SYYSUNELMAT ELO-SYYSKUUSSA

Tervetuloa uusille! =) Mukavaa, kun porukka pinoutuu!



Täällä supparit jatkuu päivittäin mutta valmista ei tule. Verenpaine ollut melko ok kotimittauksissa ja mitään muita oireita ei ole ilmaantunut. Selkä on eilisestä lähtien ollut kuin tulessa ja samalla oikeassa jalassa on iskias-tyyppistä kipuilua. Vauva painaa todella alas, varsinkin portaita alas mennessä huomaa hyvin kuinka alhaalla pää on.



Vatsatautiakin joku sairastanut (sori en muista nimim.). Mäkin luulin jo tänä aamuna, että joku vatsapöpö iskenyt, kun kauheat kouristukset vatsassa, ei siis mun mielestä supistuksia ja sit vatsa tyhjeni. Tämän varmaan kaikki halusittekin kuulla! =D Tuokin riitti, saati sit että tarvis jotain tautia sairastaa, hyi!



Mies ja esikoinen lähdössä uimaan. Itsekkin mielisin uimaan, kun helpottaisi noita selkäsärkyjä. En vaan uskalla mennä, kun yli viikko sitten neuvolassa jo kohdunsuun tilanne sellainen, että ei tiedä mitä siellä on sen jälkeen tapahtunut. Suppareita ollut niin paljon, että ihmettelen syvästi jos mitään tulosta ei sillä kivulla ole tullut.



liinoo: Mä en ennnen esikoista muistaakseni kauheasti hermoillut ja sitten, kun itse synnytys käynnistyy niin siinä on sitten niin mukana että ei pysty hermoileen. Keskittyy synnytykseen. Nyt sitten ennen toista synnytystä on välillä hiipinyt mieleen kaikenmaailman kummituksia (toisin sanoen tieto lisää pelkoa). Mutta olen ne hätistänyt tuolla ajattelumallilla pois. Se tulee mitä on tullakseen. Suomessa synnyttäjiä osataan hoitaa hyvin. Pieni jännitys on kuitenkin ihan tervettä ja varmana kuuluu asiaan. Jos asia vaivaa kovasti ota se puheksi neuvolassa tai jos itse h-hetkellä jännittää kovasti niin mainitse asiasta kätilölle. Tsemppiä! =)



Jos sitä taas lähtisi hakeen vauhtia suppareihin pineltä kävelyltä. Voidaanhan hyvin ja varmaan pian ekoja vauvakuulumisiakin jollakin on! =)



meikku ja taimi rv38 tasan

Jäi edellisestä viestistä pois, mutta olen tässä pari päivää kärsinyt jonkinlaisista "kuumista aalloista". VAikka ilmathan ovat jo aivan sopivat niin mulle saattaa tulla yht'äkkiä järkyttävän kuuma. Tänään kuumuus on ollut pahinta.



Muulla kokemusta vastaavasta?

Nyt taitaa alkaa se rankka raskauden loppuaika. Vielä viikko sitten ei ollut juuri mitään oireita, ainoastaan ne lantion alueen kipuilut. Nyt tuntuu olevan taas kaikki samat kun alkuraskaudessa. Väsyttää ja heikottaa, sekä ihan kokoajan on kamala jano. Pikkasen närästeleekin, ei tosin niin pahoin kuin alkuraskaudessa. Huhhuh.



Olis kauheesti kaikkea puuhattavaa, mut ei vaan jaksa. Jos nyt edes kävisin siistimässä takapihan kukkapenkit, niin sais vähän raitista ulkoilmaakin.



Enää kuukausi laskettuun aikaan! Parin viikon päästä se vaavi voi jo ruveta tulemaan. Aika jännät paikat.



Ehhies & maha 35+2.

Täällä flunssa jatkuu edelleen, viime yönä heräilin alle tunnin välein ja olo on kauhea. :( Selkäkin kipeytynyt taas, joutuu nukkumaan tyyny jalkojen välissä, että pääsee aamulla ylös. Samoin niska on niin jumissa, että pää ei käänny ja yskiessä joutuu pitämään kiinni ettei heilahda. No, kaipa tää tästä, pitää vaan koittaa lepäillä.



