Lue keskustelun säännöt.
Te joilla ollut itkuisia vauvoja!
30.09.2005 |
Muistakaa seuraavan vauvan kanssa = )
- Aina röyhtäyttää vauva syötön jälkeen (ei siis mitään maitopullo suussa nukuttamisia sänkyyn)
- Antaa paljon kiireetöntä aikaa - ja syliä. Jutella vauvalle ja herkistyä hänen viesteilleen, opetella erottamaan erilaiset itkut.
- Varmistaa tarpeellinen määrä lepoa - jotta vauva saisi tarpeeksi syvää unta, ei voi olla masuvaivoja (jälleen röykytyksen tärkeys korostuu!) Antakaa tuttia 6 vko iästä ylöspäin olevalle vauvalle, se rauhoittaa eikä tarvitse itse toimia joka välissä tuttina - ja jälleen syömisen ja nukkumisen rytmi selkiintyy, ja helpottuu.
- Nukkukaa perhepedissä ainakin siihen saakka kunnes vauva täyttää 2 kk - sen ikäisen ja siitä vanhemman vauvan tulisi jo voida nukkua yönsä putkeen.
t. Kahden hyvin helpon vauvan äiti = ), joka on ehdottomasti sitä mieltä, että oikealla hoidolla vauva ei niin vain itke - itkuun on aina jokin syy - ja se on äidin (vanhemman) tehtävä herkistyä vauvallensa tarpeeksi jotta pystyisi auttamaan lastansa.
" Vauvat nyt vain itkee" myytti ei pidä siis ollenkaan paikkaansa!
Kommentit (65)
Unohdin ilmeisesti laittaa sitä edelliseen listaani - anteeksi. Käsitellään siis sekin nyt alta pois, jookos.
Minua on aina kummastuttanut se, että miksi aletaan tälläisen jutun takia huutelemaan omahyväisyydestä / leuhkuudesta tms. Mitä kumman motiivia minulla voisi olla täällä naputella tätä asiaa, ellen olisi aidosti kiinnostunut aiheesta - ja todella USKOISI voivani auttaa? Se, että onko vastapuoli vastaan ottavainen uudelle " infolle" / uusille ajatuksille vai ei, ei enää ole minun päätettävissäni - voin vain omalta osaltani yrittää sanoa sanottavani, perustella asiallisiin kysymyksiin ja kertoa omista kokemuksistani, mutta en voi tehdä sen enempää.
Siksi puhun tästä, koska neuvolat nykyaikana eivät infoa tuoreita vanhempia tästä tarpeeksi (usein eivät ollenkaan!) ja synnärilläkin harvemmin - kaikki tarpeellinen jää resurssipulan jalkoihin.
Sad but true.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toivomaasi vastakaikua (mitä se sitten onkin).
Saat anteeksi - ei se mitään = ).
Minäkin olen pahoillani, jos kirjoittamisestani saa sellaisen käsityksen, että istuisin täällä " ylhäisessä korkeudessani" ja jakelisin neuvoja muille = /. Se ei ole ollenkaan tarkoitukseni. Tarkoituksenani olisi tavoittaa sellaisia vanhempia, joille ei ole koskaan kerrottu näitä asioita - ja ehkä sen vuoksi olisi toiminut väärin (siis tietämättömyyttään!) Haeskelen siis uuden oivaltamista - en syyllistymistä! Tarkoitukseni ei ole missään nimessä syyllistää ketään, nyt tuli itsellenikin paha mieli, kun sellaista sain niin paljon tällä asiallani aikaiseksi = (.
Toivottavasti edes joku (esikoistaan odottava vaikka?) saisi tästä tietoa ja ajatuksia - ja selviäisi vauvan kanssa ilman kummempia vaikeuksia.
