Mies tarvitsee omaa aikaa, minne siis menisin? ov

Hän on sanonut, ettei toisessa huoneessa oleminen auttaisi koska tietäisi että olen paikalla joka tapauksessa. Kun hän on yksin, hän pelailee, selaa netissä ja ennen kaikkea saa aikaa selvitellä päätään ja ajatella rauhassa kaikenlaista. Luotan häneen kyllä 100%. Hän ei ole koskaan vaatinut tiettyä päivää, vaan aina silloin tällöin maininnut jos pinna on ollut tarpeeksi kireällä. Hän ei ole saanut juuri koskaan yhdessä asuessamme olla yksin kotona kauaa, ja minä taas olen lähes joka päivä ainakin pari tuntia, kun hän on liikkeellä kavereidensa kanssa. Haluan antaa hänelle mahdollisuuden.



ap

Siinä menee mukavasti juuri se pari yötä, lapsia teillä ei ilmeisesti ole? Luottamus ilmeisesti pelaa kumpaankin suuntaan, eli ei liene ongelma miehellesi.

mihinköhän ajatteli laittaa sitten lapsen jos niitä tulee??

...ainakaan vähään aikaan. :D Olemme kumminkin verrattain nuori pari vielä. Tuo Tukholma kuulostaisi ihan kivalta muuten, mutta ei ole pahemmin kavereita joiden kanssa lähteä. Kiitos kuitenkin ehdotuksesta.

nuori pari tai ei, en ole ikinä kuullut tollasta keneltäkään poikaystävältä tai aviomieheltäni, ja minusta toi on tosi outo pyyntö.

Minä tunnen mieheni kyllä, ja tiedän että hän on näinä aikoina ollut todella oman tilan puutteessa ja arvostaisi välillä omaa aikaa omassa kodissaan. Tiedän että hän rakastaa minua eikä hän koskaan turhan takia pyytäisi tällaista asiaa. Haluan vain auttaa. Ja kyllä tekisi minullekin hyvää olla edes joskus muualla kuin kotona.



ap

ole kavereitä tai omaa perhettä, joiden kanssa voisit viettää kesäiltaa, ottaa muutaman drinksun ja jäädä yökylään?



Kuulostaa vähän oudolta, että nuorella ihmisellä ei ole muuta tekemistä kuin kotona oleminen yksin (tai miehen kanssa). Ystäviä, työ-/opiskelukavereita, minkäänlaisia sosiaalisia kontakteja?

ja kampaajalle, käy syömässä ja kahvilla samalla. Käy kirjastossa lukemassa lehdet, joita et muuten lukisi. Lenkillekin voisit vielä mennä, tai jumppaan tai kuntosalille.

Siis kulutat aikaa kaupungilla ja menet sitten yöksi kotiin. Ihan turhaa stressiä alkaa väkisin etsiä itselle jotain yömenoa tai yöpaikkaa.

niin ei kannata lähteä tekemään lapsia suhdetta pelastamaan!! Ero on ilmiselvästi tulossa. Mies on vaan VIELÄ liian mukavuudenhaluinen tai saamaton tai odottaa ensin, että rakastuu johonkin toiseen...

Siis vaikka asuisivat australiassa, niin etkö IKINÄ käy siellä?

Minäkin haluan olla välillä päivän tai kaksi rauhassa kotona yksin. Myös mieheni voi olla halutessaan. Ei tarvitse selitellä aikusielle ihmiselle tarvetta joskus rauhoittua itsekseen omassa kodissaan.



Eikö sinulla ap ole ketään ystävää jonka luo mennä?

Miksiköhän ei ole? Ehkä miestäsi ahdistaa juuri se että sulla ei oo ketään muuta kuin hänet.

ymmärrän ap:n tilanteen, toiset ihmiset kaipaavat enemmän omaa rauhaa ja tilaa kuin toiset. Meilläkin tilanne on se, että minäkin tykkään olla yksin kotona, mutta mies on aina täällä kun minäkin olen. Illat, viikonloput yms. Sukuloimassakin käydään aina yhdessä, mies ei halua lähteä vanhemmilleen ilman minua.



Joten silloin harvoin kun tulee tilaisuus olla yksin kotona, se on täyttä luksusta. Hulluksi tulisin jos en koskaan saisi olla edes vähän aikaa yksin.

20 vuotta on yhdessä oltu ja kaikki on hyvin. Mutta haluan JOSKUS saada olla omassa kodissani TÄYSIN rauhassa. Silloin mies lähtee jälkikasvun kanssa muutamaksi päiväksi muualle. Minulle omaa aikaa ja muulle perheelle hauska reissu huvipuistokaupunkiin, mummolaan tms.

Jos kerran asuvat kauempana, saisit varmaan useamman päivän kulumaan reissuun.



