SYYSUNELMAT ELO-SYYSKUUSSA
Päädyin nyt kuitenkin aloittamaan uuden pinon vaikka ei edellinen hurjan pitkä ollutkaan.
Tänään se sitten alkoi, äitiysloma. =) Mies palasi töihin. Esikoinen aloittaa kerhon syyskuun alussa, joten sitä tässä myös kovasti odotellaan. Helteet helpotti ja samalla myös olotila. Ihanaa, kun hiki ei enää virtaa kokoajan.
Joko olette kovasti laitelleet juttuja valmiiksi vauvaa varten? Me tuossa vkl koottiin pinnasänky , joka siis nyt näyttää liinavaatevarastolta. Vauvalle tulee kyllä aluksi kori, mutta meillä on sellainen pinnasängyn päälle laitettava hoitopöytä niin täytyy sit sänkykin olla kasassa. Esikoisen aikana sellaista ei ollut. Onko muilla käyttökokemuksia hoitotasosta? Vaatteet ja liinavaatteet olen pessyt. Autokin tuli vaihdettua, niin mahtuu takakonttiin vaunujen lisäksi muutakin. =)
Synnytys on pyörinyt unissa tosi vahvasti mukana. Lähes joka yö näen jotain vauvaan liittyvää unta. Vihlaisut kohdunsuulla ovat lisääntyneet huomattavasti ja lisäksi supistukset ovat alkaneet tuntua myös selän puolella. Ensi viikolla onkin neuvolalääkäri niin saa sit tietää onko siellä mitään kypsymistä tapahtunut. Lisäksi mietityttää se, että milloin synnytys mahtaa käynnistyä. Mies kun on sen verran kaukana töissä, että kestää n. 1.5h soitosta, että on kotona olettaen että juna lähtee sopivasti. Lisäksi mies on työreissulla viikkoo ennen laskettua aikaa. Olenkin haalinut tietoja kaikkien lähellä asuvien menoista, että tiedän kenet voin tarvittaessa hälyyttää lapsenvahdiksi.
Mutta nyt taidetaan lähteä esikoisen kanssa ulos nauttimaan sopivan lämpöisestä päivästä! Jaksamisia kaikille tähän loppuaikaan! =)
meikku ja taimi 35+1
Kommentit (141)
Aamusta asti ollut tosi paha olo. Vatsatautiahan on ihan hirveästi liikenteessä, mutta en kyllä tiedä mistä olisin moisen saanut. Lisäksi jotain muutakin outoa, viime yönä/tänä aamuna ei ole tullut supparin supparia. Niitä on kuitenkin riittänyt tähän asti. Yliaikaisuus kummittelee mielessä, esikoinen syntyi rv 41+6 (tosin tiedän, että yksi yliaikaisuus ei tarkoita sitä että toinenkin olisi). Kaiken lisäksi mies lähti tänä aamuna työmatkalle ja tulee huomenna illansuussa kotiin. Joten kai tää sit päättää syntyä ensi yönä! Mies pääsee kyllä sieltä yöllä tarvitaessa kotiin (on esimiehen kanssa sopinut niin), mutta olisi tultava taksilla ja ei ole kuitenkaan ihan 10km:n päässä. Sanoinkin miehelle, että kai pomo lupasi että työnantaja maksaa sit kulut jos lähtö tulee. =) Nivuset on ihan mielettömän kipeät täälläkin, polvet yhdessä pitää nousta joka paikasta ettei tunnu repivää kipua nivusalueella. Esikoinen on seuraa vailla ja poden huonoa omnaa tuntoa hänen vuokseen, kun en kykene lattialla istumaan ja leikkimään, enkä muutenkaan jaksa. Anoppi ottaisi varmasti mielellään tytön päiväksi, mutta olen niin paljon käyttänyt anopin hoivapalvelua, että en edes kehtaa soittaa ja kysyä. Minkähän ihmeen takia muuten...? ELän toiveissa, että soittelisi meillepäin ja kyselisi kuin päivä sujuu. Kauppaankin tarvisi lähteä, plaah... Ja mitäs vielä olisi... Noh, ehkä tämä purkaus riitti tällä kertaa. Kiitos vaan, kun voi purkautua! =) Luki sitten kukaan tai ei! =)
reimarille: Mä sentään ehdin hätinä saada spinaalin, onneksi koska ponnistusvaihe oli 50min. Ponnistusvaihetta pitkitti ilmeisesti ylitäysi virtsarakko, koska en ollut kyennyt koko synnytyksen aikana pissalle. Kätilö ei sanonut siihen mitään. Nyt tiedän sitten itse varautua tähänkin. Täytynee varmaan olla ajoissa sairaalassa, että saisi jonkin puudutteen. Luomuna, kun en ole ajatellut synnyttää vaikka kipukynnys onkin hyvä mutta rajansa kaikella!
