taaperoimettäjät
Kommentit (2)
Minä lopetin imettämisen rv 16, neidin ollessa 1v4kk. Vielä vuosikkaana imetin useasti päivässä, menin töihin ja imetys väheni 3krt/vrk. Kun rv 7 tajusin olevani paksuna, imetin vielä useasti. Sitten pikkuhiljaa jäi päiväsyönti ja sitten aamusyönti. Pitkään ajattelin imettäväni syksyllä kahta, mutta sitten alkoi tisseihin sattua. Kerran vaan päätin, että tänä iltana ei enää tule. Samana iltana en sitten ollut kotona nukutusaikaan ja sen jälkeen muutamana iltana neiti olisi halunnut tissiä nukkumaan mennessä - joku muu nukutti. Kerran pari viikkoa lopetuksesta istuin lattialla ilman paitaa, neiti kävi imasemassa ja lähti samantien pois.
Mulla varmaan raskauden myötä maidon tulo vähenikin radikaalisti, kun lopettaessa ei tullut mitään tunnetta tisseihin. Mutta meillä siis loppui yllättävän helposti vaikka olin kuvitellut, että neiti imuttelee vielä kouluun mennessäänkin.
En kuitenkaan osaa sen kummemmin neuvoa, kuin että pitää vaan olla tiukkana eikä taipua niille tissi pyynnöille. Kyllä ne aika äkkiä sitten unohtuukin.
Hömppä, typy 1v6kk ja nuppu rv26
kun meillä tilanne on se, että tällä hetkellä nuorin on 1,5v ja edelleen varsin tissitakiainen - tai no lähinnä tuo takiaisasia iskee silloin, kun yritän rauhassa istahtaa hetkeksi tietokoneelle. Muuten imetän vain illalla - ja joskus jos herää yöllä + kerran aamulla.
Odotan nyt viidettä lasta rv20 ja olenkin jo jotenkin asennoitunut siihen, että kaipa sitä sitten joulukuussa imetetään ensin vauvaa ja sitten kaksivuotiasta......
Meilläkin tuossa jossain vaiheessa yritettiin vieroittaa rinnasta niin, että mies otti pojan aina iltaisin ja tarjosi velliä pullosta. Muutamana iltana toimikin ja poika jopa nukahti isän syliin.......... mutta sittenpä tämä tajusi asian ja kieltäytyi ehdottomasti iltaisin niin pullosta kuin isästä ja säntäsi kiinni tissiin. JA silkkaa laiskuutta ja pehmouttani (en kestä huudattaa lasta) en raaskinut sitten lopettaa........ tämä imettäminen on ihan liian helppoa! Eli ei apua liene minusta, mutta jaan kyllä tuon tunteen, että pitäisi ja pitäisi mutta kun ei onnistu niin ei sitten.