Kauneimpia sisustusjuttuja

Siis onnistuessaan :) Tykkään siitä että on uutta ja vanhaa ja eri tyylejä sekaisin. Vaatii tosin enemmän taitoa sisustajalta kuin esim. kaikki Artekilta tms.

vastauksia. Kavereiden, sukulaisten tai sisustuslehtien sisustuksia on niiin helppo haukkua joko kateudesta tai sitten ihan vaan huvikseen.



Uskaltaako kukaan kertoa, mikä on omasta mielestä oikeasti kaunista sisutuksessa? Mistä aidosti pitää huolimatta muiden mielipiteistä tai trendeistä ja mitä tavoittelee, muttei ehkä sellaista sisustusta ainakaan vielä omista?

Juuri se, että kodin asukkaat tekevät valintansa ITSE ja omaa makuaan kuunnellen, eikä valmista mallia tai trendiä kopioiden, tekee kodista ihanan ja tunnelmallisen. Minusta ihanimpia ovat yksilölliset löydöt, itse päällystetyt tuolit tai maalatut lipastot, sellaiset, jotka itse on suunnitellutkin eikä jostain lehdestä kopioidut. Ei haittaa valumat maalissa tms. Sellaista huonekalua on yksi maailmassa ja se tekee kodin. Itse tykkään omasta kodistani tosi paljon, ja meidän sisustus jakaa takuulla mielipiteitä, sen verran rohkeita ja leikkisiäkin ratkaisuja meillä on. Kaikkien ei tarvi tykätä!

Siisteistä ja kauuniista kodeista. Ei liikaa tavaraa ja rojua. Ei lehtipinoja siellä täällä. Leluja saa olla kohtuudella lattialla.

Itse tykkään, että kodissa on rohkeasti ja hyvällä maulla käytetty uutta ja vanhaa sekaisin.

Rohkeasti käytetty värejä, mutta kuitenkin hillitylllä tyylillä. Itse tykkään valkoisita ja tummasta puusta kalusteissa. Kunhan ne eivät ole mitään lastulevyä. Tykkään osasta marimekon tuotannosta. Pentikin lähes kaikki. Muakva, rento, siisti ja kodikas koti. Ilamn turhaa tilpehööriä.

huonekalut.



Ja kristallikruunun haluaisin myös.



Mustia tai hopeisia suuria kynttilänjalkoja. Valurautaisia sisustusesineitä.

oikeasti sellainen, että rakastaa vain mustaa, valkoista, harmaata ja beigeä, kiiltovalkoista pintaa ja yksinkertaisuutta? Jos inhoaa kaikkea roinaa ja koriste-esineitä ja pitää esim. tuplakuplaa kauniina?



Ei kai voi mitään, jos se sama tyyli sattuu olemaan trendi? Tai oman tyylinsä ja makunsa on tajunnut juuri sisustuslehtiä lukemalla?



Valinnat on siis tehty itse muttei välttämättä itse käsityönä jos esim. ei kyvyt tai aika riitä? Tällaisia sisutuksia haukutaan persoonattomiksi, vaikka ne saattavat olla hyvinkin persoonallisia:)



Ihme touhua olla aina haukkumassa toisten valintoja...

mistä kukakin pitää.



Ei tarkoitus alkaa kertoa mistä ei pidä.

kuin määritellä kaunista. Ei sillä ole kateuden kanssa mitään tekemistä. Mä esim. tunnistan helposti musiikiksi kelpaamattoman mölinän mutten silti osaa säveltää kaunista musiikkia tai määritellä että mikä tekee kauniista musiikista kaunista.

Tylsästi siis vastaan minäkin että sisustuksessa parasta on se kun asunto on ihan asujansa näköinen ja selvästikin muotoutunut hänen elämänsä mukana, sen sijaan että se olisi käyty kerralla ostamassa kaupasta.

Kumma juttu, ettei tähän ketjuun tule vastauksia. Kavereiden, sukulaisten tai sisustuslehtien sisustuksia on niiin helppo haukkua joko kateudesta tai sitten ihan vaan huvikseen. Uskaltaako kukaan kertoa, mikä on omasta mielestä oikeasti kaunista sisutuksessa? Mistä aidosti pitää huolimatta muiden mielipiteistä tai trendeistä ja mitä tavoittelee, muttei ehkä sellaista sisustusta ainakaan vielä omista?

