Miksi toinen lapsi? Elämä yhden kanssa niin ihanaa. Monilapsisten perheiden elämä näyttää..

vaikka toinenkin lapsi on aivvan ihana, enkä hauaisi häbestä luopua. Haluaisin, että meillä olisi vain yksi lapsi

Eli vanhemmilla pitää olla halu saada se lapsi. Lisäksi etukäteen ei tiedä millainen lapsi tulee.



Ei voi olettaa että sisarukset tulevat toimeen tai että jakavat edes yhdenmukaisen muistikuvan/elämykset lapsuudesta. Ei voi myöskään olettaa että lapset hoitavat vanhempiaan myöhemmin.



Jos tuota halua ei ole ja mietitte miksi "riskeerata" nykyinen elämänne, niin ehdottomasti toista lasta ei kannata yrittää hankkia.

Kahden lapsen kanssa esim. matkustaminen ja mökkeily paljon kivempaa kun lapsella on leikkikaveri mukana aina omasta takaa.

Vaikka ap varmaan näkee minut yhtenä tuollaisen hermopinneäitinä, kun huudan pihalla kurkku suorana, että NYT PENSKAT SYÖMÄÄN JA HETI!!!! :D Lisäksi sisarukset ovat hyvä asia nimenomaan lasten itsensä kannalta. Äiti ja isä on eri asia kuin sisko tai veli ja sisko tai veli on eri asia kuin kaverit. Se suhde on ainutlaatuinen.



Ja ihan samalla tavalla kuin sisaruus voi olla rasite tai ilonaihe, myös ainoana lapsena olo voi olla hienoa tai taakka. Riippuu perheen sisäisistä suhteista. Juttelin juuri kolmekymppisen ystäväni kanssa, joka on käynyt pari vuotta terapiassa purkamassa sisältään sitä odotusten ja velvoitteiden painetta, minkä on aiheuttanut vaativien vanhempien panostus ainoaan lapseensa. Vanhempien rakastavat odotukset rampauttivat ystäväni vuosiksi. :/

Neljän kanssa alkaa olla aika vaativaa, mutta kyllä neljänkin kanssa pärjää kun oppii organisoimaan.



Kahden kanssa on neljään verrattuna ihan helppoa, hiljaista ja rauhallista. Yhden kanssahan on ihan supertylsää!



Eli siis suosittelen lämpimästi toisen hankkimista.

niin noin se helposti on, mutta mietippä hetken poikasi tulevaisuutta kun teitä ei enää ole. Itseäni ahdistaisi tällä elämänkokemuksellani suuresti ajatus, jos olisin ainoa lapsi. ennen ajattelin kuten sinäkin nyt. ajattelin myös miten kivaa olisi olla ainoa lapsi eikä joutuisi jakamaan kaikkea, mutta se on kyllä pientä verrattuna siihen, että olisin nyt yksin

Joskus voi olla myöskin niin, että vanhempien kuoltua sisaruksista ei ole mitään apua toisilleen.



Tiedän myös perheitä, jotka ovat riitaantuneet perintöjen jaossa niin, etteivät toisiaan tervehdi.



Toki olen sitäkin miettinyt, että mitä sitten kun kuolema korjaa. Jos se kävisi nyt kovinkin pian, niin tiedän kyllä, että sukulaiset ja ystävät eivät yksin jättäisi.



Ja toivottavasti siihen menee vielä kauan, toivon, että lapsella siinä vaiheessa on puoliso ja ehkä lapsia, jolloin hän ei yksin ole.

tuossa perintöjen riitauttamisjutussa.



Vaan se, joka ei erityisesti pikkulapsista pidä.

usein myös hyvin tärkeä. Yhteinen historia yhdistää, vaikka luonne olisi kuinka erilainen. Minusta on upeaa antaa lapsille mahdolisimman paljon sisaruksia, mutta tietenkin omien halujen ja voimien mukaan eli kyllähän ainoatkin lapset tässä maailmassa pärjäävät :) Tosin aika moni sanoo kaipaavansa seuraa ja esim. loma-aikoina ovat yksinäisiä. 7 v ikäero onkin jo lähes sama kuin ei sisaruksia ollenkana, sillä yhteistä elämää ei oikein kerry, kun elämäntilanne on aina ihan eri.

vaikka pienet lapset ovatkin rankkoja, niin isonpana taas on tosi hienoa kun lapsikatras on iso. Kokoonnutaan äidille ja isälle jouluksi, matkustetaan ja harrastetaan yhdessä. Yhden lapsen kanssa melko tylsää ja lapsikaan tuskin innostuu touhuilusta äidin ja isän kanssa jos mukana ei ole sisaruksia.