Synttärit meni kuitenkin kivasti, neiti tykkäsi kauheesti, sai väritys- ja puuhakirjoja sekä puuvärejä tosi paljon. Eilen sitten oltiin päiväristeilyllä Tallinnassa, niin pääsi Ville Vikingin kanssa halimaan ja sai vielä kasvoväreillä sisiliskon kuvan käteen. :)



Joku kyseli synnytys jännäämisestä. Itellä ainakin on myös tän tokan kohalla paljon useemmin sellanen olo, että kuinkahan tässä käy. Mutta niinkun Meikku tais todetakin, että tieto lisää. Oon muutenkin ollu "säikympi" tän tokan kohalla. Paljon herkemmin miettiny liikelaskentoja ja muita. Saa nähä tuleeko musta sellanen hysteerinen kyttääjämamma toisen myötä. :P



Meikku niistä kuumista aalloista kyseli. Mulla on nyt tän flunssan aikana tullu sellasia. Ihan yht'äkkiä alkavat ja ihan koko kropan läpi menee, silleen että puskee hetkessä hien pintaan. Mutta mä oon jotenki aatellu että olis tähän flunssaan liittyvää, vaikka ei mulla kyllä mitään kuumetta tai muuta oo ollu kun ekana päivänä.



Nyt täytyy kyllä mennä vähän tiskailemaan ennen kun haen esikoisen kotio! Vointeja kaikille, ja pitäkäähän ajantasalla, että millon saadaan ensimmäinen vauva joukkoomme! :)



terv.Harza + mukula 37+3

Morjens kaikille.

Viime yö meni lähes tulkoon valvoessa. Olo niin kamala. Paikkoja särkee ja jotenkin vatsakin on kosketus ja liike arka.Muuten kova vatsaisena eilisen illan ja tämän aamunpäivän olen saanut juosta ripakalla. Vauva aikalailla rauhakseltaan köllii.Kovasti itsetutkiskelua tulee harrastettua.Vatsasta kovasti tahtoisin eroon vaikka järki sanoo että parempi maha asukin on vielä yksiössään viipyä.

Kovasti tuntuu flunssaa olevan liikkeellä. Toivottavasti siitä nyt säilyttäisiin. Koulustakin tuli viestiä kotiin että taas alaluokkalaisilla TÄITÄ! Joka vuotinen riesa meidän koulussa.

Nyt välipalan tekoon lapsille. Jos saisi tuon yöpaidankin jo vaihdettua päivävaatteisiin. =) Ei ollenkaan normaalia minua moinen laiskottelu. t. witch rv. 36+4

Nyt on alkanut yöunet olemaan katkonaisia, heräilen tunnin välein, joskus jopa useammin pähkäilemään asioita.. Mitä lie, toisaalta en olisi vielä yhtään valmistautunut tähän, toisaalta oon ollut jo monta kuukautta.



Meikku, mulla on sellaista tasaista kuumotusta koko ajan, ei auta vaikka ilmat viileni. Silti jatkuvasti "hiki" päällä, eikä oikein jaksa touhuta. Tuntuu, kun olisi kuumetta muttei kuitenkaan ole.



Kävin juuri apteekissa ostelemassa viimeisiä tarvikkeita, rintavoidetta ja pesuainetta vauvalle. Vointi on muuten ollut hyvä, mutta mullakin on alkanut tuo vatsa temppuilla. Saatan käydä joka ruokailun jälkeen tyhjentämässä. Supisteluja ei ole, mutta hyvin painaa pää alaspäin aina välillä. Nyt niistä tosin osaa jo nauttia, kun tietää vaan hyvää!



Alkanut hieman mietityttämään tuo esikoisen hoito synnytyksen aikana, kun koko suku tuntuu olevan vielä lomilla tai töissä. Mitä jos lähtö tulee keskellä yötä? Mulle sanottiin, ettei kannata kauaa odotella, kun ekakin tuli suht ripeästi.. Pitää varmaan tehdä useampi suunnitelma kaiken varalta. Ja muuten blaah, oonko jotenkin kamala, kun en millään jaksaisi anopin visiittiä ensi viikonloppuna? Ahdistaa jo valmiiksi, ettei voi vaan maata ja olla, vaan pitää siivoilla, toimia kuskina, jaksaa seurustella yms. Muutenkaan tuo ei ole paljoa täällä käynyt, mutta aina näin viimetipassa on "täysillä mukana". Ärsyttävää.



Noh, sainpahan hieman taas purkaa tuntoja. Miettikää, ensi viikolla vaihtuu meidän kuu!!!



