Mikä on naisellani? Mies kysyy..olen pihalla!

mielialalääkkeet vie halut.

Olen aidosti pahoillani että teillä on noin! Samaten nro 31!



Meillä on lapsi nyt rintaruokinnalla ja useamman lapsen kokemuksella itedän itsestäni että tilanne palautuu kun imetys lakkaa.



Minusta 18 ja 31 teidän kannattaa ottaa aikalisä: nostaa kädet ilmaan ja pyytää lapsia johonkin hoitoon. Teette jotain ruokaa ja VAAN puhutte.

Lapset hoitoon, koska saatte puhua vapaasti. Ja ei mitään hellyyksiä tai seksiä, koska kuulostaa ihan liian tukkoselta teidän molempien suhteet.



Teidän kummankin tekstistä näin äkkiseltään saa kuvan että seksi on taisteluväline.

Nro 31 voisi miehensä kanssa lähteä ihan miettimään milloin harrastetaan seksiä ja milloin vaan halataan. Jos sun on hankala lähteä harrastamaan keittiössä seksiä niin ei ole pakko, mutta ei sun mies ole ajatustenlukija: ehkä mies vaan pitää sua hemasevana kun olet keittiössä pyllistelemässä? Jos sulle kelpaa kosketus muttei seksi niin pitää sopia että saa sanoa ei -ilman että siitä toinen loukkaantuu.

Itse tunnen joskus pahaamieltä koska torjun miehen. Tätä miehen on ollut jopa vaikeaa uskoa.



Nro 18 puhuu asiaa! Jos toinen on kotona ja toinen töissä niin on uskomattoman helppo lähteä sanomaan työssäkäyvälle että sun tarttis auttaa "vähän" kotona: käytännössä miehen vastuulle jää silloin työ plus läjä kotitöitä, lapset, ruoka, kauppa.. Lista voi mennä loputtomaksi. Mitä silloin tekee kotona oleva? MITÄ SE TEKEE?

Se ei tee kotitöitä tai palkkatyötä.



Olen ollut ennen lapsia työssä, kotona lapsien kanssa, käynyt perheellisenä töissä. Näissä on kaikissa eroja.

Mutta riistoksi menee jos ei voi kotona ollessaan vähän siivota.



Itselläni on useampi lapsi, eikä kotona näin ollessa tartte pakonomaisesti päivittäin siivota tuntikausia. Jos keksii tekemistä lapsien kanssa, niin sivouksen tarve saattaa vähentyä. Tai ehkä se on vaan sitä että kun lähtee kotoa niin pää kirkastuu? ;)



Ei ole toinen pahempi kuin toinen: torjuminen ja torjutuksituleminen on ikäviä tunteita.

Mutta ei se saa mennä taisteluksi.



31: soosikattilan saa siirrettyä toiselle levylle odottamaan.

Mutta ajattele että se sun mies on myös kiehuva kattila. Sinä siirrät häntä syrjään.



Seksinmäärä saattaa joskus laskea. Toinen saattaa olla tyytyväinen todella vähäänkin.

Kannattaa puhua näistä asioista, mutta kyllä ne työkiireet ja muut jouluaskartelut voi odottaa puolisentuntia? Tai pikasen?



Kannattaa miettiä 18 yhdessä näitä asioita että nainen ei kerro rakastavansa sinua, kuin vastauksena.

Valitettavasti tuntuu että näistä on vaikea keskustella syyttämättä. Aina keskustelussa tulee ilmi, että millon viimeksi annettu, kuinka monesti torjuttu jne. Ja syyttäen.

Mikä siinä seksissä sitten lienee että se ohjaa niin paljon elämää..?

Täällä melkein järjestään puhutaan "teknisistä" seikoista seksielämän kohentamiseksi, mitä esim. toisen huomioiminen tai kotitöiden tekeminen jne ovat. Toisaalta puhutaan siitä, miten naisen psyykkisen puolen pitäisi olla hyvinvoiva, jotta seksi kiinnostaisi.



Itse en ole ollut tilanteessa, ettei seksi kiinnostaisi, jossain aiemmassa muinaisessa suhteessa olin se aktiivisempi osapuoli - joten en siinä mielessä suoraan voi asettua ap:n vaimon asemaan.