Se että kodissa näkyy eletty elämä ja tyylejä on sekoitettu onnistuneesti.



Hauska sisustaminen on kaunista!

Runsaasti intensiivisiä värejä, ei valkoista eikä beigeä ollenkaan. Yllättäviä yksityiskohtia. Paljon katsottavaa. Yksittäiset esineet viehättäviä. Ei mitään väliä edustavatko samaa vuosikymmentä tai tyyliä. Esimerkiksi ruostuneen oloinen rautasänky, vanha pitsipeitto, pinkki akryylinen kuutio yöpöydäksi jonka päällä lystikäs "lapselliskuvioinen" vaikka pupukuvioinen peltipurkki, siinä luonnonkukkia. lattialla Ikean värikäs matto, seinällä fillarin pyörästä tehty kello. Tästä varmaan saatte kiinni, vaikka on vain yksi esimerkki monista.

wanhat valaisimet, itämaiset matot, lankkulattiat maalattuina, värinä mieluiten joku muu kuin valkoinen.

Vanhat puusohvat, tapetoidut seinät. Yksinkertaiset verhot. Sisustukset joissa on väriä ja joku juju.

on ihania!

aidosti vanhoista esineistä/huonekaluista, joissa ikä saa reilusti näkyä. Antiikista ja sen tyylisuunnista en niinkään ymmärrä, vain esineen "kauneus" puhuttelee, joka voi toiselle olla rumaa. Ja tietysti käytännöllisyys ratkaisee myös, ei kerralla liikaa "turhia" esineitä, vaikka kauniita olisikin.

(Se yksi, joka ei pitänyt tilpehööristä ym. krääsästä)

harmonia ja kodikkuuss siinä tyylilajissa, minkä kukainenkin valitsee.



Pidän monen tyylin sisustuksesta ja minusta kaunista on se, että sitä ei ole KOPIOITU suoraan mistään. Siis että se ei ole kuin joku sisustusliike, täynnä samantyylin tavaraa (niin niukassa kuin runsaassa tyylissäkin).



Minusta kaunista on se, että kodista näkee sen olevan tehty ITSELLE, ei näytiksi muille. Että on uskallettu valita itselle se mieluinen juttu välittämättä siitä, mitä muut mahtaa ajatella.

harmoniset värit (ei kirkkaita värejä)muutama hieno yksityiskohta siellä täällä mutta ei mitään ällöä tekowanhaa. Kristallikruunut esim ovat kuin koruja katossa mutta niiden vastapainoksi pitää olla yksinkertaiset kalusteet ei mitään krumeluureja koko kämppää täyteen.

-teepannut

-kristallikruunut

-taidokkaasti käytetty puu

- käsityö: ryijyissä, puunkäsittelyssä, matoissa, pöytäliinoissa, torkkupeitoissa ym

- viherhuoneet

- taulut ja valokuvat

Ei liikaa tavaraa, mutta ei nyt miltään tyhjältä varastohalliltakaan tarvi näyttää ;-)



Kaikki maalaisromanttiset jutut tulee ulos korvista, yööööök. Olen monesti miettinyt, et miten miehet sopeutuu sellaiseen ympäristöön? Voiko ne hörhellykset olla kenenkään miehen mielestä hienoja? :-o

ja eletään juuri asukkaidensa oloista elämää. Sisustuslehtien kodeista puuttuu usein lämpö, kodikkuus ja persoonallisuus, ja siksi ne viehättävät yhtä paljon kuin sairaalan käytävät.



On tosiaan kaunista, kun vanhaa ja uutta yhdistellään sekaisin. Yhdistely vaatii kuitenkin silmää, mutta yhdistelyn onnistuessa jopa Ikeasta ostettu halpis voi näyttää uniikilta.

Oma persoonallinen tyyli on parasta.



Olen joskus jutellut näiden sisustuslehtien toimittajien kanssa, hommahan menee niin että interiöörit muodostuvat heidän omista ideoista ja älynväläyksistään. Kolutaan kirppiksiä ja kasataan sitä sun tätä. Ja ihmiset sit kopioi niitä...:D

ja hienot arkkitehtoniset ratkaisut, ettei ole ihmeemmin tarvetta sisustaa. Talo puhuu puolestaan.



Tällainen haave minulla... ehkä sitten joskus mahdollista.