Koitetaanhan kaikki jaksella, kyse on enää korkeintaan viikoista ei kuukausista! =)
meikku ja taimi rv 38+3
Tarkoitukseni ei nyt sitten ole pelotella, sillä oma tarinani on hieman epävarma muutenkin. Esikoista odottaessa ei huomattu mitään erikoista, mutta näin jälkikäteen lääkäri sanoi, että ilmeisesti napanuorassa oli vain kaksi suonta.
Muuten raskausaikana ei ollut vaikutusta, mutta synnytyksessä sydänäänet heittelivät ja vesien puhkaisun jälkeen jouduimme hätäsektioon. Suosittelisin siis hakeutumaan heti synnytyksen käynnistyttyä sairaalaan, jotta pääset käyrille ja vauvan vointia voidaan seurata.
Meillä meni lopulta kaikki hyvin. Poika syntyi terveenä ja sai 9 pistettä. Jos vedet olisivat menneet kotona, en tiedä mikä olisi tilanne nyt.
Tuntuu ettei kenelläkään ole enää kovinkaan hehkeä olo. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin täällä edes tuo flunssa helpottamaan. Yöunet jäävät silti kovin vähiin, nyt on tullut vessajuoksutkin mukaan. Aiemmin oon selvinnyt korkeintaan yhdellä yökäynnillä.
Eilen oli ekat kipeät supistukset (huhtikuisten jälkeen, joista olin sairaslomallakin mutta ne onneksi sillon loppuivat), ja tänään on särkenyt selkään ja vatsaan/kylkeen. Sellanen lihaspistosmainen kipu koko ajan tuolla vasemmalla enemmän kyljen puolella.
Toisaalta kiva että täälläkin jotain tapahtuu, kun oon ite melko varma ettei laskettuun mennessä synny (esikoinen viikoilla 41+2), vaikka Meikkukin sitä tuolla sanoi että eipä se sitä kato. On vaan vaan silti niin skeptinen olo. Toisaalta en kyllä ihan vielä haluaisi syntyvän, kun puoltoista viikkoa sitten oli se painoarvio niinkin pieni (2300 g viikolla 36+3), olishan se parempi kun kerkeis edes kolmekiloseksi kasvamaan. Mutta saapi nähä ensi tiistaina että onko miten ottanut kokoa, kun on naikkarilla tuo kokokontrolli.
Ei ole täällä kokemusta tuosta Maarian tilanteesta, mutta sehän tuntuu olevan kuitenkin hyvin seurannassa, joten varmaan ovat synnärillä varautuneetkin sitten kaikkeen. Meillekin sanottiin, että varautuvat suoraan sektioon, jos mitään ongelmia tulee, esikoisen synnytyksestä johtuen.
Pitäs kyllä varmaan sairaalakassia alkaa jo pikkuhiljaa pakkaamaan. Ei vaan osaa asennoitua että synnytys jo kolkuttelee, kun ei olla vielä käyty pinnasänkyäkään siskolta hakemassa. Tänään olis tarkotus se hoitaa, ehkä se sitten konkretisoituu taas vähän enemmän, kun on kaikki vauvan kamppeet kunnossa. Muuten vaunut ja hoitotasot, sitterit yms. on hoidettu. Korvikettakin ostin varuiksi pari purkkia, kun esikoisen aikana ei imetys onnistunut, kun ei maitoa tullut.