reimari 37+4

PAino laskenut viime torstaista, HB laskenut mut hyvä silti (126), pissa puhdas ja alapaine taas korkee (93). Kotona paineet olleet kohtuullisia, siinä 85 tuntumas. Terkka löysi vauvan hartiat tuolta liki nivusia, eli todella alhaalla ollaan. Sydän äänetkin kuului selvimmin reilusti navan alla. Lähtökuopissa siellä siis ollaan, vielä kun tulisi vaan se sopiva hetki, että syntyisi. Tänään ollut koko päivän joka tunti supistuksia. Nekin tuntuvat päivä päivältä lisääntyvän, mutta kaikkihan on pois sitten itse synnytyksestä että antaa mennä vaan. Mua on väsyttänyt eilisestä asti ihan mielettömästi, todella uupunut olo. Selitystä ei löytynyt hb:n laskusta joten en tiiä sit mitä tää on. Ja kuumia aaltoja tulee myös edellen, terkan mukaan hormonit alkaa myrskyyn. Ilmankos välillä olenkin mielettömän pahalla tuulelle! =D



reimari: Kauan sulla meni esikoisen synnytyksessä? Mulla kokonaisaika oli 7h ja sanottiin myös, että seuraavalla kerralla kannattaa tulla melko nopesti. Olen sitten miettinyt, että mitä tuo tarkoittaa... Kyllähän se olo ajaa sairaalaan, mutta mullakin on korke kipukynnys ja itseni tuntien en ole sinne ekojen säännöllisten supistelujen tullessa menossa suosiolla. Ja mun mielestä ei et ole mitenkään kamala, että ajattelet noin anoppisi vierailusta. Lähinnä älyttömältä tuntuu, jos anoppisi olettaa sinun olevan täydessä terässä seurusteluineen päivineen. EIkö olisi anopin tehtävä antaa sinun levätä? Tämä siis mun mielipide. =)



Mutta nyt sohvan pohjalle torkkumaan...



meikku ja taimi rv 38+1

Ja nyt ollaan täälläkin neljän viikon haarukassa eli 38+0. Maha on todella mallia rantapallo ja alkaa olla olo sen mukainen...



Noita kuumia aaltoja on mullakin, tai no koko termostaatti on kyllä niin lepikossa ettei oikeestaan voi edes puhua aalloista vaan kestolämmityksestä... Eilenkin muut oli ulkona pitkähihaiset + takit päällä ja meikä paahtaa T-paidassa. Eikä meinaakaan tulla kylmä.



Yöt alkaa täälläkin olemaan tympeitä heräämisten takia. Aina ku silmänsä avaa niin joku on pielessä: joko pitää kammeta ittensä vessaan tai vaihtaa kylkeä, yleensä molemmat. Jotenki utopistinen ajatus että muutaman viikon päästä saa taas keskivartalonsa omaan hallintaan ja pystyy esim. kääntämään kylkeä ilman massiivista asetteluoperaatiota! Jiihaa!

Meillä ei ole netti toiminut viikkoon, ja oon ollu vähällä kuolla tylsyyteen! On tullu katsottua kaikenlaista kuraa telkkarista, kun en oo jaksanu muuta tehdä kuin makoilla sohvalla. Nyt viimeisen viikon aikana olo on menny huomattavasti väsyneemmäksi ja vauva painaa kovasti tuonne alas. Pitkät lenkit koiran kanssa on saanu unohtaa ja imuroinnin + lähes kaikki muutkin kotihommat saa jäädä miehen tehtäväksi.



Viimeinen neuvolalääkäri oli viime viikolla, siellä kaikki oli kunnossa. Kohdunsuu aivan tiukka (pitkistä ja runsaista supisteluista huolimatta) eikä kaulakaan ollut paljon lyhentynyt. Verenpaine matala, paino noussut tasaisesti, muttei liikaa kuitenkaan. Olen aivan varma, että menen yliajalle, en tiedä miksi! Vauva tuntuu kyllä tosi isolta mahassa jo nyt, mullahan on la vasta 21.9. Meilläpäin ei ultrata rutiinisti nyt lopussa, joten ei tiedetä mitään tarkkaa painoarvioita.



Tälläisiä kysymyksiä mulla olis jo aikaisemmin synnyttäneille (miksei muillekin, jos jollain on tietoa :))

Mitä teillä on sairaalakassissa mukana? Minkäkokoiset vauvanvaatteet otatte mukaan, kannattaako ottaa 50 cm vai isommat?

Mitä vauva syö sinä aikana, kun odotellaan, että maitoa alkaa nousta rintoihin? Eikös maidonnousussa voi mennä jopa 2-4 päivää? Yrittääkö se silti imeä rintaa? Mä en oikeastaan jännitä synnytystä, mutta tuo imetys on nyt jotenkin alkanut jännittää, mulla on niin onnettomat pienet tissitkin. Vaikka eikai sillä koolla mitään merkitystä ole..? Mulla on kyllä tullut tisseistä jo kellertävää nestettä (niinkuin joku muukin täällä kirjoitteli) varsinkin illalla nukkumaan käydessä saattaa lakanaan tulla isokin läikkä. Toivon niin kovasti, että imetys lähtisin joten kuten sujumaan..



