Minusta on ihan oikein, että peruskoulunsa munanneet nuoret

Poikahan ei ole sinun oma poikasi. Hänellä on oma äitikin olemassa.

äitinä en voi olla samaa mieltä. En, vaikka oma poika saikin päättötodistuksensa erinomaisilla arvosanoilla ja pääsi haluamaansa kouluun. Ensinnäkin yläkouluikäiset nuoret, etenkin pojat, ovat niin hankalassa iässä, että on aika epäreilua laskea normaaliin kehitykseen kuuluvia ilmiöitä heitä vastaan. Toiseksi, veronmaksajana, pelkkä ajatus koulutuksesta ja järkevästä toiminnasta 15-vuotiaana syrjäytyvistä kauhistuttaa. 60-70 vuotta on helkatin pitkä aika elättää ihmistä ihan vain siitä ilosta, että murrosikäiselle päästään sanomaan, että mitäs me sanottiin, ihan itte munasit, lälläslää, miltäs nyt tuntuu.

Pahinta, mitä voi tässä suhteessa tapahtua, on se, että 15-16-vuotias jää ilman mitään paikkaa, johon menisi joka arkiaamu ja jossa päivänsä viettäisi. Se on lopultakin aika sama, mikä se paikka on, kunhan sinne pitää joka aamu raahautua. Koulutukseensa jääneet aukot ihminen pystyy kyllä melko nopeastikin paikkaamaan sitten, kun järkeä on kasvanut päähän, mutta teinivuosiaan elävä nuori tarvitsee ehdottomasti päivähoitopaikan.

tosiaan kauheasti ole mikään sossun tuki sellaiselle, joka ei ole ikinä ollut töissä, joku 300 euroa. Jos syrjäytyneet taas ei saisi mitään tukea mistään, niin mitä luulisitte niiden tekevän elääkseen? Rikoksia. Olisko se sitten hyvä vaihtoehto, että teitä pyrittäisiin ryöstämään joka välissä ja ase pitäisi olla kaikkien kodissa siltä varalta?

Itse olen törmännyt hyvin itseriittoisiin nuoriin, jotka laskelmoivat, miten pääsisivät mahdollisimman helpolla. Valitettavasti vanhemmat vielä auttavat tässä kuviossa nuorta menemään siitä, mistä aita on matalin.



Eräs poika sai kodilta kaiken: vaatteet, ruoan, tupakat, viikkorahaa 100 euroa (!) ja joka toinen viikonloppu kodin itselleen käyttöön sekä pari koria kaljaa. Koulu sujui huonosti, pelkkiä vitosia, mutta mitään tältä pojalta ei vaadittu. Ei saanut jatkopaikkaa, mutta poikaa ei huolettanut, kun iskä sanoi, että poika voisi käydä pari kertaa viikossa iskän firmassa "töissä", kunnes on oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Että näin.



Toinen poika veti koulua läpi nelosilla, joita sitten uusi tuurilla vitosiksi. Kertoi, että vanhemmat pakottivat hakemaan yhteishaussa, mutta hän toivoo, että ei saa sitä paikkaa, koska silloin pääsee isän työpaikalle töihin ja siellä on kuulemma helppoa...



Näin näiltä lapsilta silotellaan kaikki esteet pois tieltä. Molemmilla oli todellisia vaikeuksia ymmärtää esim. sääntöjä tai toisten ihmisten huomioon ottamista. Rajat oli tehty rikottaviksi. En tiedä, mitä näistä pojista on nyt parin vuoden jälkeen tullut. Olisi mukava tietää, kuinka pitkälle vanhemmat ovat saaneet siloteltua sitä tietä...



Osa nuorista on varmasti niitä, jotka tarvitsevat kaiken mahdollisen avun ja tuen, koska kotoa sitä eivät saa. Mutta mitä tehdään näiden matalien aitojen loikkaajien kanssa, jotka eivät vain tajua, että kaikki ei tipahda käden ulottuville myös jatkossa.

jos nämä tyypit menevät isänsä firmoihin töihin, niin eihän niitä silloin yhteiskunnan tartte elättää? Jolloin he todella saavat työpaikan tekemättä mitään, mutta eihän se ole sinulta pois.