Miten te kaikki, oletteko synnytykset miettineet jo? Siis jonkunnäköistä synnytyssuunnitelmaa tehneet? Itse kun en aio tehdä ollenkaan, vaan sillä mennään mitä eteen tulee. Näin esikoisenkin kohdalla, mikä olikin hyvä, koska olis voinut olla vielä "isompi pala" se koko homma, jos olis jotain konkreettista kohta kohdalta touhua aattellut. Muutenkin ite ajatellut vaan aikaa synnytyksen jälkeen. Aikasemmin en uskaltanut aatella niinkään pikälle, vaan ajatukset pysähty aina siihen synnytystapa-arviointiin. Nyt kun se on käyty, niin mun aivot on skipanneet synnytyksen sitten tyystin. :) Hassu mieli!
Mutta juu, eiköhän taas tullut kälistyä taas tarpeeksi. Kirjotelkaahan muutkin, niin ei tartte yksin kärsiä. Kiva lukea muiden kuulumisia ja jännäyksellä oottelen ekoja synnytyskertomuksia ja syntyneitä herroja ja neitejä! ;D
Kaunoista keskiviikkoa toivotellen;
Harza+mukula 37+5
Neuvolassa käyty taas. Verenpaineet matalat, sf-mitta 31 cm, sydänäänet ok.. Painoa tullut taas lähes kilo viikossa, varmaan viikonlopun vauvakutsujen syytä. Kutsut oli nyyttärit ja kaikki noin 10 vierasta toi meille kaikenlaista herkkua. :) Kivat babyshowerit kyllä oli! :) Sain ihania lahjoja, nyt on sitten tuttipulloja ja tuttejakin vaikka kuinka. Ja lisää ihania vaatteita. :)
Yhteensä mulle on tullut painoa n. 14 kg tähän mennessä. Olin toivonut, etten ylittäisi 80 kg:n rajaa, mutta melko varmasti se ylittyy. ei voi mitään, en nyt jaksa kovin terveelliseks heittäytyä tässä loppumetreillä, kun en oo sitä ollu koko raskausaikanakaan. :D
harza kyseli synnytyssuunnitelmasta. Tekeekö ylipäätään kukaan sellaista nykyään...? Itse en oo suunnitellut yhtään mitään. Kipulääkettä, puudutusta yms otan ihan sen mukaan, mitä kätilöt ja lääkärit siellä suosittelee. Luotan heidän ammattitaitoonsa täysin :)
Maanantaina multa ilmeisesti tuli sellainen limatulppa. Se ei kyllä ollut yhtään verinen, en tiedä kuuluisiko sen olla sellainen...? Ihan hiukan verta kyllä tuli viime viikolla, joten tänään neuvolassa epäiltiin, että kyllä se taisi oikeasti olla se limatulppa. Saa nähdä onko mulla todella se synnytys jo näin lähellä... :) Onko teillä aikaisemmin synnyttäneillä kokemusta limatulpan irtoamisesta? Missä vaiheessa teillä se on irronnut?
Jaksamista kaikille,
t. Tipu rv 36+1
Tänään on tullut aika monta supistusta jo, ei kyllä mitään kivuliaita mutta silti kiva kun jotain edes tapahtuu! Jotain vuotoakin on normaalia enempää, mistähän sen muuten tietää että onko vuoto tihkuvaa lapsivettä vai normaalia valkovuotoa vaan? Ei ole ainakaan yhtään limaista vaan sellaista juoksevaa...
Hannalle oli järjestetty vauvakutsut, ne on kyllä kivat varsinkin jos esikoista odottaa! Jos on jo lapsia niin yleensä on sitä tavaraakin jo kertynyt niin on vaikeampi keksiä lahjoja. Mulle ei ole järjestetty mutta olen ollut järjestämässä muutamia ja niissä on ollut aina tosi mukavaa.
Noffetus, meillä oli myös esikoisen ja seuraavan lapsen ikäero 1v8kk ja täytyy sanoa että se oli kyllä kova paikka olla erossa monta yötä =) Ja kun esikoinen tuli sairaalaan katsomaan niin olin kai niin vieraan näköinen sairaalan vaatteissa ja muutenkin outo tilanne niin ei halunnut tulla ollenkaan mun syliin vaan oli vain isän sylissä, ja itkuhan siitä tuli äidille... Nyt tulee ikäeroksi 1v7kk, saa nähdä kuinka tällä kertaa sujuu toi erossaolo, toivottavasti pääsisi pian kotiin.