MUTTA: Ihminen muuttuu omien henkilökohtaisten elämänkokemusten ja kasvutehtävien myötä - tämä on itselleni ja luutavasti useimmille myös tuttua. Itse vanhaa kliseistä, mutta käyttökelpoista termiä käyttäen "kasvoin" ulos vanhasta suhteestani. Omalla kohdallani henkisten tarpeiden tyydyttämättömyys lopahdutti pikkuhiljaa halunikin ja lähteähän siitä suhteesta lopulta piti.



Tiedätkö, mitä henkisiä tarpeita vaimollasi on? Jaksaako hän vielä huvittua/nauraa jutuillesi? Onko hän vielä kiinnostunut tekemisistäsi, vai onko tyyli "evvk"? Onko hän kertonut haluistaan aloittaa uusia harrastuksia/matkustaa/opiskella jne?



Jos hän kokee, ettei teillä ole enää mitään yhteistä, sanomatta sitä kuitenkaan ääneen, voi olla edessä pidempi tie kuin kuvitteletkaan. Moni nainen varmasti jää elämään henkisesti epätyydyttävään suhteeseen lasten takia, eikä tätä tyytymättömyyttään osaa/halua sanoa edes ääneen.



Miehen/toisen osapuolen osaksi jää joko yritys kasvaa mukana tai varautua suhteen lopahtamiseen. Mikäli kyse on tämäntyyppisestä asiasta, eikä "pillerihaluttomuudesta", melkein alkaisin varaamaan aikaa parisuhdeterapeutilta.



Aloittaisin tosin -kuten ylläkin on ehdotettu - keskustelulla ja kuuntelemisella vaimon kanssa.



Onnea!

eilen seksikesksutelun puolelle allaolevan. Aika samoja asioita on jo tättä tullutkin, mutta kopsaanpas sen tähän kuitenkin:



Jos ne on kikkoja, ei ne toimi. Tuollaiset on aika läpinäkyviä, ja ei se mitenkään auta, jos koko ajan huomaa, että nuo on vain välttämättömiä pahoja, että saa pussit tyhjäksi.



Jos ja kun sen vaimon libido ei ole yhtä aktiivinen kuin omasi, henkinen puoli on erityisen tärkeä. Enkä puhu mistään kynttiläkeskusteluiista tai suhteen analysoinnsta, vaan siitä, että nainen tuntee, että juuri HÄNTÄ halutaan, ei vain pussien tyhjennystä. Ainakin minulle tämä on monesti se avainkohta, joka saa oman asenteen miehen ehdotukseen olemaan joko vähän nihkeää (ai taas) tai kiinnostunut ja valmis heittäytymään mukaan.



Silloin se, että itsellä ei ole valtavaa kutinaa siihen aktiin ei ole niin merkityksellistä ja se kutinakin syntyy helpommin kuin pelkillä mekaanisilla tempuilla esileikissä. Ja tähän ne huomionosoitukset seksin ja esileikin ulkopuolella juuri liittyvät: nainen tuntee itsensä halutuksi juuri itsenään, ei vain naisena, jolta saa seksiä. Siihen kun yhdistää vielä vähän luolamiestä (ja tämä ei tarkoita äkillistä perseeseen tarttumista tai tissien kourimista) aktin alussa ja aikana, niin syttyminen on paljon taatumpaa kuin sellaisessa "hiplaan nyt tästä kohtaa"-lähestymisessä.



Toki näissä naisellakin on mahdollisuus olla aktiivinen ja vaikuttaa seksin platuun, mutta nämä oli kommentteja miehille, joiden naiset eivät jaksa innostua.