Onko teillä jo sairaalakassit pakattuna? Mä olen pikkuhiljaa jo pakkaillut, en vaan tiedä, mitä muuta tarvitsisin, kuin vauvalle vaatteet ja itselle hygieniatarvikkeet.



Jännittävää, kun raskausaika alkaa tulla päätökseen! Tosi kiva lukea näitä teidän kirjoituksia. :)



t.Tipu rv 35+6

Muillakin näköjään ollut unettomuutta, samoin täällä. Muistin sen kyllä edellisestä raskaudesta mutta en muistanut miten ärsyttävää se on... Viime yönäkin valvoin melkein 2 tuntia ennen kuin sain unen päästä kiinni ja sit saa kohta herätä jo vessaan tai lapset herättää tai sit herää sateen ääneen niinkuin viime yönä. Ja unen saaminen heräämisen jälkeen on vaikeaa, vaikka yleensä nukahdan helposti. Sitten kun vauva syntyy ja itseä väsyttäisi kauheasti niin vauva valvottaa, no sellaista se on, täytyy vaan koittaa muistaa että aika pienestä ajasta loppujen lopuksi on kyse.



Muuten olo on hyvä, välillä vatsa mullakin on vähän arka vaikkei supistelekaan. Nyt ei meidänkään vauva olisi enää ennenaikainen vaikka syntyisi jo! Ei kyllä tarvitsisi syntyä ennen 39viikkoa kun muuten polikliininen synnytys ei ole mahdollinen, ja sellaisesta olen vähän haaveillut että pääsisi heti kotiin eikä tarvitsisi jäädä sairaalaan valvomaan, en ole koskaan osannut nukkua siellä.



Jaksamisia kaikille!

-henrietta ja masuvauva rv. 37+1

Vielä piti kirjoittaa tuohon reimarin viestiin viitaten. Reimarilla anoppi on loppuajasta "täysillä mukana", meillä se on mun äiti, joka vasta nyt loppuraskaudesta on tajunnut, että kohta syntyy uusi lapsenlapsi. Ensimmäiset 6 kuukautta odotuksesta menikin niin, ettei äiti paljon kysellyt mun kuulumisia eikä oikeastaan nähtykään toisiamme, vaikka asutaan lähekkäin. Surulliselta tuntuu, kun omaa äitiä ei kiinnostanut yhtään mun ja tulevan vauvan vointi. Nyt äiti on enemmän ollut muhun yhteydessä, mutta silti on sellanen loukattu olo. Miten teillä muilla on omat vanhempanne olleet mukana odotuksessa?



Ymmärrän hyvin sua reimari, ettei varmaan kovin paljon kiinnosta "passata" ja kestitä anoppia. Yritä ottaa kuitenkin rennosti!

Energiaa tuntuu riittävän, vaikka vielä viikko sitten olin ihan väsynyt ja todella valmis synnyttämään. Todennäköisesti se on tämä ilma joka piristää kun ei ole enää niin ahdistavan kuuma.



Täällä kanssa odotellaan vauvaa vähän liiankin kanssa. Ei varmaan hetkeäkään ettenkö ajattelisi, että josko se tänään syntyisi. Tänäänkin on supistellut runsaasti, persluita kolotellut ja jopa sellaista työntyvää tunnetta ollut alapäässä, mutta eipä tenavalla kuitenkaan mitään kiirettä tunnu olevan.



Kävin synnärilläkin viime viikolla kun en saanut tenavaa liikkumaan enkä muistanut yhtään supistuksiakaan. Normaalisti saan joko liikettä tai supistuksia aikaan kun vatsaa vähän kiusaan, mutta tuona iltana en saanut niitä osakseni. Koitin laskeakin liikkeitä, mutta nukahdin, joten päätin varoiksi käydä synnärillä ja ottivat pitkän käyrän. No tietysti se tuolla sitten havahtui liikkumaan kuin mikäkin sätkyukko. Supistuksiakin saatiin pari käyrälle (nousivat arvoltaan johonkin 50 tienoille. Muistaako joku kuinka korkealle nuo synnytystilanteessa nousevat?). Lääkäri vielä ultrasi ja sain lapsen kokoarvionkin, eli n. 3000g. Meinasi, että voisi laskettuna aikana olla n. 3,4 kiloinen. Passaa hyvin, sillä nämä kaksi edellistä olvat olleet piirua vaille 4-kiloisia.