Eilen oltiin lasten yleisurheilukilpailuissa, esikoinen osallistui ekaa kertaa sellaisiin. Otin muutamia juoksuaskelia kun harjoiteltiin juoksemista radalla ja vaikkei se eilen tuntunut pahalta niin yöllä ja aamulla oli kyllä niin kankea olo, ihan kuin olisi jonkun maratonin juossut =) Pitäisi vaan tajuta ettei enää voi liikkua samaan malliin kuin ilman mahaa...
Lapset heräilee päiväunilta, lähdetään vähän ulkoilemaan! Jaksamisia kaikille joilla on jotain vaivoja, ja muillekin tietty =)
-henrietta ja masuvauva rv. 37+3
Kiva kun sullakin oli ollut mukavat vauvakutsut, on se kiva nähdä kaikkia kavereita vielä ennen vauvan syntymää!
Mulla on limatulppa irronnut molemmilla kerroilla vasta sinä aamuna kun synnytys on käynnistynyt, ja se on ollut sellainen että sen on varmasti tunnistanut limatulpaksi, iso klöntti missä on vähän verta, ja sen tulon jälkeen on aina alkaneet kunnon supistukset. Mutta sehän voi kuulemma irrota pari viikkoa ennen synnytystäkin. Edellisen lapsen kohdalla luulin että limatulppa irtosi joskus 36vk mutta se oli sitten jotain muuta limaa kun varsinainen tulppa tuli silloin 40vk kun synnytys alkoi...
Nyt täällä alkoi ukostaa, täytyy lopettaa!
Hei.
Neuvolassa käyty rr koholla ja päätä särkee. Pissa ok turvotusta plussalla. Lääkäri käskee mitata kotona paineita ja jos oireet jatkuu käytävä näytillä. Kamala väsymys ja semmonen ilkeä pala kurkussa koko ajan en tiedä liittyykö rr.n nousuun. Valkovuoto lisääntynyt.
Huoli vähän ettei raskausmyrkytystä...
Witch 36+6
Täälläkin käyty neuvolassa, kaikki ok, sf-mitta kasvanu viime viikosta sentillä 34 cm:iin, viime viikolla vakituinen täti kyllä sanoi että on viittä vaille kiinnittyny ja samana iltana juili alavatsaa aika tunteella, joten luulis että kiinni on nyt. Sijais-neuvolantäti ei puhunu kiinnittymisestä nyt mitään. Sykkeet oli onneksi vauvalla hyvät ja heti tasaiset (150) kun viimeksi oli vähän korkea aluksi. On se vaan aina niin kiva kuulla kuinka siellä jumputellaan tomerasti! Mä olin raskauden alussa ihan varma että verenpaineet tulee ongelmaksi kun mulla on normitilanteessakin aika korkeat paineet, mutta tähän asti on mennyt hyvin *koputtaa puuta*. Kotona kyllä mittailen paineita melkein päivittäin, tietää sitten heti jos alkaa heitellä.
Viime yönä heräsin pari kertaa siihen kun jomotti alaselkää+vatsaa kovetti ja muutenkin oli vähän epämääräinen olo. Ei tullu nukkumisesta mitään muuenkaan. Kai noi jonkinlaisia supisteluja oli, mutta taaaas aivan yksittäisiä. No, onhan tässä vielä päiviä laskettuun aikaan, sitä vaan odottaa jo kovasti että jotain tapahtuis.
Joku kyseli synnytyssuunnitelmasta; mä ajattelin vaan mennä siten kuten etenee, enkä todellakaan yritä suunnitella mitään, eiköhän siellä kuitenkin tuu vastaan jotain mitä ei pysty ennakoida. Ajattelin vaan että niin pitkälle mennään luomuna (=ilman piikkejä ja neuloja) kun pystyy ja sitten jos tulee riittävän kipeäksi niin eiköhän ne neulat ja piikit sitten kestä. En todellakaan oo mikään luomukipuihminen tai yritä olla urhea, mutta kun nuo neulat ja pistämiset on mulle oikeasti kauhistus, hammaslääkärikin saa aina tehdä hartiavoimin töitä että saa mut puudutettua... Toivon vaan ettei leikata tarvis vaan sais syntyä alakautta. Tuttu kätilö tuossa sanoikin kun näistä synnytyssuunnitelmista juteltiin, että joskus on hauska kun synnyttäjä tulee tarkan toimintasuunnitelman kanssa synnärille ja sitten on koko kokemus pilalla jos ei joku menekään sen mukaisesti... Että vaikeapa sitä on noudattaa jos synnytys ei vaan suostu menemään kuten paperilla!
