Vastuualueet hukassa vanhemmilta

Olimme leirikirjeessä kertoneet, että leirillä ollaan pääasiassa ulkona ja varusteiden on oltava sään mukaiset. Kerroimme myös, että teemme lyhyitä retkiä ja että leiri alkaa klo 9.00 aamulla (kyseessä oli päiväleiri eli lapset menivät illaksi koteihinsa).



Suurin osa lapsista tuli ajoissa, heillä oli pyydetyt varusteet ja he käyttäytyivät hyvin. Ja sitten oli ne pari lasta, jotka

- tulivat joka aamu myöhässä (äiti tai isi toi), joten muut lapset joutuivat odottelemaan heitä

- pyydettyjä varusteita (esim. vesipulloa, eväitä) ei ollut mukana, joten jouduin jakamaan omat evääni lapsille

- eivät jaksaneet kävellä edes lyhyitä matkoja, koska isi ja äiti ovat aina vieneet autolla (ikää 10 v.)

- eivät osanneet alkeellisimpiakaan käyttäytymissääntöjä, vaan olivat todella härskejä; esim. sotkivat jatkuvasti tarkoituksella

- viivyttelivät jatkuvasti, ja muut saivat odottaa

- eivät osanneet esim. sitoa omia kengännauhojaan



Ja näihin open pitäisi sitten suhtautua ymmärtäväisen hoivaavasti. Koska muutenhan meidän kullannupulle voi tulla paha mieli.

opettajia. Koulun pitäisi tehdä yhteistyötä kodin kanssa, mutta valitettavasti se ei aina onnistu. Joskus vika on vanhemmissa, mutta joskus se voi olla myös opettajassa. Opettaja ei halua tai jaksa kuunnella vanhempia. Ei kaikki vanhemmat halua kiusata opettajaa vaan on ihan aidosti kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä ja haluaisi auttaa opettajaa. Parannettavaa on siis molemmissa, sekä kodissa että koulussa.

nämä tapaukset esiin, etkä niitä kymmeniä kunnollisia.



Ja oletko tarkistanut, että oikeasti jaoit selkeät ohjeet - perille asti. Eli oliko osoitteet oikein, pyydettiinkö kuittaus ohjeiden saamisesta jne.



Ja entäpä miksi se aamu ylimalkaan oli rakennettu niin, että yhden myöhästyminen kaatui koko ryhmän niskaan?? Miksei siinä voinut olla jotain puolen tunnin vapaan leikin osuutta, jona aikana ne paikalla olijat olisivat voineet leikkiä ja jona aikana kaikki olisivat ehtineet paikalle. Esimerkiksi liikenne ja kesään osuvat korjaustyöt voivat sotkea tunnollisimmankin kuskin suunnitelmat. Meidän kouluun on 15 kilsan matka ja toissa toukokuussa minulta kerran jopa 45 minuuttia siihen, että kiersin sen koulun korttelin.



Ja tuon kengännauhajuttu on keksitty. Ei kenelläkään edes ole nykyään mitään kengännauhoja joita solmia.



Ja mitä siihen jaksamiseen tulee. Olitko tarkistanut kenellä on astma, kenellä siitepölyallergioita jne. liikkumista haittaamassa.

nämä tapaukset esiin, etkä niitä kymmeniä kunnollisia.

Ja oletko tarkistanut, että oikeasti jaoit selkeät ohjeet - perille asti. Eli oliko osoitteet oikein, pyydettiinkö kuittaus ohjeiden saamisesta jne.

Ja entäpä miksi se aamu ylimalkaan oli rakennettu niin, että yhden myöhästyminen kaatui koko ryhmän niskaan?? Miksei siinä voinut olla jotain puolen tunnin vapaan leikin osuutta, jona aikana ne paikalla olijat olisivat voineet leikkiä ja jona aikana kaikki olisivat ehtineet paikalle. Esimerkiksi liikenne ja kesään osuvat korjaustyöt voivat sotkea tunnollisimmankin kuskin suunnitelmat. Meidän kouluun on 15 kilsan matka ja toissa toukokuussa minulta kerran jopa 45 minuuttia siihen, että kiersin sen koulun korttelin.

Ja tuon kengännauhajuttu on keksitty. Ei kenelläkään edes ole nykyään mitään kengännauhoja joita solmia.

Ja mitä siihen jaksamiseen tulee. Olitko tarkistanut kenellä on astma, kenellä siitepölyallergioita jne. liikkumista haittaamassa.

Tunnusmerkit: vastaa numerolla, ei lainaamalla, heittelee aggressiiviseen sävyyn mitä hulluimpia argumentteja, lukekaa itse: "Ei kenelläkään edes ole nykyään mitään kengännauhoja joita solmia." tai "Ja mitä siihen jaksamiseen tulee. Olitko tarkistanut kenellä on astma, kenellä siitepölyallergioita jne. liikkumista haittaamassa." No olisiko sitten vanhempien kannattanut valita toinen leiri tai tiedottaa mahdollisista sairauksista?

