalaiset nimet

Kaveripiirissäni on muuten useita norjalaisia, jotka myös kirovat nimiään lähes päivittäin. Ovat vielä hurjempia kuin mitkään Marja-Kaarinat ja Väinöt.

joka osaisi lausua esim. hepreankielisiä nimiä oikein, siis muitakin Shlomoa ym. "yksinkertaisia" nimiä. Aina löytyy ihmisiä, jotka eivät osaa nimeäsi lausua, oli se nimi minkä kielinen tahansa.

Kyllä englanninkielinenkin sen Uolevin oppii kun harjoittelee ellei ole täysin tyhjä kielipää. Ylipäätänsä ajatus, että englanninkieliset ihmiset olisivat jotenkin tyhmiä eivätkä osaisi lausua kuulemiaan suomenkielisiä nimiä on naurettava. Eri kieliryhmän nimet on aina hankalampi lausua kuin oman kieliryhmän/kielen nimet. Mutta nekin voi oppia lausumaan oikein jos haluaa.

Suomenkielisille englanninkieliset nimet on ihan yhtä vaikeita lausua kuin englanninkielisille suomenkieliset nimet. Usein vain kuvitellaan että meille suomalaisille ne englanninkieliset nimet on helppoja. Se taas johtuu siitä että suomenkielinen kuulee jatkuvasti näitä englanninkielisiä nimiä ja vieläpä oikein äännettynä, joten ne tulevat tutuiksi.

Miksi kaikkien pitäisi siellä ulkomailla olla samannimisiä Alexeja ja Emmoja? Erittäin tylsää ja mautonta, kyllä ihmisen alkuperä ja kulttuuri saa ja kuuluukin näkyä myös nimessä! Ja nimen kyllä oppii ihmiset kun heille kertoo miten se lausutaan ja kirjoitetaan. Eikä se nyt haittaa vaikka joskus on väärin kirjoitettu tms. Onko sinulle esimerkiksi Giovanni ylivoimaisen vaikea nimi oppia, pitäisikö nyt kaikkien italialaistenkin luopua nimistään että muut osaisivat paremmin lausua? Entä sitten nämä kansainvälisinä pidetyt nimet, ne lausutaan ERI TAVALLA eri puolilla maailmaa! John esittelee itsensä "john", "jon", "zohn" "joon" jne. Eli vaikka antaisit tuollaisen nimen niin lausuminen pitää aina joka tapauksessa varmentaa!

Olympialaisten aikana. Kanadalaiset ja USA:laiset aansivat sen Piito = Pee too = pissaa kanssa.

Tihihii kuului monta kertaa kuulutuksen taustalla.

Uolevia ei kukaan englanninkielinen pysty sanomaan.

kumpi sen työpaikan saa jos on kaksi tasaväkistä hakijaa, Samuel vai Adbi? Sillehän se työ annetaan jonka nimi on lähempänä palkkaajan omaa kulttuuritaustaa ja niin pitkään kuin palkkaajina on enimmäkseen valkoista keskiluokkaista väkeä, työt menee ihmisille joiden nähdään tiukemmin kuuluvan tähän porukkaan.

saa työpaikkaa, hän voi tosiaankin ajatella, että johan oli p***eestä koko paikka, ja hakee parempaa! Ihan hullua ajatella nuttura huolesta tiukkana lapsen nimeä päättäessään, että "mitä siitä joku sitten joskus ehkä mahdollisesti mahtaa miettiäkään kun jos ehkä..."!! Hyvänen aika, sanon minä.



Annetaan lapsille suomalaiset nimet. Opetellaanhan mekin lausumaan vaikka miten eksoottisia nimiä oikein, ja vielä onnistutaan siinä! Ja jos joku ei sano nimeä ihan oikein, mitä sitten! Mä olen eräälle sudanilaiselle opiskelijalleni ikuisesti Elisa, enkä Liisa. Ei haittaa, en viitsi korjata:-D. Melkein sama!

kumpi sen työpaikan saa jos on kaksi tasaväkistä hakijaa, Samuel vai Adbi? Sillehän se työ annetaan jonka nimi on lähempänä palkkaajan omaa kulttuuritaustaa ja niin pitkään kuin palkkaajina on enimmäkseen valkoista keskiluokkaista väkeä, työt menee ihmisille joiden nähdään tiukemmin kuuluvan tähän porukkaan.