Liinoo + pikkuinen 38+2
Minä olen ainakin kiukkuinen ja ääniherkkä, stressaan pienestäkin, joten alun oireita niinkuin joku täällä kirjoitti.Sitten tullu hauska vaiva, valvon kun totutut yö supparit loppunet olin niin tottunut siihen. Eilen nla ei erikoista, verikoe otettiin kun ollut keltainen lapsi, sf 36 ja painoa +350g.
Tihkuvasta lapsivedestä joku kyseli.Kerran sen kokenut. Kyllä sen erottaa, se "hulahtaa" sitä ei voi pidätellä, vaikea kuvailla, mutta en epäröinnyt kumpaa oli. Samantien kävin maate ettei napanuora luiskahda ulos(lääk. määräys vauva ylhäällä). Maatessa ei tullut, mutta vatsalihaksia jännittäen ja heti noustessa 1-2 rkl verran ja sairaalaan päästyä lorisi jo kenkään asti siteestä huolimatta.
Synnytys suunnitelmana on hallita tilannetta jos mahdollista ilman kivunlievitystä, sitä mulla tuskin on edes mahdollisuus saada. Sairaalaan lähden heti ensimmäisestä merkistä. Esikoisen ja seuraavan synnytykseen meni 2h, seuraavat 1h ja ponnistus vaihe on ollu 1 min lyhimmillään, tuli vesien mukana ja pisimmillään 3 min. Kivun lievitykseen rentoutumista ja rentoutumiseen kylmiä pyyhkeitä helpottamaan hengitystä. Jos jollakin samanlaisia kaavailuja, varsinkin ensikertalaisille haluisin sanoa varotuksen sanan, läkää missään tapauksessa estäkö supistusta tulemasta lantuonpohjan lihaksilla. Jos jännittää kehon jonkun lihaksen supparin aikana homma on menetetty, rentouden tunteeseen ei enää pääse takasin, itsellä olo kun olis uponnu sägyn sisään:) Saapa nähdä tuleeko nyt pitkä synnytys kun niin erilainen raskaus.
Kaikille jaksamista ja te jotka lähdette synnyttämään nyt tai kohta kaikkea hyvää! toivottavasti saadaan nyytit turvallisesti maailmaan
Ulpula 36+1
Eilen oli taas neuvola, ehkä jopa hieman positiivisia uutisiakin tuli! Sf-mitta 32,5 eli ei ole kasvanut kuin puoli senttiä viime kerrasta. Paino sama kuin viimeeksi. Vauva on laskeutunut ja eilen illalla painoi tosi mukavasti alas, tuntui takapuolessa asti!!! Hyvä, hyvä!! Mies pitää mua ihan hulluna, kun nautin jokaisesta pienestäkin kivusta.. Hieman jo nousi toivonkipinä, ettei laskettuun aikaan täytyisi oottaa. Tai ainakaan 4 viikkoa.. Mutta saa nyt nähdä, esikoisen kohdalla yllä olevista merkeistä meni ainakin pari viikkoa synnytykseenja syntyi sitten 40+4.
Mulle taisi iskeä sitten hiivasienitulehdus vielä tähän loppuun. En nyt oikein tiedä uskaltaako vielä ottaa Canestenia vai ei. Mitä olette mieltä? Inhottavaa, kun muutenkin alapää jotenkin outo ja nyt vielä kutisee.. No joo, sori ällötykset, mutta kaipaan kyllä jo salaa omaa kroppaani takasin.
Noista mielialoista oli puhetta. Mulla on tosi herkkä olo ollut jo pidemmän aikaa, itku tulee hirveän helposti ja myös ärräpäät. Saatan hermostua tosi herkästi ja tyypillinen "mä en kerkee hoitaa kaikkea ajoissa" -stressi on iskenyt. Vaikka siis lähes kaikki on hoidettu ja valmiina. Säälittää kaikki läheiset ihmiset, ketkä mua joutuu kestämään. Toivottavasti tämä menee äkkiä ohi!