Ei jankkaajalle kannata perustella mitään. Se jankkaa tuota omaa kummallista rataansa vaikka taivaan tappiin.

Kerropa yksikin eka-tokaluokkalaisten kenkämerkki, missä muka on. Siis sellainen, jota käytetään leirillä.



Ja mitä niiden sairauksien tiedottamiseen tulee, ne takuulla onkin kerrottu niissä lomakkeissa, mutta onko tieto mennyt opettajalle asti? Ainakin meidän koulussa se tieto oli tasan jäänyt kansliaan, vaikka olin sen tunnollisesti kertonut eskarista asti jokaikiseen lomakkeeseen.

Mulla on pieni vauva vielä, mutta mitä olen tuota eskari-ikäistä kummilastani aika paljonkin hoitanut, niin hänellä on kyllä nauhakenkiä monet. Voihan tietty olla, että nauhakenkiä tehdään vain pienemmille, eikä eka-tokaluokkalaisille ollenkaan...



Ainakin Adidaksen Superstarit hänellä on, muita merkkejä en tunne/muista. Mutta nauhakenkiä on.



#26 (oho, vastasin sulle)

Onneksi valtaosa lapsista ja nuorista (ja heidän vanhemmistaan) on "normaalia" väkeä, ja ymmärtää kodin ja koulun yhteistyön merkityksen. Sitten ovat ne muutamat (vanhemmat), jotka ovat aivan hukassa lastensa kanssa - ja vika on vanhemoien mielestä tietysti koulussa. Koulu on yleensä ensimmäinen paikka, missä näiltä lapsilta vaaditaan yhteistyötä ja hyvää käyttäytymistä. Ja kun se ei tahdo opettajan ponnisteluista huolimatta onnistua, opettaja soittaa kotiin ja saa tietysti haukut vanhemmilta, kun "koulussa on niin turhia sääntöjä. Missä muka on määritelty, että ´huora´ on sopimaton sana?" sanoi yksikin isä minulle viime talvena.



Toinen poika heittelee spagettia seinille ruokalassa ja sylkee muiden maitolasiin. Mutta vanhemmat vain huokailevat, että "ettekö te nyt siellä KOULUSSA osaa kasvattaa lapsia?"



Sitten on tietysti näitä, jotka nukkuvat koulussa, kun yöt pitää olla koneella, eivätkä vanhemmat vaadi lastaan nukkumaan. Kun soitan ja puhumme nukkumisen tärkeydestä, vanhemmat vain sanovat, että "lapsi on yöt salaa koneella". Sitten ehdotan, että tietokone otettaisiin pois lapsen omasta huoneesta, mutta se ei kuulemma käy, kun "sitten Petteri on koko ajan olohuoneessa". Ehdotan kokonaan tietokonekieltoa, johon äiti sanoo, että "Petteristä tulee kauhean kiukkuinen, jos hän ei saa olla koneella".



Tällaisia esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Ja uskokaa tai älkää, suurin osa opettajista yrittää parhaansa, välittää jokaisesta lapsesta, murehtii yökausia tiettyjen lasten ongelmia ja toivoo, että jokainen oppilas saisi mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuuteen. Mutta ilman kodin tukea se ei onnistu.

eskari-ikäinen ei ole alaluokilla.



Eli mitähän nyt mahdat jankata asiasta mistä et mitään tiedä...

eskari-ikäinen ei ole alaluokilla.

Eli mitähän nyt mahdat jankata asiasta mistä et mitään tiedä...

kummallista, että eskari-ikäisille tehtäis nauhakenkiä, mutta sitä isommille ei. Ja on tuolla meidän tokaluokkalaisella naapurin mukelollakin nauhakenkiä. Katsos, jos sun lapsella ei ole, se ei tarkoita sitä, että muiden lapsilla ei olisi.

Lakkaa nyt. Tiedät itsekin jankkaavasi järjettömiä. Tiedäthän?

kuten varmaan moni muukin asia, mutta et siltikään _tiedä_ yhtään mitään, ihmettelet ja päivittelet vain.



Ja se että satunnaisesti hoidat eskari-ikäistä kummilasta ei todellakaan tuo sulle vielä riittävää asiantuntemusta keskustella koululaisista.



Vai meinaatko että olet ydinfyysikko, kun kerran serkunkumminkaiman kotona näit mustavalkotelkusta, miten atomi melkein halkaistiin?

kuten varmaan moni muukin asia, mutta et siltikään _tiedä_ yhtään mitään, ihmettelet ja päivittelet vain.

Ja se että satunnaisesti hoidat eskari-ikäistä kummilasta ei todellakaan tuo sulle vielä riittävää asiantuntemusta keskustella koululaisista.

