Lue keskustelun säännöt.
Anteeksi että olen olemassa, en voi mitään etten kelpaa noille (jatkuu)
14.06.2010 |
aina pärjääville, töitä helposti löytäville, kaiken jaksaville, kaiken kestäville superihmisille.
Miksi edes olen olemassa? Ei minusta ole mitään hyötyä kenellekään. Kärsin sosiaalisista peloista ja sen lisäksi olen koko ikäni pelännyt lähes kaikkea: isoja autoja, kaupassa käymistä, puhelimella soittamista, esitelmien pitoa, opettajille puhumista, vieraille ihmisille puhumista (kaupassa, virastoissa jne.), junalla matkustamista jne.
En osaa oikein mitään hyödyllistä, ainoat taitoni ovat sellaisia ettei niillä nykymaailmassa elätä itseään. En kykene keskittymään pitkäjänteiseen työhön mutta en kestä liikaa vaihteluakaan. En saa töitä sillä olen arka, en osaa tehdä kunnon hakemuksia ja teen huonon ensivaikutelman jos pääsen haastatteluun sillä olen sosiaalisesti kömpelö. Olen myös "laiska", en vain jaksa tehdä niin paljon kuin muut (töitä, kotihommia yms.) vaan tarvitsen paljon lepoa ja omaa rauhaa.
Joten mitä tehdä kun ei vaan ole tarpeeksi hyvä mihinkään. Nytkin täällä joku moittii mielenterveysongelmaisia. Monien mielestä pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja muuttaa elämä paremmaksi. Sitä olen jo 15 vuotta yrittänyt, eikä ole onnistunut. Apua en saa mistään sillä minulla ei ole mitään varsinaista mielisairautta.
Joten sori vaan teille vahvat että olen olemassa. En pyytänyt syntyä tähän maailmaan, enkä tällaiseksi mutta tässä olen enkä muuta voi.
Kommentit (38)
Kirjoitit että "tarvitset paljon lepoa ja omaa rauhaa". Mitä tarkoitat, miten niin tarvitset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitit että "tarvitset paljon lepoa ja omaa rauhaa". Mitä tarkoitat, miten niin tarvitset?
paljon lepoa ja rauhaa siksi, että psyykessä on menossa ristiriitaisia, usein toisistaan tietämättömiä prosesseja joilla on vastakkaiset tavoitteet. Tätä ei normaali ihminen ymmärrettävästi pysty käsittämään. Sillon minkä tahansa asian tekeminen vaatii moninkerroin psyykkistä energiaa ja palautumisaikaa, koska pitää jaksaa noitten prosessien aiheuttamaan rasitusta.
laiskuuden lainausmerkkeihin, sillä en ole tarkoituksella laiska. En vain fyysisesti jaksa yhtä paljon kuin ns. normaali ihminen. Jos minulla on parikin päivää saman verran tekemistä kuin keskivertonaisella, minusta tuntuu että hajoan enkä jaksa. Ahdistaa ja nukahdan heti tilaisuuden tullen vaikka istualleen. Vaikka yrittäisin olla ahkera, huomaan että olen hitaampi kuin muut ja väsyn nopeammin. Lisäksi ihmisten seurassa oleminen väsyttää, en jaksa koko päivää olla monen ihmisen seurassa ja on pakko päästä jonnekin yksin lepäämään.
Voisin nukkua joka yö 9 tunnin yöunet, ja päivällä vielä parin tunnin päiväunet jos se olisi mahdollista.
Ja kaikki mahdolliset sairaudet on tutkittu, ei ole mitään vikaa kilpirauhasessa tai muuallakaan.
T:ap
Kirjoitit että "tarvitset paljon lepoa ja omaa rauhaa". Mitä tarkoitat, miten niin tarvitset?
uskoa Marmakkiin, se on nyt ainoa lohtu ja toivo tässä tilanteessa. Itse olen noussut todella pohjalta Marmakin sovintoveren ansiosta ja päivääkään en ole katunut uskoani pyhään MARMAKKIIN
Pääsisitkö Kelan tukemaan terapiaan? Jos saisit lausunnon lääkäriltä. Voisi parantaa työllistymismahdollisuuksiakin.