Tipu kyseli sairaalakassista. En ole moista varsinaisesti pakannut, mutta ajatus on ottaa mukaan ainakin neuvolakortti ja kamera. Loput voi mies tuota vaikka seuraavana päivänä. No, koitan minä vielä muistaa henk.koht. hygieniatarvikkeet ottaa mukaan ja parit kaarituettomat liivitkin olen kaivanut esille. Samoin tutti ja tumput on vauvalle valmiiksi katsottuna. Kotiinpaluuvaatteet sekä minulle, että lapselle saa mies tuoda kun tulevat noutamaan. Vauvan vaatteiden koko on noissa 56cm, pienempiä en ole edes hankkinut (lasten syntymäpituudet olleet 52 ja 51½).



Ja kyllä sitä rintaa koitetaan koko ajan tyrkyttää, vaikkei maito olekaan vielä noussut. Se kun ei nouse, ellei sitä joku ime tai muuten poista rinnoista. Sairaalasta saa kyllä tarvittaessa luovutettua äidinmaitoa ja itsekin olen sitä tenavilleni pyytänyt. Sen maidon nousun kanssa tosiaan menee aikansa. Kotiinkin kannattaa varoiksi varata korviketta jos käy niin, ettei saa tarpeeksi maitoa tuotettua ja vauva huutaa nälkäänsä. Niin, ja rintojen koolla ei ole mitään merkitystä maidontuotannon kanssa :).



Täällä on myös sovittu, ketkä ovat tällä viikolla yöhälytysvalmiudessa ja kenen luokse vien lapset jos synnytys käynnistyy päivällä. Edellinen lapsi kun oli maailmassa kahdessa tunnissa vesien menosta, niin nyt jos vedet menee on pakko lähteä aika nopsaa kohti sairaalaa.



Kenties kohta saadaan kuulla jo ensimmäisiä synnytystarinoita! Niitä innolla odotellen! :)



Etrina, 38+1

Sairaalakassista ensinnäkin! Mulla on omat kotiinlähtövaatteet jo mukana kun toivon että pian päästäisin kotiin, ei kannata mitään kovin kireitä farkkuja ottaa vaan löysät verkkarit, maha on yllättävän iso monta päivää synnytyksen jälkeen =) Imetyspaita, liivinsuojat, hammasharja, tahna yms. mitä haluaa mukaan ottaa, itse en ota mitään meikkejä tai muita mutta kasvorasva kannattaa muistaa, ja huulirasva, mulla ainakin kuivuu sairaalassa huulet =) Itelle oon myös ottanut panadol-poretabletteja jälkisupistuksiin kun niitä ei ainakaan tyksissä oo ollut synnyttäneiden osastolla enkä pysty nielemään isoja tabletteja =) Luumuja otan myös, joissain sairaaloissa saa luumusosetta kyllä osastollakin mutta ei ne pahaa tee vaikka onkin mukana, isommalla hädällä on huomattavasti kivempi käydä synnytyksen jälkeen jos ei oo ummetusta =) Jotain ajanvietettä kannattaa ottaa myös, esim. kirja tai muuta mitä pystyy makuulla tekee. Kamera, puhelin ja laturi kannattaa myös muistaa (iteltä jäänyt aina laturi kotiin joten nyt laitoin kassiin ekana =)) Vaikken muuten kirjota päiväkirjaa paljoa niin osastolla on ollut kiva kirjoittaa vaikka miten synnytys on mennyt, ei sitä muuten jälkeenpäin muista niin tarkasti ja siellä on aikaa. Olikohan tossa kaikki =)

Vauvalle otan 50cm vaatteet, on olleet sopivat edellisille niin toivon että nytkin =) Bodyn, potkuhousut ja fleecehaalarin otan ja silkkimyssyn ja jonkun paksumman myssyn jos onkin jo kylmät ilmat, tumput ja villasukat. Tutinkin otan varmaan vaikka eivät suosittele että sitä käytettäisiin ennenkuin vauva oppii kunnolla imemään rintaa. Toivon että tämä vauva oppisi syömään tuttia, edelliset ei oo oppineet ja esikoinen imee edelleen väsyneenä sormiaan eli niistä on paljon vaikeampi sit päästä eroon kuin tutista.



