Kaikki joukolla aspergeria testaamaan

Tunnistin noista kivasti erään työkaverimiehen joka on ilmiselvä assi ja eräs vastenmielisimpiä ihmisiä joita on.

Hahaa, kerrankin tul (testiä täyttäessä) tunne, että joku tietää millainen olen ja ymmärtää minua! Harvinaista herkkua.

65 pistettä eli ei ole syndroomaa.

Hahaa, kerrankin tul (testiä täyttäessä) tunne, että joku tietää millainen olen ja ymmärtää minua! Harvinaista herkkua.

minä minä minä ymmärrä minua, minä olen harvinaista HERKKUA!

Assit ovat ihmisinä kaikista kauheimpia energiasyöppöjä ja loppuunpolttajia.

jos pitää itseään poikkeuksellisen vetäytyvänä niin vastaa usein kyllä. Jos pitää itseään normaalina niinvastaa ei. TUlos on sitten sen mukaan sitä minä itseään pitää.



Oikeissa asperger-tutkimuksissa on yhtenä osana sellainen 1500 vastaava kysymyksen testi. Siinä alkaa jo tuntua vähemmän tuo tulkinnallisuus, varsinkin kun se tehdään yhdessä psykologin kanssa. Lisäksi se on tosiaan vain yksi osa niistä varsinaisista tutkimuksista, joihin kuuluu psykiatrin/neurologin tutkimukset usean psykologin tutkimukset, elämänhistoria, perheolojen tutkimus ja lisäksi vielä "käyttäytymistesti", jossa luodaan ihmiselle sellaisia sosiaalisia tilanteita, joissa asperger-ihmiset yleensä käyttäytyvät tietyllä tavalla muista poikkeavasti, ja katsotaan, miten tämä ihminen niissä käyttäytyy. Siinä on melko vaikea huijata, koska niitä arvostelukriteereitä ei ole paljastettu.

täytin joka kohdan ja painoin suorita testi mutta mitään ei tapahtunut :/

Hahaa, kerrankin tuli (testiä täyttäessä) tunne, että joku tietää millainen olen ja ymmärtää minua! Harvinaista herkkua.

Tääkin lause niin assia kuin olla voi: minä minä minä ymmärrä minua, minä olen harvinaista HERKKUA!

Assit ovat ihmisinä kaikista kauheimpia energiasyöppöjä ja loppuunpolttajia.

Haloo? Tarkoitin että tuo tunne, että joku ymmärtää, on minulle harvinaista herkkua.

Tunnetko itsesi jotenkin minua huonommaksi, kun tuolla tavoin tulkitsit tekstini? Voin kertoa, että ei ole ollenkaan mukavaa elää maailmassa, jossa juuri kukaan ei ymmärrä itseä. Olen kyllä oppinut elämään ja pärjäämään, ja olen jopa onnellinenkin, mutta samalla tiedän että se, mikä muille ihmisille on aivan normaalia ja jokapäiväistä (eli toisten ihmisten sanaton ymmärrys ja hyväksyntä), on itselleni täysin saavuttamattomissa oleva asia, jota en saa koskaan kokea muuten kuin pieninä annoksina, yhden ihmisen kanssa kerrallaan.

Ei kannata kadehtia.

Minulla oli assi-ystävä, joka ei vain millään ymmärtänyt sosiaalisia koodeja. Mä en jaksanut enää, koska hän oli aina tunnin myöhässä tai tunnin etuajassa, kaiken sopiminen oli mahdotonta ja lapsen kasvatus oli niin sekoa, että päätin kymmeniä kertoja loukkaannuttuani, että ansaitsen parempaa. Rumasti sanottu, mutta kun hänellä vain ei ollut minkäänlaista sosiaalista taitoa.



80 pistettä