Laiskat kotiäidit
Laiskalle naiselle helpoin tapa olla tekemättä mitään on olla ns. kotiäiti. Hankkimalla kokoajan lapsia lisää ja valittamalla samassa tahdissa kuinka raskasta on, tälläinen laiskuri mobilisoi koko suvun tai suvut hoitamaan lapsiaan ja tekemään puolestaan kotityöt. Ja kukapa ottaisikaan työhön naista joka on yli 35v. eikä ole päivääkään ollut oikeissa töissä. Normaalistihan naiset hoitavat reippaasti sekä perheensä että työnsä, ehtivätpä vielä jossain välissä harrastamaan ja opiskelemaankin. Kyllä työssäkäyvä ja monta asiaa tekevä äiti saattaa joskus väsyäkin, silloin ehkä vähän suutahtaakin. Se suotakoon heille.
Kommentit (209)
Ylös puoli 7, lapset kouluun, töissä hektistä kiirettä 8 tuntia, kotiin kello 16 ja ruokaa laittamaan ja tekemäänniitä kotihommia joihin kotiäidillä on aikaa KOKO päivä. Työssäkäyvä tekee kotiäidin hommat omien töittensä lisäksi. Ja ei elä miehensä tai yhteiskunnan rahoilla. EI ihmekään että kotiäidit kadehtivat !!!!
Vierailija:
Vierailija:
Kyllä minun työpäiväni kestää 24 h, välissä tunnin-parin tunnin lepojaksoja yöllä...Tyypillinen lässynlässyn-kotiäitivastaus. Et siis pidä lepona niitä hetkiä, kun istut koneella, katsot telkkaria, luet lehteä... Kyllä ne vaan meille muille ovat lepoa (äläkä vaan ala paasaamaan kuinka et muka ehdi tehdä ko. asioita).
Oletko miettinyt, että ne ajat jolloin työssäkäyvät elävät kuten sinä (siivoavat, laittavat ruokaa, leikkivät lasten kanssa) ovat VAPAA-AIKAA ja LOMAA. Nii-in, lomaa. Niitä aikoja, joita odotetaan hartaasti että pääsee rentoutumaan. Jos koet olevasi töissä kun pyörität normaalia arkea, niin sitten tosiaan sinulle on moni muukin normaali asia elämässä liian vaikeaa. Työssäkäyvät tekevät kotitöitä siinä missä kotiäiditkin, meillä on niihin hommiin vaan moninkertaisesti vähemmän aikaa.
Eli jos sinä ole 24h töissä niin sitten olemme me muutkin.
jos käyttää samaan työhön koko päivän kun uraäiti tekee ne työt iltahomminaan? Vastatkaa nyt oikeasti, mua kiinnostaa!!
oppuisin.
Ja miten ihmeessä, jos kotiäitiys on sitä tukka putkella juoksemista ja 24h raatamista, kotiäidit ehtivät seurata kaikki tosiTV-sarjat ja kommentoida niitä tuntikaupalla, soitella miehelleen töihin ja miettiä mitäsenytsiellätekeeonkohansillätyöpaikkaromanssi, kierrellä kauppakeskuksia, tarkkailla naapureita...MITEN?
Okei, annoin nyt tosi idiootin kuvan itsestäni. Tässä vaiheessa on ehkä turha yrittää enää sanoa, että ihan oikeasti en edes pidä kotitöitä enkä varsinkaan lastenhoitoa työnä! =) Olette oikeassa, se ei ole työtä siinä mielessä kuin kodin ulkopuolella tehtävä työ, ja totta on myös se, että minä nautin siitä. Minulla on paljon joustavammat ajat kuin työssäkäyvillä ja tällaisia pieniä hetkiä jolloin on aikaa vaikkapa istua tietokoneella (olen kyllä käsittänyt että työssäkäyvilläkin tällaisia hetkiä riittää...:))
Kärjistetyt kommenttini sanoin vain siksi, kun välillä ärsyttää tuollainen " kotiäitien työpäivä on 7-8 tuntia" -asenne, se kun ei millään muotoa pidä paikkaansa. Eli jos laskisin lastenhoidon ja kodinhoidon työksi, kyllä se päivän pituus on paaaaljon enemmän. Minä en muuten lukeudu niihin, jotka antavat miehen tehdä kaikki hommat kotiin tultuaan...