Vauvalle annetaan lisämaitoa sairaalassa jos paino ei nouse tarpeeksi, jos kaikki menee hyvin niin vauvan pitäisi pärjätä oman äidin maitotipoilla siihen asti että maito nousee kunnolla. Mulla on maito noussut 2 päivän kuluttua synnytyksestä, esikoisen kohdalla annettiin lisämaitoa kun joutui keskolaan keuhkokuumeen takia ja toiselle koitettiin antaa kun joutui valohoitoon keltaisuuden takia mutta eihän se vauva mitään pullosta juonut... Ja vauvaa siis imetetään aina kun se haluaa imeä, kyllä sieltä aina jotain maitoa tulee vaikkei olisi vielä kunnolla noussutkaan! Ja koko ei onneksi vaikuta tässä asiassa mitään, mullakin pienet tissit ja aina imetys onnistunut hyvin, aluksi se saattaa sattua ja rinnanpäät mennä rikki mutta mulla ainakin helpotti aika pian. Sairaalassa ne kyllä neuvoo varsinkin ensisynnyttäjää aika hyvin ainakin tyksissä. Se on hyvä merkki et tulee jo maitoa, mulla tulee vain jos puristaa ni kellertävää maitoa muutama tippa. Maidonnousun yhteydessä muuten mulla on ainakin tullut ihan kauhea hormonimyrsky ja itken ihan kaikkia asioita, itseäkin nolottaa aina jälkeenpäin kun muistelee sitä aikaa kun ihan pikkujutut tuntuu maailmanlopulta mutta sille ei vaan voi mitään ja se menee onneksi aika pian ohi =)



Tässäpä sitä oli taas tekstiä, toivottavasti jaksoit lukea =) Niin ja jaksamisia Reimarille anopin kanssa... Meillä ei anoppia kiinnosta juurikaan vauva, isommat lapset vaan, kyselee niiden kuulumisia muttei koskaan et miten mä oon jaksanut tms. Oma äiti on onneksi kiinnostuneempi ja ne onkin luvanneet tulla lastenhoitoavuksi kun vauva syntyy.



-henrietta

Pikkasen pistää hermostuttamaan, kun en yhtään tiedä että missäköhän sairaalassa mun odotetaan synnyttävän. Alunperin oli tarkoitus synnyttää Salossa ja siellä itse haluaisin synnyttää. Viehättää tuommoisen pienemmän sairaalan kiireettömyys ja kodinomaisuus. Nyt sitten neuvolatäti epäilee, että minua odotetaan Tyksiin synnyttämään, koska olen käynyt siellä diabeteskontrolleissa. Hoitaneet lääkärit eivät ole asiasta maininneet mitään... No maanantaina on taas kontrolli, niin jospa saisin suuni auki ja kysäisisin tällaista mitätöntä pikkuasiaa ;)



Tarttis käydä tutustumiskierroksellakin vielä ennen h-hetkeä, mutta hankala se on kun en tiedä kumpaan sairaalaan tutustuisin. Vai järjestetäänkö Tyksissä edes tutustumiskierroksia synnärille?



Ehhies & tuleva turkulainen(ko?) 35+3

Meikku: Mullakin oli eka synnytys 7 tuntia, josta ponnistusvaihe kesti 20 min. Ei siis mikään syöksy, mutta ensisynnyttäjälle aik nopea. Kävin tosiaan kuukausi sitten pelkopolilla juttelemassa kätilön kanssa, kun viimeeksi en kerennyt saada mitään kivunlievitystä, koska pääsin saliin vasta sitten, kun olin auki jo 8 cm (menee hieman asian vierestä), ja kätilö vaan sanoi, ettei kannata liikoja jäädä kotiin odottelemaan. Kuulemma kannattaa paljon oman tuntemuksen mukaan mennä, ei minuuttien ja supistusten määrän. Ja pitää mainita tullessa tai soittaessa, että eka tuli nopeasti. Muuten laittavat helposti takaisin kotiin. Nyt en kyllä mene osastolle odottelemaan, vietän vaikka eteisessä aikaa, ennen kun ottavat saliin. Se on varma se.



Tipu: mullekin kassiin tulee kännykän ja laturin lisäksi rintarasva, omat shampoot ja rasvat, imetysliivit, verkkarit ja tossut. Puhuttiin just kaverin kanssa, että paljoa omia vaatteita ei kannata sotkea vereen siellä, kun vuoto on aika suurta. Ennemmin käyttää sairaalan pesupalvelua ja heidän vaatteita. Omat alkkarit olis ollut aivan veressä viimeeksi ja vaikka ne sairaalan onkin aika kamalia, hoitaa ne silti hommansa. En nyt viitti hirveesti muuta ottaa, toivon pääseväni nopeasti kotiin.



Kysyit myös noista vanhemmista. Mun äiti on molempien raskauksien aikana ollut hieman etäinen, ei tosin muutenkaan tunteile liikaa. Hänellä itsellään on kuollut yksi lapsi kohtuun, joten musta tuntuu, ettei hän uskalla innostua vauvasta, ennen kuin tosiaan on syntynyt terveenä. Ainakin esikoisen synnyttyä on ollut sitten aivan ihana mummi ja joka asiassa mukana huolehtimassa. Anoppi taas esittää olevansa niin mukana, mutta tosipaikan tullen ei apua saa (tai ei siihen ainakaan voi luottaa). Kaikille kyllä juttelee miten on ihana lapsenlapsi ja uusi tulossa. Mutta sitten todellisuudessa näkee tätä vain muutaman kerran vuodessa. Välimatkaa on kuitenkin vain reilu 100 kilometriä ja anoppi on jo eläkkeellä. Mutta siis kaiken kaikkiaan Tipu, voi olla, että äitisi innostuu myös vasta vauvan synnyttyä. Mummina olo on nimittäin aivan erilaista kuin äitinä. Saa kaikki hyvät ja helpot puolet äitiydestä; voi helliä ja poispilata, muttei sitten kuitenkaan tartte ottaa "täysvastuuta".



