Vaatisitko sektiota, jos lapsen painoarvio on 4 kg ja la:n painoarvio 4,5?

huomaan, että lääkärit ovat huolissaan. Olen käynyt äitipolilla yhden lääkärin luona, sitten tuli erikoislääkäri, vanhempi kätilö, kätilöopiskelijakin katsomaan, lopulta vielä näin ruudulla ylilääkärin lausunnon. Silti kukaan ei ole ottanut sanallakaan sektiota puheeksi, mutta käynnistysaika määrättiin ensitilassa, koska nyt vauva pitää saada heti ulos. En kuitenkaan saanut jäädä heti vastaanotolta sairaalaan eikä sektiohalukkuudesta edes kysytty. Ap

on verrannollinen siihen, minkä kokoinen lapsi mahtuu tulemaan?



Ei se perseen leveys tarkoita sitä, että sieltä mahtuu tulemaan vaikka 10 kiloinen. Tai kapoinen lantio sitä, että 4,5 kiloinen ei mahtuisi.

Meillä on tehty käynnistys (ei ollut ensimmäinen), jotta ei varmasti olisi iso, koska tiesimme, että yli 4,5kg ei mahtuisi tulemaan. Kokoarvio oli 3,8kg ja piti melko hyvin paikkansa ja kaikki onnistui todella mainiosti.

Sama veijari käännettiin viikolla 37 perätilasta toisinpäin. Sekin meni helposti.



Olen tyytyväinen, että käännettiin ja käynnistettiin. Ihan normaali vauva tuli, raskaudessa ei muita ongelmia, ei diabetesta tms.

sisämitoista oli vain yksi kommentti erikoislääkäriksi mainitulta: Lantiossa näyttäisi olevan riittävästi väljyyttä.

niin AVAAA SUUSI! Tiedän, että sielä äippäpolilla on kamalaa olla kun kaikki vaan keskittyy vauvaan ja äiti on ihan sivuseikka... lääkäreitä ja kätilöitä käy ympärillä ja kaikki keskittyy vaan vauvaan...

mutta ei annettu. Sieltä se 4,7 kiloinen jöllikkä sitten tuli alakautta. En voi sanoa ongelmitta, mutta tuli kuitenkin. Tosin ei ollut makrosominen = vartalon ympärys suurempi kuin pää, joten ehkä siksi eivät sitten halunneet leikata.

Esikoista odottaessa ei synnytys ehtinyt käydä mielessä kun vauva päätti syntyä hieman etuajassa mutta täysiaikaisena. Kun en tiennyt mitä tuleman pitää kuuntelin kätilöä ja sen mukaan mentiin.

Ei ollut esikoinen kookas, alle 3kg.



Seuraavissa annoin mennä omalla painolla ja painot ovat olleet 3280g-3880g. Ei ollut tuo painavin vaikein vaan se noiden keskellä oleva. Riippuu myös tarjonnasta miten tulee. Toki sinulla kokoarvio on suurempi kuin minulla aikoinaan mutta lähtisin ensin kokeilemaan alateitse ja jos ei onnistu niin sektio tulee joka tapauksessa.



Onnea synnytykseen!

En synnyttäisi yli nelikiloista alakautta.

vauvan painoarvio oli 4,3 kg. Synnytin alakautta ja vauva oli todellisuudessa 4kg60g. Ensisynnytys siis kyseessä. Synnytys kesti kahdeksan tuntia ja ponnistus noin puoli tuntia. Eppari leikattiin, ei muita repeämiä. Jäi positiivinen tunne synnytksestä.



Vauvan koko tosin kyllä minuakin vähän hirvittin, mutta synnytyksen käynnistyessä ei sitä sitten enää ehtinyt miettiä. Olen kooltani vähän keskipituuden alle ja hyvin siro. Eihän se tosin mitään tarkoita, mutta lisäsi epäilyitäni synnytyksen onnitumisesta Sinuna yrittäisin siis ala-kautta synnyttämistä.

painavan vauvan. Synnytys oli jopa helpompi kuin esikoisen, 3700 g.

Jos lantio on riittävän väljä, niin älä turhia mieti vauvan kokoa. Sen nyt kuitenkin antaisin vinkiksi, että jos synnytys käynnistetään, niin pyydä herkemmin kivunlievitystä kuin spontaanissa synnytyksessä. Supistukset tulevat "keinotekoisina" usein rajumpina ja tiheämpinä kuin muutoin.



Eiköhän se hyvin mene! Sinun kohdallasi kuitenkin tiedetään, että vauva on iso, joten sektioon mennään varmaan herkemmin kuin muutoin. Omassa ison vauvan synnytyksessäni vauvan koko oli yllätys, mutta hienosti meni!



Toisin tuntuu olevan näiden yhteenlaskujen kanssa..

Esikoiseni painoi 4,5 kg, itse olen pieni, lähtöpaino ennen raskautta 50 kg. Mitään ongelmia ei ollut; ponnistusvaihe kesti 40 min ja ilman tikkejä selvittiin. Seuraava lapsi oli kilon pienempi, mutta synnytys paljon vaikeampi.

Kauhistuttaa, että pitäisi synnyttää yli nelikiloinen. Aiemmat lapset kun ovat ollet n. kolmikiloisia, ja nekin synnytykset ihan tarpeeksi rankkoja.

