Minkälainen ihminen heittää kollegoiden tuomat synttäriruusut kollegoiden silmille?

Vai annatko lapsen nakata mummin kutomat villasukat mummon naamalle, kun ei lapsi missään nimessä toivonut villasukkia? SAIRASTA, miten olemattomat käytöstavat joillain on! Miten täällä voidaan edes kuvitella, että olisi mitään muuta vaihtoehtoa, kuin kiittää kauniisti ja niellä se primadonnakiukku ihan hiljaa omaan persiiseensä, jonne se kuuluukin. Opetelkaa ihan ne käytöstapojen alkeet, ennenkuin vastaatte tähän ketjuun. Edelleen sanaton.

Kauheaa, jos kohdalle sattuisi tuollainen duunikaveri, jolla pää niin omassa primadonnaperseessä, ettei kestä hyväntahtoista elettä kanssaihmiseltä. Meilläpäin kukkienheittäjä saisi todella tiukan varoituksen ja pomo vaatisi anteeksipyyntöä loukatulle sihteerille. Oikeasti; toisen ihmisen merkkipäivän muistaminen on joidenkin mielestä, siis ihan oikeasti, jotenkin kauheaa? WTF?? Toinen yrittää olla kiltti ja mukava ja piristää työilmapiiriä ja joku saatanan mulkero heittää kukat naamalle. Olen täysin sanaton. Tyypiltä puuttuvat käytöstavat aivan totaalisesti. Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä halusi hyypiö juhlistaa synttäreitään vai ei, toisen ihmisen kaunista elettä ei halveksuta tuolla tavalla missään tilanteessa! Tämä ei kuitenkaan näytä olevan täälläkään kaikille mikään selviö...

Alkeellista kohteliaisuutta on ottaa huomioon toisen toiveet. Tässä tapauksessa kaikki tiesivät, että ei onnitteluja työyhteisöltä, joten aika outoa, että joku sihteeri menee omin päin kukkakauppaan. Yleensä työnyhteisössä sihteerin esimies kertoo, mitä tehdään, jos ko. työ ei ole perusjuttuja. Minusta syntymäpäiväsankarin ei tarvitse ottaa vastaan julkista loukkausta. Pomon on aika vaikea antaa varoitusta asiassa, jossa varoituksen saajaa on kohdeltu väärin. Meillä moinen sihteeri etsisi aika äkkiä uuden työpaikan. Kahvitunnilla hän jäisi melko yksin.

eli kuuntelemaan ja kuulemaan muiden toiveet! Jos synttärisankari ei halua lahjaa, niin hänelle ei viedä lahjaa. Moukka on se, joka väkisin jotain tuo ja pakottaa ottamaan.

Primadonnakiukkunsa voisi niellä se, joka tuo kukat tai lahjan täysin tietoisena siitä, niin ei saa tehdä. Mikä ihme saa osan ihmisistä luulemaan, että he ovat niin korkealla muiden yläpuolella, ettei heidän tarvitse ottaa huomioon muiden toiveita? Mistä syntyy näitä yli-ihmisiä, joiden käytöstavat ovat alapuolella kaiken arvostelun?

ettei ole töissä naisvaltaisella alalla. Koko tämä ketju on aivan käsittämätön.

Meillä moinen sihteeri etsisi aika äkkiä uuden työpaikan. Kahvitunnilla hän jäisi melko yksin.

Tuossa työpaikassa ei nähtävästi ole johtajaa tai esimiestä lainkaan, jos sihteerit käy kukkia viemässä. Kyllä yleensä esikunnasta vaivaudutaan paikalle ja pidetään puhe, ojennetaan lahja jne. Tosi noloa, että sihteeri yksin.

Esim. jos tyttäresi luokalla olevat pojat tekevät hänelle kortiksi pornokortin mihin on vaihdettu tyttäresi kasvot, niin hänen pitäisi vain kauniisti kiittää asiasta kun luki siellä ne onnittelutkin, että hienoa olet tullut panoikään.

Vai annatko lapsen nakata mummin kutomat villasukat mummon naamalle, kun ei lapsi missään nimessä toivonut villasukkia? SAIRASTA, miten olemattomat käytöstavat joillain on! Miten täällä voidaan edes kuvitella, että olisi mitään muuta vaihtoehtoa, kuin kiittää kauniisti ja niellä se primadonnakiukku ihan hiljaa omaan persiiseensä, jonne se kuuluukin. Opetelkaa ihan ne käytöstapojen alkeet, ennenkuin vastaatte tähän ketjuun. Edelleen sanaton.