Sanonpa vielä sen, että minä olen lasten kanssa OIKEASTI siksi kotona, että haluan itse hoitaa heidät, nähdä heidän kasvavan ja kehittyvän, enkä halua että LAPSET joutuvat kärsimään juuri niistä kiireisistä aikautauluista mitä työssäkäyvien vanhempien perheissä on pakosti. Pidän kotiäitiyttä etuna, joka on meille taloudellisesti mahdollista. En kuitenkaan suostu pitämään itseäni laiskana! =)
ja sen lisäksi muilla omat työnsä ja kotityönsä hoitavilla on velvollisuus olla auttamassa sitä uupunutta kotiäitiä kun sillä on niin raskasta. Kannattaisi mennä varmaan töihin, jos kotona oleminen on niin raskasta. Kai se sitä henkisesti onkin.
Vaimot vaihtoon-ohjelmassahan se tomerampi äiti ihmetteli miten se lintuäiti sai aikansa kulumaan. Viikkolehteäkin kuulemma luki useamman päivän (no onhan seiskassa aika paljon tekstiä lukutaidottomalle) ja sai imurointiin menemään koko päivän. Näitä elämäntapa-kotiäitejä riittää, kun ei niitä laiskureita kukaan töihinkään huoli.
Tekeekö uraäidit lapsille aamupalan (puuron hauduttaa) joka aamu, tuskin eiköhän se syödä päiväkodissa. Samoin muiden päivän ruokien kanssa. Nyt ouhun siis itsestäni, tiedän ettei moni kotiäiti tee ruokia itse. Kyllä nuo ulkoiut (yhteensä päivässä 3-4 tuntia metsässä, puistossa, retkiä ympäri kaupunkia kuluttaa. Loppuaika meneekin koululaisen harrastusten pariin kuskaamisessa ja läksyjen avustamisessa. Illat menee silittäessä. Kumma ennakkoluulo, että kaikki kotiäidit istuu koneella päivät pitkät eikä tee mitään.. Taitaa olla uraäitien kotiäitiys sitten sitä luokkaa, ilmankos tuli ikävä töihin, siellä sentään joutuu joskus (kai) tekemään hommiakin. Lapsenkin on parempi tarhassa, tuollaisen äidin seurasta.
siitä on turha valittaa, että kotiäidin elämä on 24/7 työtä... Mitäs se työssäkäyvän sitten on? Työpäivän jälkeen saavat tietenkin löhötä sohvalla ja viettää aikaa itsekseen?
Kuten aikaisemmin joku kirjoittin, niin mun loma/vapaa-aika on olla lasten kanssa kotona!
No paljonko itse koet tekevästi lasten- ja kodinhoitotyötä?
Esim vertailuksi jos kiinnostaa mulla päivittäinen työaika palkkatyössä on noin 8 h (liukuva työaika, yritän olla melko säännöllinen). Matkoihin menee noin 2 tuntia, eli yht 10 tuntia töissä tai matkalla. Illalla klo viiden jälkeen teen kotitöitä 1-3 tuntia. Viikonloppuisin siivoa kerralla koko talon, siihen menee pyykinpesuineen noin 4-5 tuntia.
jotka EIVÄT OSAA järjestellä tekemisiään ja joille normaalien kotitöiden tekeminen on jotenkin liian raskasta ja vaikeaa ..... Valitetaan kotiäitiyden raskautta ja samalla työssäkäyvät tekevät samat hommat muutamassa tunnissa illalla. Kotiäidit vaan vetelehtivät kotona ja kuluttavat älyttömästi aikaa ihan yksinkertaisten asioiden tekemiseen
Lukisitko aiemman viestini, jossa korjasin tuota kärjistystäni 24/7 -työpäivästä. En valita, ja olen todella tyytyväinen siihen, että minulla on mahdollisuus olla lasten kanssa kotona!