Se riippuu vauvan muodoista, miten se paino vaikuttaa. Minun esikoiseni oli pullukka 4.5kg, ja se synnytys paatyi lopulta hatasektioon. Mutta han olikin huonossa asennossa, selka selkaani vasten, ja niin iso etta taytti sen sairaalaan vauvansangyn paasta paahan.



Toisen kanssa synnytys kaynnistettiin 2pv yli lasketun ajan, pelkojen vuoksi etta hankin voi olla iso vauva, han oli 3.920kg, hankin vaarinpain, mutta mahtui kuitenkin, ei helpolla, mutta mahtui. Han ei ollut pullukka mutta pyoreahko kuitenkin.



Kolmannen kanssa kaynnistettiin viikon yli, kun vaadin. Synnytys kesti kalvonpuhakaisemisesta alkaen 2.5h, ei vaivatta tullut eika ilman repeytymia, mutta tuli sentaan ilman apuja ja han painoi 3.985kg. Pitka ja hoikka poika, eli se paino oli enemmankin siina pituudessa.



Jalkiviisautena toivoisin etta esikoiseni painoon olisi kiinnitetty enemman huomiota, neuvolassa kylla mainittiin iso painoarvio ja etta pitaisi alkaa luonnollisin keinoin koittaa kaynnistella synnytysta, mutta se oli siina. Viikon yli lasketun ajan alkoi supistuksilla ihan itsestaan, mutta olisi ollut kiva jos olisivat silloin tarjonneet kaynnistysta, itse en ensisynnyttajana naista tajunnut tietenkaan mitaan. :-(

Esikoinen painoi n. kolme kiloa ja kakkosesta heitettiin painoarvio 3,5 kiloa. Noh, vauva painoikin 4kg 200g ja hienosti tuli alakautta (ei repeämiä onneksi, koska en ehtinyt saada minkäänlaista kivunlievitystä). Itse asiassa kakkosen synnyttäminen oli paljon helpompi kuin ykkösen.

Juu, mulla on lantionympärys 120cm eli näillä lukemilla pitäis pystyä synnyttämään _vähintään_ 10kg vauva..? Daa..



Nelikiloinen vauva ei ole mitenkään järkyttävän iso alatiesynnytykseen, jos vielä erikoislääkäri on kommentoinut synnytyskanavan olevan ok. (eikös se näin ollu..?) Vauvan vartalohan on pehmeä vrt. pää, niin kyllähän se sieltä solahtaa hyvinkin. Erikoisen suuri päänympärys tai leveät hartiat vauvalla on sit eri juttu. Mun kuopuksella oli päänympärys 39cm, se jo vähän tuntui... Mutta onneksi esikoisella vain 35cm.

Kauhistuttaa, että pitäisi synnyttää yli nelikiloinen. Aiemmat lapset kun ovat ollet n. kolmikiloisia, ja nekin synnytykset ihan tarpeeksi rankkoja.

ole suoraan verrannollinen synnytyksen rankkuteen. Itse olen synnyttänyt kolme lasta; koot 3700g, 4300g ja 4200g. Vaikein ja pisin synnytys oli tuon ensimmäisen (pienikokoisimman) synnytys. Kaksi jälkimmäistä syntyivät täysin luomuina ja ne olivat todella helppoja synnytyksiä. Varsinkin tuon 4200g painavan synnytystä ei edes oikeen ehtinyt hoksaamaan, koska vauva tuli ulos heti, kun synnytyssaliin päästiin (Synnytyksen kesto 2h ensimmäisestä supistuksesta ja ponnistusvaihe 4min.)

Suurikokoisia vauvoja povattiin jokaisen raskauden aikana, mutta kukaan ei kertaakaan mitään huolestumisen merkkejä osoittanut synnytyksen onnistumiseen liittyen. Ammattilaiset tiesivät kaiketi, että sieltä kyllä mahtuu tulemaan.. :)

Kaksi 4200g lasta onnellisesti ja suht helposti synnyttäneenä en vaatisi, ellei sitä erityisesti ehdotettaisi. Jos huomaat tai aistit lääkäreiden huolen, ota ihmeessä se puheeksi!

Onnea matkaan!

vaikka täällä on moni sitä mieltä, ettei ole mitään haittaa lähteä alakautta yrittämään, että sitten leikataan jos ei mahdukaan. Kyllä siitä yrittämisestäkin voi haittaa olla. Itse en missään nimessä lähtisi, koska ensinnäkin painoarvio voi heittää suuntaan ja toiseen joten lapsi voi olla pahimmassa tapauksessa siis lähes viisikiloinen.



Minulla nyt vaikuttaa kyllä asenteeseeni myös se, että tuttavapiirissäni eräs vauva menehtyi synnytyksessä saamaansa hapenpuutteeseen kun jäi hartioistaan pahasti kiinni. Hän oli noin viisikiloinen, painoarvion mukaan ei olisi pitänyt olla kuin vähän päälle nelikiloinen. Toki tiedän, että tällainen tapahtuma on varmasti harvinainen, mutta mahdollinen kuitenkin ja vauvan iso koko kasvattaa aina riskiä siihen, että synnytys vaikeutuu.

mutta siihen vaan päädyttiin

vielä mielipiteitä?