Jos uusi 'tyttö' ei ole henkilöstösihteeri, hänellä ei pitäisi olla mitään oikeutta ihmisten henkilötietoihin. Ja henkilöstösihteeri kyllä tietää sellaisten tietojen luottamuksellisuuden. Teidän pitäisi varmaan varmistaa, että hän yksinkertaisuudessaan ymmärtää esimerkiksi että sairaslomatodistukset ovat luottamuksellisia, eikä kahvihuonejuoruja varten.

ihmistä ja hän ei halua, että häntä tervehditään? Sylkeekö hän päälleni vai tuleeko peräti nyrkistä? Tämä ketju on niin sitä samaa kuin "ettekö ymmärrä, että en halua naapurinanne tervehtiä teitä - olen vain naapuri, en ystävänne?" Voisivatko nämä sensuellat ihmiset järjestää vaikka jonkin järjestön ja käyttää rintanappia, jossa lukee: "Ei kohteliaisuutta osakseni, kiitos!" Ihan oikeasti: mitä traumaattista ihmiselle on tapahtunut, jos ei halua häntä muistettavan syntymäpäivänä? Onko lapsuuden syntymäpäivät olleet liikaa? Vai onko salama iskenyt viimeksi juuri kun söi synttärikakkua? Muistuttaako syntymäpäivät omasta kuolevaisuudesta? Vai onko työ työtä vain, jos saa häivytettyä kaikki asiat persoonastaan? Onko todellakin liian sensitiivistä liikkua ääripäiden "persoonallinen siviiliminä ja neutri työminä" välillä? Kaikki kukkien viskojat: lähettäkää kukat mulle!

tai traumoista tai kohteliaisuuksista ylipäätään. Kyse on siitä, että syntymäpäivänsä juhlimisen/muistamisen kieltäneen toivetta ei ole kuunneltu. On aika tylyä viedä kukkia, jos 20 aikaisempana vuotena syntymäpäiväjuhlat kieltäneiden päivää ei ole mitenkään muistettu ja juuri nyt työkaverit päättävät jättää hyvät tavat sivuun ja iskeä.

Syntymäpäivän juhlimiseen kuuluu kahvin ja kakun tarjoaminen, helposti rahaa kuluu 700 - 1200 e ja vastineeksi saa sihteeriltä ruusut ja työkavereilta pinnisteltyjä onnitteluja. YÄK!

Jokainen saa juhlia häänsä niin kuin haluaa, miksi syntymäpäivät ovat muiden omaisuutta?

Jos hääpari laittaa toiveen, että rahaa häämatkaan, niin toivetta ei tarvitse kuunnella vaan lahjaksi viedään ruma kuultokudos ja sanotaan hääparille, että laitatte sen olohuoneen ikkunaan, kuljen joka päivä talonne ohi ja varmistan, että se on paikallaan.



Hääpari ei saa loukkaantua siitä, että häälahjatoivetta ei kuunnella. Eikä siitä, että kutsutun kahden sijaan tulee koko perhe.

Syntymäpäivän juhlimiseen kuuluu kahvin ja kakun tarjoaminen, helposti rahaa kuluu 700 - 1200 e ja vastineeksi saa sihteeriltä ruusut ja työkavereilta pinnisteltyjä onnitteluja. YÄK!

Jos työpaikalla annetaan kukat sankarille, niin KUKAAN ei odota saavansa mitään kahveja tai kakkuja tai mitään.

Jos hääpari laittaa toiveen, että rahaa häämatkaan, niin toivetta ei tarvitse kuunnella vaan lahjaksi viedään ruma kuultokudos ja sanotaan hääparille, että laitatte sen olohuoneen ikkunaan, kuljen joka päivä talonne ohi ja varmistan, että se on paikallaan. Hääpari ei saa loukkaantua siitä, että häälahjatoivetta ei kuunnella. Eikä siitä, että kutsutun kahden sijaan tulee koko perhe.

Jos saat epätoivotus lahjan, sinä KIITÄT siitä kauniisti, hymyilet ja juttelet lahjan antajan kanssa. Sen jälkeen voit antaa lahjan vaikkapa pelastusarmeijalle.

Olet oikeassa: jos häälahjatoivetta ei kuunnella, siitä ei nimenomaan saa loukkaantua. Häät eivät ole mikään hääparin pikku rahankerjuujuhla. Eivätkä muutkaan juhlat. Toiveita saa olla, mutta muilla ei ole minkäänlaista velvoitetta noudattaa niitä. Silti lahjan saajan on kiitettävä, tykkäsi lahjasta tai ei.