Antaa kaikkien kukkien kukkia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olla siivoomatta tai hakematta töitä jne jne... (on vakkaripaikka)
mutta olen päättänyt että voitan pelkoni, se ei ole mahdottomuus ja aina kannattaa kokeilla, vaikka et onnistuisi, niin ei tarvitse jossitella... tsemppiä, itsesäälillä et saa mitään, kokemusta on! ei ketään oikeesti kiinnosta mitä sulle kuuluu, siksi pitää kunnioittaa ja rakastaa itseään!
mullakin on sosiaalisia fobioita, pelkään puhelinta, tarvitsen (tarvitsisin) paljon unta ja omaa aikaa/lepoa... Mutta niin vaan olen vaativassa työssa ja mulla on kolme valvottavaa alle kouluikäistä lasta. Jotenkin pusken itseni tästä läpi, ei sillä että olisin jotenkin erityisen onnellinen tai hyvinvoiva tai edes ylpeä siitä, mutta niin vaan teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vain fyysisesti jaksa yhtä paljon kuin ns. normaali ihminen.
Tiedätkö miten fyysistä suorituskykyä voi parantaa? FYYSISELLÄ RASITUKSELLA. Jos et ikinä rasita itseäsi, fyysinen kuntosi vain huononee koko ajan. On ihan normaalia ja suotavaa mm. hengästyä.
Toisethan on riippuvaisia urheilusta ja siitä endorfiinista, sitten on työnarkomaaneja yms. Kaikki ei ole samasta puusta. On normaalia laiskottelunhalua ja epänormaalia jaksamattomuutta ja kaikkea siltä väliltä.
En vain fyysisesti jaksa yhtä paljon kuin ns. normaali ihminen.
Tiedätkö miten fyysistä suorituskykyä voi parantaa? FYYSISELLÄ RASITUKSELLA. Jos et ikinä rasita itseäsi, fyysinen kuntosi vain huononee koko ajan. On ihan normaalia ja suotavaa mm. hengästyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen fyysisestikin ihan hyvässä kunnossa. Yritän harrastaa liikuntaa monipuolisesti joten mitään fyysistä vikaa tai heikkoutta ei ole. En hengästy sen helpommin kuin muutkaan, ja jaksan kantaa ihan yhtä painavia tavaroitakin kuin muut, mutta jotenkin se jatkuva henkinen rasitus ja kiire tuntuvat kropassa niin etten jaksa ja tarvitsen lepoa.
T:ap
En vain fyysisesti jaksa yhtä paljon kuin ns. normaali ihminen.
Tiedätkö miten fyysistä suorituskykyä voi parantaa? FYYSISELLÄ RASITUKSELLA. Jos et ikinä rasita itseäsi, fyysinen kuntosi vain huononee koko ajan. On ihan normaalia ja suotavaa mm. hengästyä.
olet aika hyvä kirjoittaja. Av:n keskitasoon verrattuna tekstisi oli sujuvaa ja hyvin jäsenneltyä, eikä kieliopissakaan ollut juuri huomauttamista.
Ainakin tämän avauksesi perusteella vaikutat ihan kyvykkäältä ihmiseltä. Vahvuuksiasi näyttäisivät olevan myös itsetuntemus ja tietynlainen analyyttisyys.
On totta, että tietyistä ominaisuuksista on esim. työelämässä enemmän hyötyä kuin toisista. On raskasta huomata, että ei kelpaa sellaisena kuin on. Työmarkkinat ja "äkilliset sosiaaliset tilanteet" ovat kuitenkin vain yksi osa elämää. Ehkä olet hyvä joissain muissa ympyröissä? Ymmärtäväinen ja empaattinen puoliso ja äiti? Lojaali ystävä? Mukava naapuri?
Tsemppiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nyt en vittuile, vaan ihan oikeesti!!! ihan munaa ilman kortsua että saisit vähän mieshormonia itseesi ja volá =DDDDDDDDD
Miksi sitten kirjoitat ettet fyysisesti jaksa yhtä paljon kuin ns. normaalit?
olen fyysisestikin ihan hyvässä kunnossa. Yritän harrastaa liikuntaa monipuolisesti joten mitään fyysistä vikaa tai heikkoutta ei ole. En hengästy sen helpommin kuin muutkaan, ja jaksan kantaa ihan yhtä painavia tavaroitakin kuin muut, mutta jotenkin se jatkuva henkinen rasitus ja kiire tuntuvat kropassa niin etten jaksa ja tarvitsen lepoa.
T:ap
En vain fyysisesti jaksa yhtä paljon kuin ns. normaali ihminen.
Tiedätkö miten fyysistä suorituskykyä voi parantaa? FYYSISELLÄ RASITUKSELLA. Jos et ikinä rasita itseäsi, fyysinen kuntosi vain huononee koko ajan. On ihan normaalia ja suotavaa mm. hengästyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paljon lepoa ja rauhaa siksi, että psyykessä on menossa ristiriitaisia, usein toisistaan tietämättömiä prosesseja joilla on vastakkaiset tavoitteet.
Tuossahan on selvä syy munkin ainaiselle laiskotukselle :D Kun sivupersoona 1 tahtoo riehua japsiernuna pitkin kyliä ja sivupersoona 2 tahtoo rauhalliselle metsäretkelle ja sivupersoona 3 tahtoo terassille machoilemaan ja naisia iskemään niin johan siinä vähemmästäkin aivot ylirasittuu :D
*pinkaisee kolminkertaisesti tyytyväisenä sohvalle lojumaan*
se henkinen väsymys tuntuu ihan fyysisenäkin. Ja unen/levon tarpeenkin koen ja näen myös fyysisenä tarpeena, en vain henkisenä
T:ap
Miksi sitten kirjoitat ettet fyysisesti jaksa yhtä paljon kuin ns. normaalit?
viestistäsi. Kirjoittamista olen itse asiassa joskus harkinnut ihan ammatiksikin, mutta se vaatisi vielä paljon harjoittelua. Ainakin voisin silloin tehdä töitä rauhassa yksin ja (enimmäkseen) omaan tahtiin.
T:ap
olet aika hyvä kirjoittaja. Av:n keskitasoon verrattuna tekstisi oli sujuvaa ja hyvin jäsenneltyä, eikä kieliopissakaan ollut juuri huomauttamista.
Ainakin tämän avauksesi perusteella vaikutat ihan kyvykkäältä ihmiseltä. Vahvuuksiasi näyttäisivät olevan myös itsetuntemus ja tietynlainen analyyttisyys.
On totta, että tietyistä ominaisuuksista on esim. työelämässä enemmän hyötyä kuin toisista. On raskasta huomata, että ei kelpaa sellaisena kuin on. Työmarkkinat ja "äkilliset sosiaaliset tilanteet" ovat kuitenkin vain yksi osa elämää. Ehkä olet hyvä joissain muissa ympyröissä? Ymmärtäväinen ja empaattinen puoliso ja äiti? Lojaali ystävä? Mukava naapuri?
Tsemppiä :)
Tuossahan on selvä syy munkin ainaiselle laiskotukselle :D Kun sivupersoona 1 tahtoo riehua japsiernuna pitkin kyliä ja sivupersoona 2 tahtoo rauhalliselle metsäretkelle ja sivupersoona 3 tahtoo terassille machoilemaan ja naisia iskemään niin johan siinä vähemmästäkin aivot ylirasittuu :D *pinkaisee kolminkertaisesti tyytyväisenä sohvalle lojumaan*
mutta lievemmässä muodossaan rakenteellinen dissosiaatio on erittäin paskamainen ongelma elämässä ja se tekee tavallisesta elämästä selviytymistä.
että ap antaa nyt itselleen vähän liikaa "tilaa" ja kuvittelee, että muut ihmiset on jotenkin jaksavampia kuin ovatkaan -- mä en suoraan sanottuna usko että suurin osa on mitenkään erityisen jaksavaisia, ainakin minä jaksan vaan, koska on pakko jos ei halua syrjäytyä.
Nyt on mieskin jättämässä minua.