En minä ole mikään superäiti, joka kuvittelee olevansa niin ylivertainen, että siksi on " saanut" helppoja vauvoja. Eheei - suureksi osaksi laitan sen piikkiin, että esikoisen kanssa olimme lasten osastolla hänen ensimmäiset elin päivänsä, ja siellä kovasti painotettiin sitä, ettei vauva itke siksi koska on vauva - vaan että siellä taustalla on aina muutakin. Siellä mm. painotettiin röykyttämisen tärkeyttä! Oma vauvani kuntoutui tarpeeksi 4:ssä päivässä ja palasimme hänen kanssaan synnyttäneiden osastolle, siellä asiaa sivusta seurailin, ja opastus vauvan hoitamiseen oli aivan toista luokkaa lasten osastoon verrattuna - ainakin siinä sairaalassa. Jos en olisi esikoiseni kanssa kokenut tuota, olisin taatusti ollut yksi teistä jotka kanniskelivat itkuista vauvaa ja nyt kiroaisin jotakuta muuta tässä ketjussa ; ). Siitä kokemuksesta oli paljon hyötyä.
Ap.
Vaikka kyseessä olikin ESIKOINEN,voin " käsi raamatulla vannoa" (!) että jo heti kolmantena päivänä kun maito nousi ja imetys alkoi kunnolla, röyhtäyttäminen kuului ihan joka kerta automaattisesti kuvioihin mukaan. Kyllä siitä mulle myös kerrottiin synnytyksen jälkeen ja se oli ihan itsestään selvää muutenkin.
Lapsen koliikki puhkesi aika tarkalleen 2 viikon iässä ja mitään sille ei vain voinut. Cuplatonit aloitettiin vajaat neliviikkoisena ja meille kyllä lääkäri puhui kehittymättömästä ruokatorvesta ja mahalaukusta, joka on sen koliikin yleisin syy.
Kaikki siis tehtiin " käsikirjoituksen" mukaan,mutta koliikista meillä kärsittiin. Enkä todellakaan esim. polttanut odotusaikana,silloinkin riski saada koliikkivauva ainakin kasvaa.
Meillä vauva on aina syönyt hyvin, röyhtäytetty kunnolla moneen kertaan syötön aikana, vauva on nukkunut ihan älyttömän hyvin (=yöt lähes aina heräämättä ja todella pitkiä päiväunia), mutta silti on ollut hereillä ollessaan kovin itkuinen ja tyytymätön. Päivisin ei ole muualla ollutkaan kuin sylissä ja hellyyttä ja rakkautta annettu aina enemmän kuin paljon ja siltikin oli kovin itkuinen aina. Ihan vauvasta asti lapsi on halunnut olla koko ajan liikkeessä ja itkut helpottuivatkin n. puolen vuoden iässä, kun lähti itse liikkeelle. Ja mitä enemmän on päässyt itse liikkumaan , sen tyytyväisemmäksi on koko ajan tullut. Nyt lapsi 1,5v ja hetkeäkään ei ole paikallaan , mutta on myös erittäin aurinkoinen, mutta myös tempperamenttinen lapsi. Edelleen nukkuu ihan hirvittävän pitkiä unia. Paljon muutakin olisi tuosta vauva-ajasta kerrottavaa, mutta en nyt ehdi , mutta tämmöisiä asioita tuli mieleen nyt ensimmäiseksi. Pisti vaan niin vihaksi , kuinka joku voi VAIN kahden " helpon" lapsen kokemuksella tulla tänne palstalle neuvomaan muita. Ole vain onnellinen että olet päässyt noin " helpolla" ! Minä olen myös onnellinen , että on lapsi jolta löytyy jo nyt omaa tahtoa. Onhan se haasteellista , mutta myöskin niiiin antoisaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa kaikkia viestejä kahlata läpi, mutta et tainnut ap sitä seikkaa ottaa huomioon :( Kaikesta hyvästä ja oikeasta hoidosta huolimatta voi vauvalla olla kipuja, jotka eivät helpota ennen kuin ymmärretään että kyse on allergiasta. Ei se allergia niin vain tule ensimmäisenä mieleen kaikille, ei varsinkaan vanhemmille, joilla itsellään ei ole minkäänlaista allergiaa. Kamalaa syyllistämistä harjoitat ja nostat itsesi muiden yläpuolelle ja millä perusteella?!?! Tekopyhä olet ja tuskin mikään yli-äiti. Mietihän nyt vähän mitä tuli sanottua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko siihen keksitty jotain selitystä mistä ihmeestä se vois johtua?