Nyt on suunniteltu ensi viikon hoitokin esikoiselle, jos tulee lähtö. Helpottaa paljon. Viimeeksi oli niin paljon yksinkertaisempaa; vaatteet päälle ja menoksi. Poikakin tietää jo, että jos äiti ei aamulla ole kotona, niin sairaalassa ollaan. Voi kun saisi olla jo!
Jaksamisia ja kunnon supistuksia kaikille!
reimari ja viikot poksuu 38+0!!!
Verenpaineet edelleen alhaalla, 101/71, Hb:tä ei katottu, painon kehitys +120 g/viikko, nyt on siis tullut 10 kg. Syke vauvalla 140, ekaa kertaa niin alhaalla, tähän asti ollut aina 145-150 välillä. :) Kohdunpohjankorkeus oli 35, eikä vielä oo kiinnittynyt. Mutta toisaalta, esikoisen aikana kävin aamupäivällä neuvolassa eikä ollut kiinnittynyt, ja illalla tuli lähtö. Nyt on vaan taas, että jos lapsivedet menee, niin makuulle ja ambulanssi. Seuraavan neuvolan laittoi vasta lasketun jälkeen, kun ei kuulemma oikeen ole aikoja. Ens viikolla on vielä naikkarikäynti, mutta kyllä vähän jotenkin hassulta tuntu.
Reimari kertoikin että hiivatulehdus tuli vierailulle, täällä sama ongelma. Mulle ainakin sanoi neuvolassa tänään, että voi ottaa sen kuurin, mutta ei saa olla asettimella, vaan sormella laitettava. Ja sitte ulkoseen sitä voidetta. On kyllä inhottava vaiva tuo.
Kai se sairaalakassi pitäs jo ihan oikeesti pakata, eilen meinas jo alkaa jännäämään, kun oli parin tunnin ajan 6-7 min välein supistuksia. Mutta yöllä sitten laantuivat ja tuli enää pari kolme tuntiin. Tänään ei taas mitään. Kauheen hankalaa, esikoisen aikana se oli laakista lähtö, ei tarvinnu miettiä että jokohan tää nyt olis sitä itteesä. Mutta kyllähän tuo ulos tulee, sitten kun parhaaksi näkee. :)
Vointeja loppuviikkoon;
Harza+mukula 37+6
Piti vielä tulla kyselemään Harzalta, että miksi pitää mennä ambulanssilla ja makuuasennossa? Ei mulle ole sanottu mitään tollasta, vaikka vauva ei ole kiinnittynytkään? On kuitenkin raivotarjonnassa. Onko muille sanottu tuosta makuuasennosta tai ambulanssista? Ihme käytäntöjä eri synnäreillä, mitä tässä pitää uskoa?
Mutta neuvolassa näin ohjeisti. Ja kuulemma on ihan sen takia, että kun vedet on menny, niin siellä on tietty kalvoissa reikä, niin napanuora voi luiskahtaa pihalle, mikä ei tietty oo hyvä juttu.
En tiiä sitten että jos/kun vedet menee, niin mitähän sanovat kun NKL:lle soitan. Mutta tosissaan esikoisen aikana samat ohjeet sain, sillon tosin lähtö suppareilla ja vasta kättärillä kalvojen puhkasu.
Harza ja mukula yhä vaan 37+6
mä myös sain samat ohjeet esikoiselta, mut se kummiski kerkes kiinnittyä ennenku synnytys alkoi..
jospa siis minäkin jotain kuulumisia kirjoittelisin maha-asukista..
Mulla siis menossa rv35+5 ja nvolalekuri oli tiistaina. Supistuksista huolimatta mitään ei ollut tapahtunut, mut niin on ollu aiemmissakin raskauksissa. Sf-mitta oli hurahtanut 34cm mikä kuulostaa hurjalta näillä vkoilla kun 2 aiemmasta se on ollu sama kun synnytys käynnistynyt ja toiselta itseasiassa tais olla 1cm pienempi.