Vai meinaatko että olet ydinfyysikko, kun kerran serkunkumminkaiman kotona näit mustavalkotelkusta, miten atomi melkein halkaistiin?

tuossa sun argumentaatiossa ei ole mitään järkeä. Turha sulle on vastata mitään. Kai mä nyt silmillä näen, että lapsilla on nauhakenkiä, jos ei se sulle riitä, niin jatka eloasi siellä sairaassa maailmassasi. Mua ei innosta jankata enempää tästä asiasta. Johan tuossakin viestissä sanotaan, että kengännauhoja ei osattu sitoa - siis nauhakenkiä oli.

Jääpä sinä tänne nyt tyhjäkäynnillä hokemaan, että ei ole lapsilla nauhakenkiä.

Ps. Hoidan kummilastani 4 päivää viikossa, on tulleet hänen kenkänsä tutuiksi. Mutta sä varmaan tiedät nekin paremmin.

Mäkin tunnistan sut! Aina samanlaiset jutut. Eihän tuossa sun horinassa ole päätä eikä häntää.

ei ole mitään merkitystä tässä asiassa! Ne ei liity mitenkään koululaisiin.



Jää sinä vain tyhjäkäynnillä nyt jankkaamaan siitä kummilapsestasi, mutta ei se hautaan asti jankkaaminen silti tee hänestä koululaista.



Eikä se sinun kummilapsesi ja tuo oma (nappien puutteesta?) johtuva aggressiivisuutesi liity itse aiheeseen mitenkään - edelleenkään.

Siinä todetaan, että opettajat vain kokevat vanhempien lisääntyneen kiinnostuksen sekaantumisena. Ainakin meillä on ekan luokan jälkeen sellainen olo, että opettajat on ihan pihalla siitä, mikä kellekin kuuluu. Esimerkiksi meillä tiedotus oli täysin surkeaa ja samaten se vanhempien osallistuminen kaventui aina rahaan tai myyjäisleipomuksiin. Esimerkiksi erikoisosaamista tms. ei haluttukaan hyödyntää - eikä parannusehdotuksia kuunnella. Esim. se tiedotus hoidettiin sitkeästi kalliilla neliväripaperilappusilla, ei osattu käyttää meiliä eikä nettiä, eikä tekstiviestejä.

Kaikilla perheillä ei ole tietokonetta (ja siten sähköpostia) käytössään - jos kaikille ei saa viestiä perille sähköpostitse niin sitä kanavaa ei voida käyttää. Harvoissa kouluissa on työsuhdekännykät, siksi tekstiviesti on harvoin käytössä.

Näissä tapauksissa perinteinen paperilappu jää ainoaki vaihtoehdoksi. Ja koululaiselta voi vaatia jo sen verran, että hän osaa toimittaa koulusta saadun lapun kotiin. Jos ei osaa niin silloin vanhempien ehkä pitäii hiukan harjoituttaa lastan näissä asioissa.

Tiedotus on helpointa hoitaa yhden kanavan kautta eikä siten, että perhe x saa tiedon näin ja perhe y noin jne.

Itse laitan poissaolijoiden laput pulpettiin, josta lapsi saa sen kouluun palattuaan.

Jos lapseni on ollut koulusta pois niin laitan yleensä opelle sähköpostia ja kysyn, onko jotain erikoista - näin saan tiedon jos poissaolon aikana on tullut jotain infoa.

olen nähnyt omin silmin, minun kummilapsellani on nauhakengät, olen nähnyt omin silmin, minun kummilapsellani on nauhakengät, olen nähnyt omin silmin...

jankkaaja riehaantui... Otapa lääkkeet!

suurimmalla osalla oli annettu osoite molemmille vanhemmille. Tiedän, koska vanhemmat itse kokosivat sen meiliosoite-listan - siinä toivossa, että niitä käytettäisiin.



Lapsille ei tosiaan ole laitettu mihinkään niitä paperitiedotteita talteen - ja kun asiasta oli jo kertaalleen jo jaettu tietoa (joka vain oli paikkansapitämätöntä) en sitten tajunnut erikseen laittaa sähköpostia kollatakseni, onko opettaja aiemmin tiedottanut virheellisesti. Varsinkaan, kun hän ei koskaan vastannut meileihin...

kummilapsellani on nauhakengät, kummilapsellani on nauhakengät, kummilapsellani on nauhakengät, kummil...

kummilapsellani on nauhakengät, kummilapsellani on nauhakengät, kummilapsellani on nauhakengät, kummil...

luuletko sä, että tässä ketjussa on yksi ainoa ihminen, joka sut tunnistaa? Tuo oli eka viesti, jonka tähän kirjoitin. Älä riehaannu, ota nyt ne lääkkeet.

Tunnistan sut monen aikaisemman ketjun perusteella.

38

Ja mihin koko puheenvuorosi liittyy??? Tässä puhutaan kodin ja koulun yhteistyöstä jne.