Eikö teille OIKEASTI ole opetettu näitä ihan simppeleitä käytöstapoja? Miksi näitä joutuu toistamaan niin moneen kertaan tässä ketjussa? Tämä on niin masentavaa, että huh... : (

Syntymäpäivän juhlimiseen kuuluu kahvin ja kakun tarjoaminen, helposti rahaa kuluu 700 - 1200 e ja vastineeksi saa sihteeriltä ruusut ja työkavereilta pinnisteltyjä onnitteluja. YÄK!

Jos työpaikalla annetaan kukat sankarille, niin KUKAAN ei odota saavansa mitään kahveja tai kakkuja tai mitään.

Jokaisessa työpaikassa odotetaan, että päivänsankari tarjoaa kakkukahvit koko talolle taia ainakin osastolle. Kun kyseessä on tarjoilut 100 hengelle, ei se ole ihan halpaa lystiä.

Olen ollut töissä 28 vuotta yksityisellä, kunnalla ja valtiolla ja joka kerta se tarjoilu on ollut. Paitsi niillä, jotka ovat ilmoittaneet, että eivät juhli. Ja sitä on kunnioitettu.

jos sen antaja kertoo, että käy tarkistamassa lahjan sopivuuden... Hyvät tavat kunniaan, ei sovi valehdella.

Vai ovatko nekin "sensitiivistä informaatiota"?



Ihmisen syntymäaika ei kyllä ole mikään salainen tieto.

henkilö salasi syntymävuotensa ja se oli tullutkin julki "pakko"juhlassa



noloa puolin toisin

lähettää henkilöstötoimistoon pyyntö, että saisinko kollegan työhakemuksen luettavakseni.



Ehkä se on julkista, mutta omituista se toiminta olisi silti. Miksi tekisin niin?

jos sen antaja kertoo, että käy tarkistamassa lahjan sopivuuden... Hyvät tavat kunniaan, ei sovi valehdella.

Kyllä lahjoja saa kierrättää, ellei kyse ole anopin antamasta... : D

Kekseliäs sisustaja keksii kyllä paikan vaikka mille kummallisuuksille. Tulkaa meille katsomaan muovista sisäsuihkulähdettä, joka vaihtaa väriä ja pyörii buddhalaispimputuksen tahdissa (vessassa), isosta tukista veistettyä ja pelottavan näköistä kissanmuotoista pallia (kukkatelineenä pihalla) ja oranssia hilukillutinlasilamppua (vierashuoneessa).

Vai puhutteletko työtoveriasi myös hänen syntymäajallaan?



Emmehän laita syntymäaikojamme asiakaskirjeisiinkään.



(Kunnioittaen 160578)



Eri asia on se, kun pitää tunnistautua omien asioiden hoitamisessa esim. Kelalla. Silloinhan tarvitaan henkilötunnus.

Meillä työnantaja maksaa kohtuudenrajoissa kahvikakku-tarjoilut tiimille tai yksikölle jos 50- tai 60-vuotta täyttävä tai eläkkeelle lähtevä haluaa. Esimies tarkistaa asian 'sensitiivisesti' muutamaa viikkoa etukäteen. Jos ei halua, henkilön toivetta kunnioitetaan.



Teille nuorille se voi olla vaikea uskoa, mutta valtaosa ei halua juhlia päiviään työkavereiden kanssa. Vaikka ollaan iso virasto ja keski-ikä päälle 50 vuotta, niin 50- ja 60- päiväjuhlat on tosi harvinaisia, eläkkeellelähtijä järjestää useammin jonkun tilaisuuden, mutta selvästi yli puolet haluavat lähteä hiljaa ilman hälinää. Yleisin toive eläkkeellelähtijällä on ettei työpaikalla järjestetä mitään rahankeräystä.





HR osastolla töissä.

Miten te pystytte elämään tätä elämää, kun kaikki on niin helvetin sensitiivistä?



Eikö sisälukutaito antanut sen vertaa periksi, että olisitte kyenneet sisäistämään tämän informaation: sihteeri ei tiennyt, että ko. moukkaa ei saa muistaa.



Kyllä täytyy ihmisen olla todella päästään pipi, että heittää kukat toisen naamalle. Siis seriously, ongelmia vihanhallinnan kanssa, taipumusta väkivaltaan.



Itselle ei tulisi kuunakullanvalkeana mieleen heittää jotain risuja tuntemattoman NAAMALLE. Täysin pöyristyttävä ajatus. Jos joku työpaikalla huutelisi, että tolla horolla onkin klamydia, niin saattaisin ottaa kierroksia. Enkä silti kävisi päälle.



Sivistymättömiä moukkia, sanon ma.