Mutta sieltä se tulee kokoon katsomatta tavalla tai toisella ;-) vauvan pää oli kuiteskin jo kiinnittynyt ja lääkäri tunsi vaavin päälaen ja ennusti et vois hyvinkin syntyä 3vkon sisällä.. uskoisko??
Sairaalakassia olen jokseenkin pakannut ja vaavin tavarat on laitettu kuntoon muutenkin, vaunujen rengas ois vaan paikattava josain vaihees..
Synnytystä en ole suunnitellut mitenkään. En esikolta enkä toiselta. Esikon synnytys kesti 9h15min ja sain repeämiä ja verenvuotoa ja pyörryin ym ja tokasta kerettiin taas olla 33min sairaalassa kun syntyi ja synnytyksen kesto oli 2h55min ja ilman repeämiä ym selvisin.. ja nyt oottelen vaan "kauhulla" et jos vedet menee niin kerkeenkö sairaalaan, nvolassa kehotettiin soittaa lance ku viimex meni tiukille..mutmut senkin kait aika näyttää.
Jotain piti viel kommentoida mutta tapani mukaan en muista..
Jännityksellä ootellaan ekoja vauvakuulumisia :-)
tsemiä kaikille loppumetreille ja kohtahan se on meidän ikioma kuu
t.Nia ja helinä rv 35+5
Viime yö meni valvoessa järkkyjen suppareiden kaa. Niitä tuli useempi tunnissa mutta ei kuitenkaan säännöllisesti. Nyt on vatsa ihan arka, kun lihakset olleet kireellä koko yön. Jokohan tässä siis pääsisi vkl synnärille. Tätä menoa mä olen 10cm auki, kun meen synnärille. No eipähän tarvii siellä sit kärvistellä! =D
Sairaalakassi on eteisessä valmiina. Mukaan olen pakannut hygieniatarvikkeet ja imetysliivit. Muut saa sairaalasta vaikka ne sairaalan "pikku"housut ei mitään hehkeitä ole mutta ajanevat asiansa sen aikaa kun siellä on. Mies sitten tuo mulle ja vauvalle kotiutumisvaatteet, kun yhtään ei tiedä säästä mitä se. Lisäksi pidän kotona ollessa neuvolakorttia ja rahapussia sairaalakassissa, koska jos ne ovat jossain muualla lähdön tullessa niin varmana en muista niitä ottaa. Sanoinkin miehelle, että jos joudun meneen taksilla niin kiva sitten huomata sairaalan ovella, että en voi maksaa kun rahapussi jossain.
Mitään synnytyssuunnitelmaa en ole tehnyt. Se tulee mitä tulee ja siihen ei voi varautua sen kummemmin. Toiveita tietysti on synnytystä kohtaan, kuten se puudutus. Mutta jos en ehdi sellaista saamaan niin sit mennään niillä eväillä mitä on. Luotan siihen, että kykenen ns. hallitsemaan tilannetta enkä esim. ala hysteeriseksi.
Ekoja vauvantuoksuisia uutisia ja synnytyskertomuksia odotellessa toivottelen kaikille rentouttavaa viikonloppua! =)
meikku ja taimi rv 38+5
Neuvola oli taas tänään. Painoa oli tullut kahdessa viikossa +900g, enkä ihmetellyt nousua yhtään. On meinaan tullut takaisin alkuraskaudesta tuttu napostelunhimo. Koitan kovasti hillitä sitä ja syödä terveellisempää herkkua, muttakun juuri karkkia tekee mieli... Kaikenkaikkiaan kiloja on tullut nyt n. 8kg. Verenpaineet oli kunnossa, niinkuin on ollut koko raskauden ja hemoglobiinikin lähtenyt nousemaan rautalisän ansiosta, nyt 117. Sf-mittaan oli tullut 3cm lisää, eli nyt 35cm, eli ylärajoilla mennään.
Maanantaina olisi diabeteskontrolli TYKS:issä.
Mitenkä olette ostaneet noita imetysliivejä? Kun semmoset suositellaan otettavaksi synnärille mukaan, mutta minkäköhän kokoset ne pitäisi olla? Toistaseksi mulla on tissit kasvanut varsin hillitysti, mutta mitäs kun maito nousee? Voivoi. Vaikeeta.