Miestäsi tosiaan saattaa ahdistaa, jos olet aina kotona paikalla ja sinulla ei ole omia menoja, ystäviä jne. Ahdistaisi se ketä tahansa. Hankkisin jonkin harrastuksen, jota kautta tutustuisin myös uusiin ihmisiin. Ja sis sellaisen säännöllisen harrastuksen, joka tapahtuu miehen kotonaoloaikaan... Lenkkeilyä suosittelen myös jonkin sosiaalisen harrastuksen llisäksi.



Ja varoituksen sana, mun eksällä oli juuri tuo "oman ajan ja tilan" tarve. Lopulta se laajeni viikkojen erillään aumiseen ja "en tiedä mitä haluan elämältäni ja parisuhteeltani" -pohdintaan. Siitä tuli ero ja miehellä oli jo PITKÄÄN ollut toinen :(



Suosittelen että hankit itsellesi omaa elämää!!!

Ei tuo minun mielestäni ole mikään outo pyyntö. Meillä ainakin molemmat tarvitsevat välillä hieman omaa aikaa: olemme tällä hetkellä molemmat työttömiä ja asumme toistaiseksi vielä melko pienessä asunnossa, joten sitä yhdessäoloa tulee se 24/7 ja onhan se välillä vähän rasittavaa. Ja siksi onkin välillä mukava tuusailla ihan itsekseen, vaikka tunti tai pari.

Ihan vapaasti, mutta ei toista oman ajan takia turhaan ajeta kotoa.

että mieheni ilmoittaa lähtevänsä taas lasten kanssa parikisi päiväksi sukuloimaan.

Minusta on ihan tervettä olla välillä yksin omassa kodissa, rauhoittua ja rentoutua. Ymmärrän ap:ta täysin.

vaikka niin että lapsi nukkuu ja mies on muualla.

Tänään siihen olisi ollut mahdollisuus mutta lapsi olikin nukkunut hoidossa 1,5h unet (nukkuu ehkä kerran kuussa) joten meillä tulee olemaan hiljaisuus joskus yhdentoista jälkeen ja herätys kuudelta. Miksi tämä menee aina pieleen, miksi?

Itsekin rakastan niitä hetkiä harvoin, kun saan olla omassa kodissani yksin ilman miestä ja lapsia. Pääsen kyllä aina halutessani kaupungille jne, mies hoitaa lapsia, eli omaa aikaa saan, mutta on ihan eri asia mennä jumppaan tms omaa aikaa, kuin saada olla KOTONA YKSIN. Varsinkin lasten saannin jälkeen se on todella harvinaista ja siksi niin ihanaa herkkua.

Ja ennen kuin joku taas lässyttää, että miksi hankkia lapsia jos ei niitä jaksa, niin jaksan kyllä lapsiani, mutta ei ole terveellistä sekään, että aikuinen ihminen ei osaa enää olla itsekseen ollenkaan, vaan aina on jonkun muun kanssa, lasten tai miehen. Mitä jos sille lopulle perheelle tapahtuu joku päivä jotain kamalaa, pakkohan sitä on silloinkin tulla yksin toimeen? MIssään tapauksessa ei saa "laittaa kaikki munia samaan koriin", eli jättää kavereita ja kaikkea muuta sosiaalista elämää, kun tapaa miehen ja tekee lapsia.

Mutta ap:n ongelmaan: kun ei kerran niitä kavereita ole, niin eihän se auta muu kuin sinun tehdä yksin jotain, eli lähde vaikka Tallinnaan päiväksi tai sinne tukholman risteilylle yksin, tai johonkin kylpylään yksin. Ja jos nyt mietit, että yksin noi ei ole kivoja juttuja, niin niinpä... kannattaa varmasti panostaa siihen, että saa uusia kavereita, tai herätellä vanhoja ystävyyssuhteita henkiin, että on joku, jonka kanssa tehdä asioita, muitakin kuin se mies. Jos nuorikin vielä olet, niin nyt kannattaa herätä, ja miettiä sitä omaa kokonaisuuttaan, siihen liittyy työn ja hyvän parisuhteen lisäksi myös muuta sosiaalista elämäää!

että tuo vanhempien luokse meno on ehkä todennäköisin ratkaisu, vaikkakaan ei ehkä mieleisin. En haluaisi pitää vanhempieni kotia eräänlaisena vara-asuntona jonne voi tulla yöpymään milloin itselle sopii, lisäksi vielä matkakulut tällaisen matkan päästä. Mutta jos ei parempaa ratkaisua löydy, niin pitää kypsytellä siihen ajatukseen. Kiitos että monet teistä ymmärrätte. ap

mene telttailemaan lähimetsään. ota kiikarit mukaan.