Työnhaussa Rio Kyöstinen ja Jessica Pirkka täysin OK?

En voi kuvitella Ainoa tanssimassa streettiä kadulla muiden lasten kanssa. En osaa kuvitella Ainoa hengailemassa steissillä muodikkaiden ja suosittujen poikien kanssa.

Näen Rio-Mariccahin steissillä. Hän on upea. Timantteja kengissä ja piukat farkut jaloissaan vetää koko steissin huomion itseensä.

Enkä ole ainoa, kaikki näkevät tämän upean naisen alun. Hänestä tulee ehkä malli, tanssija tai muwistar... Ainon on vaikea pärjätä poikamarkkinoilla Rio-Mariccahille.

:D :D Ikinä en ole tosielämässä tavannut Rio Mariccahia, mutta itse olen ollu Aino jo kolmekymmentä vuotta ja välillä olen toivonut olevani vähän"nössömpi" ja hillitympi ja ostinpa sitten viime talveksi strassikoristeiset stilettosaapaattkin. Tosin en kyllä koskaan rääkkäisi rytmitajuisia kanssaihmisiäni tanssimalla julkisesti. Eikä minun ulkomuotoanikaan saa kovin suomalaiskansallisen ainomaiseksi kun ei ole vaaleita hiuksia eikä sinisiä silmia. Nomen est omen ei aina toteudu ;)

annan pojalleni serbialaisen nimen Terska, onpahan sitten nimi joka kelpaa isona ulkomailla asuessa, eikä tarvitse tavata.

Hesarissakin uutisoitiin maahanmuuttajista, jotka haluavat epätoivoisesti vaihtaa sukunimensä suomalaiseen tai ruotsalaiseen nimeen, jotta pääsisivät edes työhaastatteluun?

tarttis tehdä jotain sille Myttynen-sukunimellekin, jotta lapsella olisi parhaat mahdollisuudet työmarkkinoilla englantilaisen kielihegemonian takia.

raiteille, kun se olettaa että jotenkin valtaosa suomalaisista olisi jatkossa jatkuvasti ulkomaalaisten ja kansainvälisen toiminnan kanssa tekemisissä. On aika paljon pienempi paha että pari Kerttua tavaa nimeään ulkomailla, kuin että tuhannet Miriahit ja ties mitkä Nico-Petterit tavaavat nimeään joka päivä täällä SUOMESSA käydessään koulua ja hakiessaan työ- ja opiskelupaikkaa.

Ja kuten on todettu, suomalaisilla pitäisi olla sen verran itsetuntoa että arvostaisi omaa kulttuuriaan ja osaamistaan. On täysin sivistymätöntä ajatella, että et pärjäisi ulkomailla vain siksi, että olet saanut oman kansallisuutesi nimen. HALOO! Se ei ole nimestä kiinni ja esim. USA:ssa kaikki tosiaan tavaavat nimiään koska kulttuurien ja nimien kirjo on niin valtava.

Olen niiiiiin samaa mieltä. Taitaa nykyvanhemmilla olla kovat odotukset kun jokainen lapsi ollaan pistämässä ulkomaille töihin ja opiskelemaan. Ihan kun se olisi hyvän elämän mittari.

Ihan kuin kaikkien vanhempien ympäri maailmaa pitäisi nimetä lapsensa kahden englanninkielisen kansan, brittien ja amerikkalaisten lausumisen helpottamiseksi. En ole samaa mieltä.

Ja voihan sitä nimeä muuttaa sitten jos ulkomaille pysyvästi muuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Uolevi voisi olla vaikka Youlev, Kerttu Kirttu (jenkeissä ovat Kristen ja Kirsten yleisiä, joten osaavat varmaan lausua tuon) yms.