Perhe ja omat menot n. klo 17- , eipä taida tulla mikään osio hoidettua hyvin paitsi ehkä työ. Lapsiasi tuskit tunnet ollenkaan.
joka taisi olla se, että kotiäitiys antaa mahdollisuuden tekeytyä ylikuormitetuksi, jos niin haluaa. Miettikääpä sitä, jos joku alkaisi käymään töissä siksi että saisi valitella vaivojaan ja elämänsä raskautta ja muiden pitäisi keskittyä vain hänen uransa tukemiseen. Aika pian tulisi kommentteja, ettei pärjää ja sovellu työpaikalleen.
haluaisin kysyä kokeeko joku todellakin useamman lapsen kanssa olemisen niin helpoksi, että " hankkii kokoajan lisää lapsia" ?
Neljän lapsen kotiäitinä sanon, että kyllä minä olen töissä päässyt helpommalla. Kotityöt ja lastenhoito on selkeää vastapainoa työlle, eikä se silloin tunnu niin raskaalta. Lisäksi ainakin minä priorisoin töissä ollessani tehtäväksi vain tärkeimmät kotityöt; en imuroinut päivittäin, pyykkiä pesin vain viikonloppuisin. Lisäksi ruokaa ei tarvinnut laittaa montaa kertaa päivässä ja lapsille niiden virikkeidenkin keksiminen vei vähemmän energiaa kuin kotona ollessa.
Olen itse lähdössä takaisin töihin keväällä ja nautin jo etukäteen ajatuksesta, että saan elämästä " kokonaisuuden" , joka ei ole pelkästään yhtä ja samaa aamusta aamuun. Toki töissäkin on paljon rutiineja, mutta työssä ollessa pääsee sentään välillä irtautumaan molemmista rutiineista; sekä kotoa töihin että töistä kotiin.
Vierailija:
Tekeekö uraäidit lapsille aamupalan (puuron hauduttaa) joka aamu, tuskin eiköhän se syödä päiväkodissa. Samoin muiden päivän ruokien kanssa. Nyt ouhun siis itsestäni, tiedän ettei moni kotiäiti tee ruokia itse. Kyllä nuo ulkoiut (yhteensä päivässä 3-4 tuntia metsässä, puistossa, retkiä ympäri kaupunkia kuluttaa. Loppuaika meneekin koululaisen harrastusten pariin kuskaamisessa ja läksyjen avustamisessa. Illat menee silittäessä. Kumma ennakkoluulo, että kaikki kotiäidit istuu koneella päivät pitkät eikä tee mitään.. Taitaa olla uraäitien kotiäitiys sitten sitä luokkaa, ilmankos tuli ikävä töihin, siellä sentään joutuu joskus (kai) tekemään hommiakin. Lapsenkin on parempi tarhassa, tuollaisen äidin seurasta.
Nyt alkaa jo huvittamaan toi määritelmä... En ole koskaan laskenut paljonko minulla menee aikaa lasten- ja kodinhoitoon. Lastenhoitoa on melkein vuorokauden ympäri nuorimmaisen heräilyistä johtuen, niin kuin olen jo selittänyt... Kotihommia teen yksin ja yhdessä lasten ja miesten kanssa pitkin päivää, ei niistä pysty tunteja laskemaan.
Korostan siis edelleenkin sitä, että minulle tämä kotona oleminen on ETUOIKEUS. En valita enkä koe tätä todellakaan raskaana, mutta en myöskään ole laiska.
valittamaan elämästään.
Eräs koti-isyyttä kokeillut mieskin hehkutti, että kotivanhemmuus on mahtavaa, ja arveli että vaimo oli valittanut sen raskautta vain siksi ettei mies osaisi vaatia oikeuttaan olla itsekin joskus kotona.
Sittenhän todella me kaikki oltaisiin töissä 24/7. Minä en ole koskaan käsittänyt että MITEN sama asia, vaikka tiskaaminen, on toisille päätyötä ja toisille työpäivän jälkeen tehtävä kotityö. Voisiko joku, mielellään kotiäiti joka kokee olevansa työsuhteessa tiskikoneeseen, selittää tätä?