Tosiaan minä sänsin eilen nukkumaan puoli yhden aikoihin - niin mielenkiintoinen ketju tästä tuli, että ajan taju katosi ainakin meikäläiseltä kokonaan tämän parissa.
Siellä joku kyseli sitä miksi itkut alkoivat juuri ilta-aikaan - ja aina samalla kellon lyömällä. Toki tässä vaikuttaa myöskin (yksilölliset) fysiologiset syyt - toiset vauvat saavat röyhtäistyä tehokkaammin kuin toiset, ja jos nyt loogisestikin ajattelee, niin ilta-aikaan on takana koko pitkän päivän ruokailut ja ilma on ehtinyt masussa alkaa vääntämään ja aiheuttamaan kipua, ehkä jo väsyttää ennen yöunia (meidän kuopuksellamme oli ainakin sellainen kausi ehkä just 2-3 vko iästä alkaen, että hän itki ja huusi väsymystä jonkin aikaa ennen kuin nukahti yöunille).
Tottakai tässä (aivan kuin kaikessa muussakin!) täytyy muistaa, että vauvat ovat erilaisia - kaikkia ei tietenkään auta pelkästään nämä konstit. Ei ainakaan silloin, jos taustalla on selvittämättömiä allergioita (kuten siellä jo aiemmin huomautettiin = )) - ja totta on sekin, että kovin pienen vauvan suolisto ei ole " valmis" muulle kuin äidin maidolle, korvike saattaa olla siinä tilassa myöskin yksi masukipuja aiheuttava tekijä. Syitä voi olla monia - mutta sama pointti pysyy; vauva ei itke ilman syytä vain siksi, koska hän on vauva. Siihen on aina olemassa jokin syy, ja heittäisin vielä niinkin villin väitteen ilmaan, että se on hyvin marginaalinen ryhmä joiden vauva itkee allergia tms. kipuitkua, aika monen vauvan kohdalla masuvaivoilta vältyttäisiin sairaalan ja neuvolan paremman ohjeistuksen ansiosta.
On hienoa, että teistä jokuset ovat ymmärtäneet röykyttämisen itsestään selvyytenä, mutta kaikkien suhteen näin ei varmastikaan ole asia - ja jos se jää opastamatta, kierre on valmis (tai VOI olla valmis, ei kaikki vauvat tarvitse tehokasta röykytystä - mutta suurin osa kyllä tarvitsee).
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen äitinä en kyllä tiedä mitään lapsen ilmavaivoista tai niiden ehkäisystä. Kyllä, meillä on vauvaa röyhtäytetty alusta asti, aivan kuin kaikilla tutuillani joiden kanssa olen puhunut. jostain syystä meidän vauvalle se riitti, ei varmasti montaa kertaa itkenyt vatsakipuja ja hyvin on syöntien päälle nukkunut.
Toisilla taas ei mitkään keinot auta. Joskus joku kysyy miten meidän lapsi on selvinnyt noin helposti tuon vaiheen yli. En osaa sanoa muutakuin -en tiedä. Meillä kävi hyvä tuuri kuin saatiin näin " helppo" lapsi, ehkä sitten joskus myöhemmin osat vaihtuvat. Lapset kun ovat niin erilaisia...