No joo, alkaa tulla vähän turhan pitkiä juttuja. Nyt jotain muutakin tekemään!



reimari ja taas yksi päivä lisää 37+5

Oli pakko tulla kirjoittamaan kun Ehhies kyseli tyksistä... Ainakin meillä esikoisen aikaan järjestettiin tutustumiskierroksia synnärille, en ole varma järjestetäänkö enää. Mutta niillä on aika hyvät nettisivut mistä voi katsoa. http://www.tyks.fi/fi/6351

Ja vaikka minäkin tykkäisin enemmän pienemmässä sairaalassa synnyttää niin ei kyllä pahaa sanottavaa ole tyksistä. Ja onhan siellä sitten ainakin saatavilla kaikki puudutteet ja muut ympäri vuorokauden. Mukavia kätilöitä on aina ollut ainakin mun kohdalla, on antaneet olla rauhassa mutta auttaneet kyllä jos apua haluaa. Tällä kertaa haluaisin koittaa ammetta avautumisvaiheessa jos vaan on vapaana silloin eikä itseltä ole mennyt lapsivesiä, silloin ei saa kuulemma mennä ammeeseen.



Tänään oli neuvola, paino on noussut 800g/vk ja mielestäni en ole edes syönyt normaalia enempää... Hb oli 126 ja viimeksi oli siis 95, jommalla kummalla kerralla on pakko olla ollut jotain häikkää kun ei voi viikossa noin paljoa nousta, en sitten tiedä. Nyt lapset alkoi tappelemaan, pakko mennä selvittämään!



-henrietta rv. 37+2

Heipsan kaikki!!

Täällä alotellaan huomenna viikkoa 38 ja rupeen olla aika kypsä. Ei jaksa tehä mitään ja aika käy pitkäks. Kaikki on töissä ym. ja ite lojuu kotona, aina ei jaksa siivoskellakaan eikä juosta kaupoilla ku rahat kuluu. Eilen neuvolassa pää ei ollu vielä kiinnittyny, joten täti sanos ettei oo syntymässä vielä. Muuten kaikki kunnossa. Muo on kyllä ruvennu vaivaa päänsärky ja yleinen kaamee olo..en tiedä onko se sitten jotakin stressiä, koska raskausmyrkytykseen viittaavaa ei neuvolassa todettu. Sauvalenkitkin on alkanu tuntua raskailta, ainakin ylämäet. Niistä en kuitenkaan luovu, et on edes jotakin tekemistä aamuin ja illoin.

Lauantaina mulle järjestettiin babyshowerit ja oli aikas mukavaa. Onko teille muille järjestetty??

Nyt varmaan tarttis pakata se synnärikassi valmiiks jos kuitenkin lähtö tulee..Kiitos vaan niille jotka ovat valottaneet mitä sinne tarvii ottaa mukaan, ku itellä ei oikeen mitään haisua.

Mulla siis mitään kunnon supisteluja ei oo tullu vielä et sellasta ekaa nyt kovasti oottelen..olis taas vähän eteenpäin. Vauva tuntuu olevan todella rauhallinen tapaus, koska ei oikeen kovasti halua mahassa liikuskella. Kovalla tönimisellä hänet saa iltaisin juri sen kymmenen liikettä näyttämään. Aika stressaavaa siis..

No mutta siinä taas kuulumisia täältä ja kirjotelkaa muutkin..en tiiä jaksaako kukaan näitä meikäläisen löpinöitä lukea, mut kunhan saa purkaa itteään =)

Hanna ja masuvauva 37+6

Pakko kysyä että onko muilla tullu ihan loppuraskaudes kiukkuisuutta(joku tuossa taisikin mainita että on)?? Mä olin ihan raskauden ekoina viikkoina hurjan kiukkuinen, mies sai kyllä tuta että vaimolla heittää hormonit. Ja nyt on tullu sama olotila takaisin, saa ihan itteään hillitä ettei sano pahasti. Ilmeisesti hormonit heittää taas toiseen suuntaan (joku ihme siirtymävaihe??)