Sihteeri vei lahjan tietämättä tyypin toiveista. Luuli kai piristävänsä toisen päivää ja olevandsa kohtelias. Sellaisessa tilanteessa KIITETÄÄN AINA lahjan antajaa ja unohdetaan omat henkilökohtaiset preferenssit. Sitä kutsutaan hyväksi käytökseksi.

Ja tuo pornokortti kommentti oli myös totaalisen asiaankuulumaton. Se on KIUSAAMISTA. Ymmärrät varmaan kiusaamisen ja toisen ilahduttamisen eron. Toivon niin.

Nyt poistun tästä ehkä kaikkien aikojen masentavimmasta ketjusta ja aloitan ihan livekeskustelun hyvätapaisten kanssaihmisteni kanssa irl.

Vai annatko lapsen nakata mummin kutomat villasukat mummon naamalle, kun ei lapsi missään nimessä toivonut villasukkia? SAIRASTA, miten olemattomat käytöstavat joillain on! Miten täällä voidaan edes kuvitella, että olisi mitään muuta vaihtoehtoa, kuin kiittää kauniisti ja niellä se primadonnakiukku ihan hiljaa omaan persiiseensä, jonne se kuuluukin. Opetelkaa ihan ne käytöstapojen alkeet, ennenkuin vastaatte tähän ketjuun. Edelleen sanaton.

Kauheaa, jos kohdalle sattuisi tuollainen duunikaveri, jolla pää niin omassa primadonnaperseessä, ettei kestä hyväntahtoista elettä kanssaihmiseltä. Meilläpäin kukkienheittäjä saisi todella tiukan varoituksen ja pomo vaatisi anteeksipyyntöä loukatulle sihteerille. Oikeasti; toisen ihmisen merkkipäivän muistaminen on joidenkin mielestä, siis ihan oikeasti, jotenkin kauheaa? WTF?? Toinen yrittää olla kiltti ja mukava ja piristää työilmapiiriä ja joku saatanan mulkero heittää kukat naamalle. Olen täysin sanaton. Tyypiltä puuttuvat käytöstavat aivan totaalisesti. Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä halusi hyypiö juhlistaa synttäreitään vai ei, toisen ihmisen kaunista elettä ei halveksuta tuolla tavalla missään tilanteessa! Tämä ei kuitenkaan näytä olevan täälläkään kaikille mikään selviö...

Alkeellista kohteliaisuutta on ottaa huomioon toisen toiveet. Tässä tapauksessa kaikki tiesivät, että ei onnitteluja työyhteisöltä, joten aika outoa, että joku sihteeri menee omin päin kukkakauppaan. Yleensä työnyhteisössä sihteerin esimies kertoo, mitä tehdään, jos ko. työ ei ole perusjuttuja. Minusta syntymäpäiväsankarin ei tarvitse ottaa vastaan julkista loukkausta. Pomon on aika vaikea antaa varoitusta asiassa, jossa varoituksen saajaa on kohdeltu väärin. Meillä moinen sihteeri etsisi aika äkkiä uuden työpaikan. Kahvitunnilla hän jäisi melko yksin.

eli kuuntelemaan ja kuulemaan muiden toiveet! Jos synttärisankari ei halua lahjaa, niin hänelle ei viedä lahjaa. Moukka on se, joka väkisin jotain tuo ja pakottaa ottamaan. Primadonnakiukkunsa voisi niellä se, joka tuo kukat tai lahjan täysin tietoisena siitä, niin ei saa tehdä. Mikä ihme saa osan ihmisistä luulemaan, että he ovat niin korkealla muiden yläpuolella, ettei heidän tarvitse ottaa huomioon muiden toiveita? Mistä syntyy näitä yli-ihmisiä, joiden käytöstavat ovat alapuolella kaiken arvostelun?

Tulee silti mieleen, mahtaako taustalla olla jotain sellaista isompaa, miksi ko. henkilö pimahti. Tuskin ihan pelkistä kukista, ei ole normaalia.



Mä en kanssa käsitä tätä "sensitiivisyysjuttua"... Kyllä elämästään voi tehdä vaikeaa. Tuli ihan siitä sivusta mieleen, että luokallani lukiossa oli tälläinen sensitiivinen tyttö, joka ei edes syntymäpäiväänsä voinut kertoa tai edes onko sisaruksia. Tapaus oli selvästi jotenkin komplisoitunut... ja syykin selvisi myöhemmin: äitinsä oli pahasti mielisairas ja tyttö samaa nykyään. Paranoidiaa selvästi ainakin. Hirveä epäluulo toisia ihmisiä kohtaan ja varmuus, että toiset haluaa vahingoittaa ihan arkipäiväisilläkin jutuilla.