Vauvan kotiutumisvaatteet olen nyt valkannut valmiiksi. Päädyin ottamaan 54-56cm vaatteita, kun pitkää vauvaa meille on povattu.
Ja vanhainkodin muorit olivat ehdottomasti sitä mieltä, että meille tulee tyttö :)
Eilen käytiin neuvolassa, siellä kaikki ok. Supisteluita tuntu kuulema käteen ihan selvästi, ite en tosin oo mitään tuntenu.. Hb ja RR noussut nyt vähän, hyvä, koska koko ajan ollut tosi matalalla. Painoo tullu 11kg kaikenkaikkiaan lisää.
Tänään oli sit se viimenen kontrolliultra äitipolilla. Painoarvio 3300g..Hassua kun ultriahan siis meillä oli toisen napavaltimon puuttumisen takia normaalia enempi, jotta vauvan kasvua päästiin seuraamaan mahd. tarkkaan ja nyt mentiinkin käyrien yläpuolella :)Ei siis tarvii enää seurata. Saa nähä miten iso puntti sieltä sitten putkahtaa.... Minä ja mies molemmat painettu syntyessämme 4300g :D Maha on kyllä mulla tosi pieni viikkoihin nähen, mutta eihän se sitä aina kato.
Lääkäri sano että pitäis heti ekoista supistuksista lähtee sairaalaan, että saadaan vauva mahd. pian käyrälle. Nyt virtaukset oli kuulema paremmat kun yleensä, keillä on molemmat napavaltimot :) Toisaalta hyvä, ni ei tarvii arpoo suppareitten alkaessa että millon voi lähtee vai käännyttääkö ne samantien takas. Neljännen kerran veikattiin jo samaa sukupuolta, että jospa se pitäis paikkaansa, en tosin mitään tapetteja meinannu ton perusteella todellakaan vaihtaa. Vilkkaaksi kaveriksi taas kerran mainostivat, aika kova menohan tuolla oli taas päällä :D Jänniä aikoja elellään...Hyvää v-loppua ja voikaamme hyvin :)
*Maaria* & Jake 37+1
Taas meni viime yö huonosti nukkues, muutaman kerran heräsin ku vatsaa kivisti ja oli tosi levoton olo... Yön pikkutunteina tulee sitten mietittyä että mitähän nyt tapahtuu, ja jouduin toteamaan, että mä en ainakaan vielä erota selvästi mikä on supistuskipua ja mikä jomotus tulee jostain muusta... Ja kun mulla tahtoo jäädä maha hetkeksi aikaa pinkeäksi supparista vaikka tuntuu että meni jo ohi. Vähänkö on hölmö fiilis, ku ei osaakaan sanoa kauanko supistus oikeesti kesti ja oliko se kivulias vai oliko vaan vatsanväänteitä/ rakko täynnä/ lantiosärkyä...? Oonko mä ainoa ummikko täällä jolla on moisia ongelmia??
Imetysliivejä oon hankkinu kahdet ja ihan summissa jouduin ostamaan kun ei oo aiempaa kokemusta maidonnoususta. Pianhan tuon näkee riittääkö kuppi... Tuskinpa nämä miksikään pameloiksi paukahtaa, se olis jo vähän optimistista :)
Liinoo + pikkuinen 38+5
Liinoon kanssa samanlaisissa fiiliksissä. Tosin tiedän, ettei omat viime yön tuntemukset olleet mitään verrattuna esikoisen syntymään. Silloin ei tarvinnut arvailla supisteleeko vai ei. Nyt oli koko ajan pientä inhottavaa kipistystä,, joka tuntu pepussa, lantiossa ja alaselässä. Ei kuitenkaan semmoista kunnon supistuskipua, mutta näihin auttoi kuuma suihku hieman. Nukkumaan ei kuitenkaan pystynyt.
Nyt ei ole kuin pientä tuntemusta istuessa. Kuitenkin selkään ja lantiolle jäi semmoinen kipu ja koko ajan ravaan vessassa. Liekkö vauva kuitenkin painunut entistä alemmas ja jotain muutosta alakerrassa tapahtunut.
No aika näyttää.
noffetus 37+2
Eiku siis KAKSIsuoninen :D Onko muuten muilla kokemuksia tämmösestä?
-Maaria