Kovasti täällä jo odotellaan että jotain tapahtuis, viikko sitten supisteli + tuli limatulppaa tai jotain sellaista ja nyt on taas ollu ihan rauhallista. Välillä kun yöllä herää, niin alavatsaa kivistää, mutta ei mitään sen kummempaa, ihan yksittäisiä tuntemuksia ovat. Turhauttavaa tää odotus... kun on aina ollut vähän kontrollifriikin vikaa, niin nyt ei todella voi muuta kuin odottaa että luonto hoitaa homman ja synnytys käynnistyy kun käynnistyy, ilman että multa kysytään mitään :) Samasta syystä mua ehkä jännittää synnytyskin niin pirusti, kun pelkää menettävänsä tilanteen hallinnan. Ajatus sektiosta on oikeestaan paljon pahempi kuin (kivuliaskin) synnytys, kun joutuu täysin muiden armoille... Vaikka tiedän että henkilökunta on osaavaa ja suurin osa sektioista menee hyvin jne. Onneksi etukäteen ei ole syytä sektioon, vaikka eihän sitä koskaan tiedä miten homma etenee, tai nimenomaan jos EI etene... Jaha, tais tulla melkoista vuodatusta täältäkin suunnalta mutta sitä on vissiin liikkeellä :)



Liinoo 38+1

huuui, oikein jännittää, kun kohta on kaksi lasta. Kolmen viikon päästä on sektio, jos ennen sitä ei ole syntynyt. Pakkasin vauvan sairaalasta kotiutumisvaatteet ja ajattelin pakkailla omankin kassin nyt viimein. Piti ne jo viikonloppuna laittaa, mutta se sitten jäi.



Vointi on taas erinomainen, mutta uni kiertää kaukaa minut. Melko vaihtelevia nämä voinnit ovat olleet. Välillä on kaikkea vaivaa ja sitten taas ei mitään. No ei se tietysti tarvi kuin sen yhden hetken, kun synnytys käynnistyy ja sairaalaan lähtö on käsillä.



Pitäisi koiratkin viedä hoitoon pikkuhiljaa, jotta ei iske paniikki niiden kanssa.



Mua kauhistuttaa etukäteen parin päivän ero esikoisesta. toki hän käy katsomassa minua sairaalassa, mutta ei se ole sama asia. Ollaan ostettu pupu, jonka esikoinen saa tuoda vauvalle sairaalaan ja varmaan tarvisi ostaa jotain minkä "vauva" antaa tuoreelle isoveljelle sitten ettei tuu pahaa mieltä. Vielä esikoinen ei ymmärrä vauvan tuloa kunnolla, vaikka asiasta on puhuttu. Onni täyttää kolmen viikon päästä 1v8kk, joten aika pieni on kuitenkin :)



noffetus + masu 36+5

Eipä sitä täälläkään oikein yöllä nukuta..Herään aika monta kertaa hirveeseen nivussärkyyn ja tätä esiintyy nimenomaan oikeella puolella. Sit täytyy lähtee keskellä yötä ravaamaan kotia ympäri ja venyttelemään jne. että kipu loppuis. Vauva on ollu melkein koko raskauden ajan asettunu just oikeelle puolelle. Ja jos kävelee pitkään, esim. kaupassa, tai lenkillä ni alkaa ihan hullu jomotus oikeelle puolelle alaselkään ja lantion alueelle. Ihmiset kattoo aina että "nytkö se synnyttää" kun kävelen autolle kaupasta kaksinkerroin. Tää on ollu mun suurin vaiva oikeestaan puolesta välistä asti..Tähän oon hetkittäin saanu apua äidiltäni joka on vyöhyketerapeutti. Saa ees muutaman yön nukkua kunnolla putkeen hoitojen ansiosta :)



Nyt on n. kk:n päivät ollu kumpikin käsi puutunu, se ei oo kyllä kans mukavaa. Vali vali :D



Pe:na olis viimenen ultra, mulla siis oli 5 kontrolliultraa, joissa seurattiin vauvan kasvua yksisuonisen raskauden takia, mut hyvin ollaan kasvettu ainakin tähän asti :)



Jotkut kirjotti että aika hiljakseen on vauva masussa..mulla taas täysin päinvastoin. En käsitä miten se mahtuu vieläkin pyörimään ja potkimaan siellä näin paljon. Hyvä että ite pysyy yöllä sängyssä.. Se ei enää tunnu kauheen kivalta kun on jo sen verran tuota kokoa kuitenkin. Tulee välillä ihan huono olo.



Minkä verran teille on tullu painoa koko aikana? Mulle 10kg, mut osa nestettä...Parit kengät vaan mahtuu jalkaan enää :D

Jaksamisia kaikille =)

*Maaria* & Jake 36+4