Tämä on syyni jaksaa rankka pikkulapsi vaihe 3 lapsen kanssa.

Nautitaan helppoudesta, yhden kanssa jaksaa ja pärjää hyvin. Ihanaa tehdä lomamatkoja yhdessä kun niihin on varaa, lapsi pystyy harrastamaan mitä haluaa ja voimme tarjota hyvän koulutuksenkin yhdelle.



itselläni on 3 sisarusta, äitini kuoltua 1 heistä auttoi talon myymisessä. Itse sain kuitenkin järjestää hauatajaiset tms.



Kahta sisarusta näen muutaman kuukauden välein, nykyään ehkä 3 kertaa vuodessa. Yhden kanssa olen enemmän tekemisissä koska lapsellamme on serkut siellä. Silloinkin tosin me naiset olemme tekemisissä, ei veljeni ja minä.



Lapsena tappeleimme jatkuvasti, ei meistä kaveria toisille ollut. Ystävät oli pihalta ja koulusta kaikille.



Hädän hetkellä elämässäni en ole turvautunut sisaruksiini vaan mieheeni ja ystäviini. Olen sitä mieltä ettei tarvitse tehdä "kuulumisen" vuoksi toista lasta, meitäkin on yritetty painostaa siihen ja pidetty omituisena kun riistämme sisarussuhteen lapselta.



En tunne riistäväni mitään, lapsella on paljion kavereita, onnelliset ja jaksavat vanhemmat, serkkuja joiden kanssa jakaa sukulaissuhdettaan, harrastusystäviä jne. tulevaisuudessa toivottavasti perhe joka tukee häntä ja jakaa surut ja ilot.

sinne lomamatkoille ja mökeille voi ottaa myös kaverin mukaan! EI tule edes riitaa niin paljon kuin sisaruksen kanssa. Ja yhden lapsen saa aina hoitoon paremmin kuin monta :)

sinne lomamatkoille ja mökeille voi ottaa myös kaverin mukaan! EI tule edes riitaa niin paljon kuin sisaruksen kanssa. Ja yhden lapsen saa aina hoitoon paremmin kuin monta :)

sinne lomamatkoille ja mökeille voi ottaa myös kaverin mukaan! EI tule edes riitaa niin paljon kuin sisaruksen kanssa. Ja yhden lapsen saa aina hoitoon paremmin kuin monta :)

sinne lomamatkoille ja mökeille voi ottaa myös kaverin mukaan! EI tule edes riitaa niin paljon kuin sisaruksen kanssa. Ja yhden lapsen saa aina hoitoon paremmin kuin monta :)

sinne lomamatkoille ja mökeille voi ottaa myös kaverin mukaan! EI tule edes riitaa niin paljon kuin sisaruksen kanssa. Ja yhden lapsen saa aina hoitoon paremmin kuin monta :)

Nautitaan helppoudesta, yhden kanssa jaksaa ja pärjää hyvin. Ihanaa tehdä lomamatkoja yhdessä kun niihin on varaa, lapsi pystyy harrastamaan mitä haluaa ja voimme tarjota hyvän koulutuksenkin yhdelle.

Koulutus on kylläkin Suomessa maksutonta.

38 oli siis vastaus 32:lle

Meillä on 2 tyttöä.

miinukset verrattuna aikaan kun oli vain yksi:

- enemmän rahanmenoa

- aina viihdytät jompaa kumpaa, koska ovat täysin erilaisia ja kiinnostuneet erilaisista asioista, eri harrastukset, eli joka ilta jompaa kumpaa viemässä

- eli työtähän 2 lapsen vanhemmuus enemmän tuo, sekä 2 kertaa enemmmä rahanmenoa.



Plussat

Esim. matkoilla on kiva, kun naureskelevat keskenään ja juttelevat takapenkillä.

viikonloppuisin on kiva, kun saa lukea rauhassa lehteä ja lapset katsovat kahdestaan lastenohjelmia. Tuntuisi jotenkin väärältä laittaa ainoa lapsi yksin katsomaan telkkaria.

välillä kiinnostuvat yhteisistä harrastuksista, esim. askartelu kiinnostaa molempia, sekä lukeminen.

Koulutus on maksutonta, mutta esim. asuminen maksaa. Ja jos aikoo vaikka vaihto-oppilaaksi yms. ei se maksutonta ole:)