Se miltä Youlev tai Kirttu suomalaisen mielestä kuulostaa, ei ole olennaista, koska eihän Amerikkalainen sitä nimeä suomalaisen mittapuun mukaan osaa arvostella. Hän ajattelee vaan että ahaa, olen tutustunut ihmiseen jolla on eksoottinen nimi, Youlev ja sillä hyvä.

kumpi sen työpaikan saa jos on kaksi tasaväkistä hakijaa, Samuel vai Adbi? Sillehän se työ annetaan jonka nimi on lähempänä palkkaajan omaa kulttuuritaustaa ja niin pitkään kuin palkkaajina on enimmäkseen valkoista keskiluokkaista väkeä, työt menee ihmisille joiden nähdään tiukemmin kuuluvan tähän porukkaan.

Luulen kyllä, että tulevaisuudessa täällä on yhä enemmän niitä Abdejakin - eikä ko. nimi ole täällä mikään este työnsaannille nytkään; Suomessa kyllä palkataan ihmisiä töihin ihan kaikista kansallisuuksista, kunhan vain hoitaa hommansa.

raiteille, kun se olettaa että jotenkin valtaosa suomalaisista olisi jatkossa jatkuvasti ulkomaalaisten ja kansainvälisen toiminnan kanssa tekemisissä. On aika paljon pienempi paha että pari Kerttua tavaa nimeään ulkomailla, kuin että tuhannet Miriahit ja ties mitkä Nico-Petterit tavaavat nimeään joka päivä täällä SUOMESSA käydessään koulua ja hakiessaan työ- ja opiskelupaikkaa. Ja kuten on todettu, suomalaisilla pitäisi olla sen verran itsetuntoa että arvostaisi omaa kulttuuriaan ja osaamistaan. On täysin sivistymätöntä ajatella, että et pärjäisi ulkomailla vain siksi, että olet saanut oman kansallisuutesi nimen. HALOO! Se ei ole nimestä kiinni ja esim. USA:ssa kaikki tosiaan tavaavat nimiään koska kulttuurien ja nimien kirjo on niin valtava.

Olen niiiiiin samaa mieltä. Taitaa nykyvanhemmilla olla kovat odotukset kun jokainen lapsi ollaan pistämässä ulkomaille töihin ja opiskelemaan. Ihan kun se olisi hyvän elämän mittari. Ihan kuin kaikkien vanhempien ympäri maailmaa pitäisi nimetä lapsensa kahden englanninkielisen kansan, brittien ja amerikkalaisten lausumisen helpottamiseksi. En ole samaa mieltä. Ja voihan sitä nimeä muuttaa sitten jos ulkomaille pysyvästi muuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Uolevi voisi olla vaikka Youlev, Kerttu Kirttu (jenkeissä ovat Kristen ja Kirsten yleisiä, joten osaavat varmaan lausua tuon) yms. Se miltä Youlev tai Kirttu suomalaisen mielestä kuulostaa, ei ole olennaista, koska eihän Amerikkalainen sitä nimeä suomalaisen mittapuun mukaan osaa arvostella. Hän ajattelee vaan että ahaa, olen tutustunut ihmiseen jolla on eksoottinen nimi, Youlev ja sillä hyvä.

Hieman soveltaen voisi sanoa, että no country is an island - eli yksikään ihminen / maa ei ole saari tahtoen sanoa sitä, että ihan yksin ei kukaan pärjää.

Siksi on mielestäni (edelleen) ihan fiksua ottaa tämä realiteetti huomioon, eikä härkäpäisesti vain ajatella, ettei halua taipua jenkkien ja brittien ajattelu- / kielimalliin.

Se nyt vaan on luontevaa haluta omalle lapselleen parasta mahdollista elämää, eikä todellakaan kukaan varmasti halua sulkea mitään mahdollisuuksia lapsiltaan pois.

Ap.

Luulen kyllä, että tulevaisuudessa täällä on yhä enemmän niitä Abdejakin - eikä ko. nimi ole täällä mikään este työnsaannille nytkään; Suomessa kyllä palkataan ihmisiä töihin ihan kaikista kansallisuuksista, kunhan vain hoitaa hommansa.