eilen seksikesksutelun puolelle allaolevan. Aika samoja asioita on jo tättä tullutkin, mutta kopsaanpas sen tähän kuitenkin: Jos ne on kikkoja, ei ne toimi. Tuollaiset on aika läpinäkyviä, ja ei se mitenkään auta, jos koko ajan huomaa, että nuo on vain välttämättömiä pahoja, että saa pussit tyhjäksi. Jos ja kun sen vaimon libido ei ole yhtä aktiivinen kuin omasi, henkinen puoli on erityisen tärkeä. Enkä puhu mistään kynttiläkeskusteluiista tai suhteen analysoinnsta, vaan siitä, että nainen tuntee, että juuri HÄNTÄ halutaan, ei vain pussien tyhjennystä. Ainakin minulle tämä on monesti se avainkohta, joka saa oman asenteen miehen ehdotukseen olemaan joko vähän nihkeää (ai taas) tai kiinnostunut ja valmis heittäytymään mukaan. Silloin se, että itsellä ei ole valtavaa kutinaa siihen aktiin ei ole niin merkityksellistä ja se kutinakin syntyy helpommin kuin pelkillä mekaanisilla tempuilla esileikissä. Ja tähän ne huomionosoitukset seksin ja esileikin ulkopuolella juuri liittyvät: nainen tuntee itsensä halutuksi juuri itsenään, ei vain naisena, jolta saa seksiä. Siihen kun yhdistää vielä vähän luolamiestä (ja tämä ei tarkoita äkillistä perseeseen tarttumista tai tissien kourimista) aktin alussa ja aikana, niin syttyminen on paljon taatumpaa kuin sellaisessa "hiplaan nyt tästä kohtaa"-lähestymisessä. Toki näissä naisellakin on mahdollisuus olla aktiivinen ja vaikuttaa seksin platuun, mutta nämä oli kommentteja miehille, joiden naiset eivät jaksa innostua.

Tämä ohje olisi hyvä antaa miehelle luettavaksi, harmi kun on nyt matkoilla. Meillä siis tätä samaa ongelmaa. Minua ei "huvita", kun oma pää ei vaan ole valmis seksiin. Kiinnostus on hiipunut jossain tässä lasten aikana, ihan yleiseen väsymykseen ja siihen, että on vain toisten tarpeiden täyttäjä. Nainenhan pistää usein itsensä edelle ensimmäiseksi lapset, sitten miehen ja viimeiseksi jää oma itse. Jossain vaiheessa huomaa sen oman itsen kadonneen ja huomaa, että miestäkään ei kiinnosta ihminen persoonana, fyysinen puoli kyllä kelpaisi ja pitäisi olla saatavilla.

Se mitä mieheltäni kaipaisin, olisi todellinen kiinnostus minuun, ajatuksiini ja mielipiteisiini. Yhdessä nauraminen on parasta esileikkiä (ja ei todellakaan naurata "vitsikkäät" alapää/seksi-kommentit). Lisähuononnusta asiaan tekee se, että olen kai liikaakin kertonut, mistä pidän sängyssä ja sitä mies yrittää toteuttaa - sitä luolamiestä ja intohimoista, kekseliästä rakastajaa ei ole enää aikoihin näkynyt, mies yrittää sängyssäkin toimia vain ohjeiden mukaan, mikä ei taas auta halujen heräämiseen

"Se mitä mieheltäni kaipaisin, olisi todellinen kiinnostus minuun, ajatuksiini ja mielipiteisiini. Yhdessä nauraminen on parasta esileikkiä"

Sama pätee myös naiseen. Kun pääsee toisen pään sisään arjessa niin sama toimii myös sängyssä.

on omasta mielestään 'osallistuva isä', mutta vaimo onkin toista mieltä...? Ja siinä ongelman ydin.

Mikään ei vituta enempää, kuin se että minä valitan kipeitä hartioitani, mies tarjoaa niskahierontaa ja kohta onkin muna korvassa. Kun mulla on oikeasti niskat kipeät ja paha olo. :(

:D!

...kirsikkana kakun päällä mies, joka ei EDES suostu antamaan kunnon niskahierontaa ellei ole jälkipeliä luvassa.

"osallistuva isä" ja "komea" heti alkuun ei olisi minun tapani määritellä itseäni parisuhteessa. Kirjoittajan "vaimo on eteäinen / kunnioittamat minua kohtaan" viittaa kyllä siihen, että arjessa on oltava hehkua ja huumoria ennenkuin samaa on sängyssä. Etäisen kanssa ei seksi maistu, se alkaa pitemmän päälle vituttamaan, vaikka itseäkin haluttaisikin.

osallistuva, aktiivinen ja vastuullinen mies. Ei mikään äidjin pikku apuri. Ja silti välillä tökkii.



Ihan vaan kaavoihin kangistumista, tylsistymistä ja ennalta-arvattavuutta. ja kyllä, tajuan, että itsekin voisin tehdä asialle jotain.



t. 65