3-vuotiaamme kiroiluongelma - mitä tekisitte?
3-vuotias poikamme on alkanut kiroilla tosi paljon ja varsinkin julkisilla paikoilla. Hän tietää, ettei se ole sallitua ja tekee sitä ihan tahallaan. Laulaa ruokakaupassa pimppiä, paskaa, p-kelettä jne kovalla äänellä. Kotona hän ei ole juurikaan kiroilua kuullut, mutta hän on päiväkodissa ja kummisetänsä on kova kiroilemaan. Lisäksi hän on kuullut kiroilua televisiosta vanhoista lastenohjelmista (muuten ei katso telkkaria).
Miten tästä päästäisiin eroon, sillä on todella noloa, etten saa häntä siistimään suutaan edes julkisilla paikoilla. Olen jutellut lapsen kanssa asiasta ja kiellän aina, kun hän kiroilee, mutta mikään ei tehoa. Muiden lasten en ole kuullut tällä tavoin kiroilevan, ollaanko me täysin epäonnistuttu kasvattajina?
Kommentit (35)
(ei onneksi kirosanoja). Aika herkästi vien kotona jäähylle, pihalta sisälle tms., jotta oppisi , että olen kiellon kanssa tosissani.
Kyse oli siis 3-vuotiaasta tenavasta!
Vesseli on hoksannut mitä mainioimman tavan saada äidin nolostumaan... ja toki myös käyttää sitä. Eihän sitä olis mitään ideaa käyttää, jos äiti ei reagois mitenkään.
homma...ei tunnu mikään auttavan...
kielto saa tuota kiroilua loppumaan.Ja kotona ei kiroilla koskaan.Mutta kylläö ne tarhasta ja kavereilta oppii :(
konsti on se kun ei reagoi ollenkaan.
mutta sitten kiroilu menee aivan mahdottomaksi eli se ei ainakaan meillä auttanut.
...mutta vain vessassa.
Tähän mennessä on riittänyt lupaus pestä suu erittäin pahanmakuisella saippualla.
Ja varmasti toteuttaisinkin sen jos viljelisi törkyjään ihmisten ilmoilla.
(ei onneksi kirosanoja). Aika herkästi vien kotona jäähylle, pihalta sisälle tms., jotta oppisi , että olen kiellon kanssa tosissani.
tuo 33 on juuri paha ikä. Parin vuoden päästä helpotti meillä. Tsemppiä!
oli sellainen kiroilu taulu, että ainakun sanoi kirosanan, lähti yksi hymynaana taululta pois eikä saanut jotain palkintoa. Kuulostaa musta ihan kokeilemisen arvoiselta ja tuotahan voi muutenkin kehitellä omanlaiseensa suuntaan.
minusta ei ole siihen esim. ruokakaupassa, vaan minun on pakko reagoida, koska MUUT IHMISET tuijottavat ja kuuntelevat, mitä teen. Kun lapsi sanoo tosi ruman sanan, enkä reagoisi mitään, muut ajattelisivat, että mikäs äiti se tuollainen on, kun ei edes kiellä... Minun on siis pakko kieltää siksikin, että säilytän oman maineeni... Kotona olisi asia erikseen, mutta olen jo lähtenyt tälle kielto-paheksumislinjalle, joten siltä on vaikea palata. Olen miettinyt suun pesemistä saippualla, mutta eikös se ole pahoinpitelyä?
Nukkuu kuopus rinnalla tässä samalla niin sattui lipsahdus :)
...mutta vain vessassa. .
Meillä on rangaistusten lisäksi juuri tuo, että pissa-kakka-jutut kuuluu vaan vessaan ja ainakin nyt alkuvaiheessa (tätä on kestänyt vasta noin kuukauden) käyttääkin vessakeikat usein hyödykseen eli silloin sitten naurattaa itseään noilla jutuilla.... Onkohan sekään ihan hyvä?
tosin meikäläisen suun pesusta alkaa olla kohta 30 vuotta aikaa. Ei vaan mummolle tainnut juolahtaa se mieleen että oliko saippuassa jotain sellaista mikä voisi olla nieltynä haitallista..
Sanoisin, että sun on vaan kohdattava se häpeä ja olet reagoimatta. Anna muiden luulla ihan mitä haluavat: jokainen häpeää vain itseään. Kun itse tiedät, että olet ok äiti, niin mitä väliä on muiden mielipiteillä. Ja kai ne nyt muutkin näkee, et olet ihan naama punaisena... Ei se ole vaarallista.
Suun peseminen saippualla on väkivaltaa ja siis lailla kiellettyä!
minusta ei ole siihen esim. ruokakaupassa, vaan minun on pakko reagoida, koska MUUT IHMISET tuijottavat ja kuuntelevat, mitä teen. Kun lapsi sanoo tosi ruman sanan, enkä reagoisi mitään, muut ajattelisivat, että mikäs äiti se tuollainen on, kun ei edes kiellä... Minun on siis pakko kieltää siksikin, että säilytän oman maineeni... Kotona olisi asia erikseen, mutta olen jo lähtenyt tälle kielto-paheksumislinjalle, joten siltä on vaikea palata. Olen miettinyt suun pesemistä saippualla, mutta eikös se ole pahoinpitelyä?
Olen miettinyt suun pesemistä saippualla, mutta eikös se ole pahoinpitelyä?
olen pessyt kahden lapseni suun saippualla juuri tuossa kirosanojen hokemisvaiheessa ja kerta on riittänyt! Tottakai joskus satunnaisesti vieläkin kiroilevat, mutta selvästi niin etten minä kuulisi. Toisinaan jätän huomiotta toisinaan muistutan suun pesemisestä.
Itseltänikin on lapsena pesty suu saippualla, samoin kaikilta sisaruksiltani. Vanhat keinot paljon tehokkaampia kuin mitkään nykyajan hymytaulu hömpötykset!
mummo kehveli pesi multa kerran suun saippualla, muistan edelleen sen kamalan maun suussa. En kiroillut enää ikinä mummon kuullen..