Ei röyhtäyttämisestä vatrmasti kenellekään haittaa ole, ja monia lapsia se auttaa. Mutta kaikille sekään ei riitä, ikävä kyllä. On väärin leimata vanhempia osaamattomiksi lapsen koliikin takia. Kuinka on mahdollista että äidilläni vasta viides lapsi oli koliikki vauva? Oliko hän jotenkin unohtanut ne taidot mitä hänellä neljän aiemman vauvan kanssa oli?
Mitä tehdään, kun vauva oppii vasta 2 kk ikäisenä röyhtäisemään? Sitä ennen kokeiltu kaikki heilutukset ja hyppyytykset tuloksetta. Ilma ei vaan tullut masusta ulos. Ja kun ei ilma tule ulos, niin ei tule unikaan.
Kiitos neuvoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että olet ylimielisellä asenteella liikkeellä -nyt kun olen muutaman viestisi lukenut. Aloitus oli kylläkin liian tylyn oloinen, jopa määräilevä, siksi sait nämä ryöpyt niskaasi. Itselläni on monesti sama ongelma, kuinka kirjoittaa siten, että tekstiä ei tulkittaisi hyökkääväksi? Kirjoittaessa puuttuvat kaikki ilmeet ja eleet, mikä tekee viestin vastaanottamisesta lukijalle monikertaisesti vaikeampaa.
Uskon, että perusteellisella röyhtäyttämisellä on iso merkitys, voiko lapsi hyvin vai ei. Mutta...olisin kiinnostunut tietämään, mikä on kunnollista röyhtäyttämistä ja mikä ei? Onko olemassa " mestariröyhtäyttäjiä" ja huonommat taidot omaavia röyhtäyttäjiä? Jos kerran suurin osa vanhemmista röyhtäyttää vauvansa, mutta kipuitkuja on silti, tarkooitatko, että vanhemmat eivät röyhtäytä vauvojaan tarpeeksi vai eivät osaa röyhtäyttää oikein?
Kiitos kivasta viestistäsi = ), en minä olekaan ollenkaan ylimielisellä asenteella liikkeelle - ylimmäisenä motiivina minulla on yrittää auttaa kaikkia joilla tämä asia on nyt ajankohtainen, tai jotka ovat menneisyydessä " otelleet" tämän asian kanssa. Oivalluksiahan voi tehdä ihan missä vaiheessa tahansa - aina se on eteenpäin = )! Syyllistymisessä ja syyllistämisessä on se huono puoli, että sen (kumpaisen tahansa) taakse voi mennä piiloon, ja pääpointti jää aukenematta - sitä minä viimeiseksi tässä yritän ajaa takaan = /.
Kunnollisesta röykyttämisestä...
Kyllä minä uskon, että joitakin asioita pitää " mennä oikein" jotta tuloksena on kunnollinen röyhty ja tyytyväinen vauva, jolla on masu täynnä ruokaa - mutta ei siitä johtuvia ilmavaivoja. Ensinnäkin on hirveän tärkeää olla itse siinä puuhassa rentoutunut, vauva vaistoaa hoitajastansa yllättävän paljon asioita - ja tunnetilat tarttuu. Vauvan tarvitsee olla rentona, suoraselkäisenä ja " otollisessa mielentilassa" jotta ilma pääsee kunnolla nousemaan ylös. Tässä suhteessa vauvat ovat todellakin erilaisia! Siinä missä toinen on luonnostaan rento - toinen on jäykkä kuin rautakanki (kuten meidän kuopus) ja tälläisen jälkimmäisen tapauksen kanssa siinä saa kyllä nähdä hieman enemmän vaivaa. Uskon, että tämä selittää myöskin osaltaan sitä miksi sisarusparvessa eri vauvoissa on itkuisuuseroja - toinen saa helpommin lievitettyä oloaan kuin toinen, ja myöskin äidin tavassa / ajassa hoitaa lasta voi olla eroavaisuutta sen mukaan kuka lapsista (vauvoista) on kyseessä. Ei minulla esimerkiksi ole yhtä " häiriötöntä" aikaa kuopuksen kanssa kun aikoinaan esikoisen kanssa.