Hesarissakin uutisoitiin maahanmuuttajista, jotka haluavat epätoivoisesti vaihtaa sukunimensä suomalaiseen tai ruotsalaiseen nimeen, jotta pääsisivät edes työhaastatteluun?

tosiaan, voihan sen noinkin ajatella :)

Lisäämällä kirjaimen H.





Esim



Oliviah



Mariah



Jennicah



Jasmiinah



Mirah



Lidiah



Miriah



Poikien nimiin h ei toimi.

ja makuasioista ei voi kiistellä. Anna sinä vain lapsellesi nimeksi Latte tai Nico-Petteri:-)

Itse olen löytänyt lapsilleni oikein kauniit perinteiset suomalaiset nimet, mutta eipä se minulta pois ole, jos joku toinen haluaa antaa lapsilleen lähiönimet.



Eipä niitä kyllä syyttä taideta lähiönimiksi kutsua, kun meidän päiväkodissa (hyvällä pientaloalueella) ei yhdelläkään lapsella ole näitä "ihanan kansaivälisiä" nimiä, vaikka monen perhe on ulkomailla asunutkin...

Miksi kaikkien pitäisi siellä ulkomailla olla samannimisiä Alexeja ja Emmoja?



Erittäin tylsää ja mautonta, kyllä ihmisen alkuperä ja kulttuuri saa ja kuuluukin näkyä myös nimessä!



Ja nimen kyllä oppii ihmiset kun heille kertoo miten se lausutaan ja kirjoitetaan. Eikä se nyt haittaa vaikka joskus on väärin kirjoitettu tms.



Onko sinulle esimerkiksi Giovanni ylivoimaisen vaikea nimi oppia, pitäisikö nyt kaikkien italialaistenkin luopua nimistään että muut osaisivat paremmin lausua?



Entä sitten nämä kansainvälisinä pidetyt nimet, ne lausutaan ERI TAVALLA eri puolilla maailmaa! John esittelee itsensä "john", "jon", "zohn" "joon" jne. Eli vaikka antaisit tuollaisen nimen niin lausuminen pitää aina joka tapauksessa varmentaa!

Miksi kaikkien pitäisi siellä ulkomailla olla samannimisiä Alexeja ja Emmoja? Erittäin tylsää ja mautonta, kyllä ihmisen alkuperä ja kulttuuri saa ja kuuluukin näkyä myös nimessä! Ja nimen kyllä oppii ihmiset kun heille kertoo miten se lausutaan ja kirjoitetaan. Eikä se nyt haittaa vaikka joskus on väärin kirjoitettu tms. Onko sinulle esimerkiksi Giovanni ylivoimaisen vaikea nimi oppia, pitäisikö nyt kaikkien italialaistenkin luopua nimistään että muut osaisivat paremmin lausua? Entä sitten nämä kansainvälisinä pidetyt nimet, ne lausutaan ERI TAVALLA eri puolilla maailmaa! John esittelee itsensä "john", "jon", "zohn" "joon" jne. Eli vaikka antaisit tuollaisen nimen niin lausuminen pitää aina joka tapauksessa varmentaa!

Sitäpaitsi hauskana anekdoottina se, että esim. jenkeissä asuvat aikoinaan siirtolaisiksi lähteneiden lapsenlapsenlapset pyrkivät erottumaan massasta ja tuomaan juuriaan esille nimenomaan valitsemalla suvusta vanhan nimen. Niinpä eräälläkin kaukaisella sukulaisella, joka on siis syntynyt ja ikänsä elänyt USA:ssa, on tytär nimeltä Aino.

Rio Mariccah?



Äiti antoi nimen lomamatkalla.



Nyt koko perhe zumbaa.

ovat kyllä usein johdettu myös ihan suomalaiseen käyttöönkin. Eri asia minkä version itselleen haluaa. Että onko se John vai Jussi vai Johannes vai Johan. Lähes aina on pakko selitellä ääntämisasua. Jos ei muuten niin viimeistään sukunimen kohdalla; "Oh, your name is Maria! Beautiful! And last nime is... how do you say it... (Muttilainen-Rytky...?)



Ihan esimerkkinä.