En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi " taitavuus" eroja ; ) - jokainen oppii rentoutumaan vauvansa kanssa, ja kokeilemalla oppii ne oikeat otteet ja asennot juuri omalle lapselle. Meillä on kumpaisellakin vauvalla toiminut se, että pussaa hellästi poskelle, jos ei röyhtyä meinaa alkaa kuulumaan - se yleensä rentouttaa sen verran vauvaa, tai saa ainakin keskittymään siihen ja vääntäminen toisaalle siksi hetkeksi herpaantuu, että röyhty pääsee nousemaan = ).. kokeilemalla sen huomaa mikä omalla pesueella toimii ja mikä ei.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiivistettynä aikaisemmista viesteistäni muutamia neuvoja;
Ensiarvoisen tärkeää on saada vauva ensin rentoutumaan olemalla itse rento - ja jo ennen sen itkun alkamista, saada vauva röyhtäisemään! Kokeile kaikkia mahdollisia asentoja; itseäsi vasten, reitesi päällä " istuttaen" (samalla hyvin tukien vauvaa!). Asento voi olla melkein mikä tahansa, kunhan vauvan selkä (ruokatorvi" linja" ) on suorassa, mikään ei paina vauvan rintakehää (oma sormikin kevyesti siinä päällä voi olla liikaa!)
Tämä on täysin sellainen asia, missä ennakointi on kultaakin arvokkaampi asia - sitten, kun vauva jo itkee kipuitkua ja siitä johtuvaa väsyitkua ja kohta näiden kaikkien tuntemuksien yhdistelmäitkua, on hyvin vaikeaa lähteä purkamaan tilannetta = /.
Ap.
meillä paha maitoallergia keskimmäisellä.
sopiva maito löytyi 7 kk:tta vanhana.
Entäs jos:
- vauva ei suostu syömään tuttia??? Meidän neiti suostui vasta 3kk:n iässä!
- Huusi aina kun laitettiin sänkyyn huolimatta röyhtäyttämisestä.
- Huutaminen ei loppunut ellei syliin päässyt... parhaimmillaan huusi 40min. täyttäkurkkua kun tein ruokaa jne., etten pystynyt koko aikaa pitämään sylissä!!!
- viereen en olisi voinut ottaa yöksi kun mun mies makais varmaan yöllä sen päällä kun muakin unissaan potkii jne.
- 5kk kannoin neitiä koko päivät,että läheisyyttä kyllä sai! Ja toinen lapsi oli ettei voi kokemuksen puutteeksi sanoa.
- 5kk iässä kun aloin istuttaa niin itku loppui kuin seinään, että näin!
HYVÄT ovat ohjeet, mutta tosiasia on että vauvat nyt yleensä itkevät eri syistä eikä kaikille auta vaikka päällä seisois!!!!
Pienestä röykytyksestä vauva vain itkee kovemmin, kunnon röykytyksen jälkeen on pitkään hiljaa, jopa lopullisesti.
Eikö teidän kielessä sitten röykytys tarkoita jotain ihan muuta kuin röyhtäyttämistä?
Vierailija:
Millaista röykytystä suosittelet? Ihan ravistelua sylissä vai polvella vai?
Täh?!
No ei todellakaan röykytys tarkoita mitään muuta kuin röyhtäyttämistä. Mitä sinä luulet sen tarkoittavan?
jos jonkinnäköisiä asentoja ja hieromisia, hyppyytyksiä ja heilutuksia ym. rentous siitä hommasta oli kyllä kaukana. Minulle ainakin neuvolan th sanoi, että kaikki vauvat eivät vaan osaa röyhtäistä vastasyntyneinä.
42
ja kaikkia kuitenkin hoidettu ihan samalla tavalla..