ei saisi arvostella tarjoiluja,mutta nyt arvostelen (hautajaiset)

ja siunaus ehkä joskus puolen päivän aikaan ja siitä tunnin ajomatka muistotilaisuuteen, niin olisin kyllä siihen aamupäivään varannut jotain evästä tai käynyt meno matkalla syömässä, jotta en olisi ollut muistotilaisuudessa aivan nälkäkuoleman partaalla, silloin olisi pärjännyt tilaisuuden kohtuullisesti ja mennyt sinne snäkärille sen jälkeen.

Äkkikuolemat eivät ole nykyään kovin yleisiä, kun lääketiede on niin kehittynyttä kuin on. Useimmat vanhat ihmiset varautuvat hautajaisiinsa jo elinaikanaan.

Ihme kommentteja!! Kuinka paljon kuolee nuoria, työttömiä, vähavaraisia. Veljeni kuoli vasta 40-vuotiaana, eikä häneltä jäänyt pennin hyrrää. Minä ja toinen sisko maksamme kuitenkin ilomielin hänelle kunnolliset hautajaiset, vaikkakin pienet pelkällä kahvitarjoilulla täällä kotonani. Surullista, että ihmisellä ei ole edes rahaa omiin hautajaisiinsa...

Viime keväänä ajoin serkun kanssa hänen mummonsa hautajaisiin. Matkaa yhteen suuntaan 400km. Lisäksi jäärä suku oli päättänyt pitää muistotilaisuuden jossain jumalanselän takana tunnin ajomatkan päässä syvemmälle ei mihinkään. Aamulla lähdimme puoli seitsemän ja neljätä saimme tosi hyvää lammmaspataa..tai no, serkkuni sai siis leipää, leipää ja leipää, koska on kasvissyöjä:D

93 eli et sitten ollutkaan pitkämatkalainen??

sanoi että söi kotimatkalla klo 17, minkä jälkeen matka kotiin jatkui. Koita nyt tavata vielä kerran nää viestit, jos vihdoin selkeis.

Kohta kai ollaan tässäkin sillä linjalla, että pidetään lapsettomia häitä, että saadaan mahdollisimman hyvä hyötysuhde ja toivotaan kukat rahana lesken tilille, että leski saa laskea, maksoiko kukin tilille syömänsä summan rahaa.

tilille rahaa. Mistä ne muuten jo häissä tietää kummasta se leski tulle vai onko tili yhteinen?

Vai onko se leski joku köyhäläinen joka saa tulla kerjäämään lapsettomiin häihin?

vaan niitä täytyy pyytää. Näin siksi, että jos on varattu viidelle kala-allergiselle lihakeittoa, niin osa niistä muista vieraista päättäisi lihakeiton nähdessään ottaa sitä ja se loppuisi ennen kuin oikeasti tarvitsevat ehtisivät saada. Varsinkin, jos on pitopalvelu järjestämässä, niin tottakai täytyy kysyä. Eihän siinä tarvitse mitään emännän loukkaamistakaan pelätä, jos on ammattilaiset on asialla. Kyllä keittiöstä pitäisi jotain aina löytyä, olkoon sitten vaikka leipää.

Kysyitkö tilaisuudessa, onko kala-allergiselle mitään?

kysytty allergioita ja selvästi näkee, että muuta ei ole kuin kalakeitto, leipää ja maitoa, niin en mä kyllä menisi kyselemään, onko lihakeittoa tai muuta. Tuskin on, jos kerran ei ole tarjolla.

itselleni ei ole kyllä tullu mieleen ensimäisenä, että nyt olen kerrankin päässyt kunnon pitoihin. Monesti ei ole edes ruoka maistunut kun on ollut niin suru pinnassa.

Mutta kukin tavallaan. Toiselle hautajaisten tärkein asia on, että pääsee syömään ja kitisee sitten tarjoilusta jälkeen päin. Ihmisillä on niin erilaiset arvot nykyään.

Eihän kukaan tässä ole pitojen perään kysellyt eikä pitänyt ruokaa hautajaisten tärkeimpänä juttuna.

Hautajaiset nyt vaan sattuvat olemaan juhla, jossa on tapana tarjota ruokaa, ja jos sattuu tulemaan sen verran pitkän matkan takaa, että niihin vierähtää yli kahdeksan tuntia, olisihan se hyvä syödä ja ymmärrettävää harmistua, jos ei saa mainittavaa murua rinnan alle.

Lisäksi tässä on jo mainittu, että kyse oli vanhan ja pitkäaikaissairaan ihmisen kuolemasta, joten tuskinpa ne hautajaisjärjestelyt pääsivät ketään ylättämään.

Ihminen tarvitsee ruokaa, ei se ole arvoista kiinni. Tosin siinä on tietty jo hieman arvojakin kyseessä, jos on vakavissaan sitä mieltä, että on soveliasta laittaa ilmoittamatta hautajaisvieraat surupaastolle - kyllähän heidänkin pitää surra syömättömyydellä, kun sinäkin niin teet, eikö näin?

Kaiken lisäksi minusta hautajaiset ovat omaisten surujuhla, mutta ennen kaikkea kunniajuhla vainajan muistolle. Enkä näe yhtään sitä, mitne vainajan muistoa kunnioitettaisiin järjestämällä kehnot juhlat.

Kyllä ainakin minä haluaisin, että hautajaisissani olisi hyvä olla ja elämä voittaisi.

ja siksi mulla on aina mukana autossa eväät, sekä jokaisessa tilaisuudessa lapselle (eli käytännössä mullekin) omat eväät laukussa. Ja todella monasti näitä on tarvittu, koska muuten ruokaväli venyy helposti liian pitkäksi. Mä olen tosi hämmästynyt kuinka monella EI ole mukana esimerkiksi autossaan mitään syötävää ja juotavaa, ei edes tuoremehutetroja tai keksipakettia.



Ap:lla oli varmaan jo tosi huono olo päivän lopussa, ja ruokaa ois ehdottomasti pitänyt olla enemmän tarjolla. Ihan näin yleisesti ihmettelen, että mä taidan olla poikkeustapaus kun en koskaan luota toisten tarjoiluihin vaan huolehdin aina sapuskaa mukaan.

Surujuhla suorastaan.

En kestäisi, jos omissa hautajaisissanikin oltaisiin nälkäisin vatsoin. Tulisi ankea ja saita kuva juhlakalusta.

...pitää ottaa huomioon, että porukassa on a) pitkänmatkalaisia b) kala-allergisia (minä) c) lapsia d) diabeetikkoja ja jokunen kasvissyöjäkin. Niinpä olen aina valinnut yhden liharuuan, yhden lapsiystävällisen vaihtoehdon, kasvisruuan ja salaatin, niin ei tule kenellekään nälkä tai paha olo.

Tähän tapaan meidänkin suvussa toimitaan, oli tilaisuuden aihe sitten mikä tahansa, kastejuhlista hautajaisiin ja kissanristiäisistä juhlapyhiin. Tulijamäärä varmistetaan ja allergiat, erityisruokavaliot ja muut mahdolliset syömisen rajoitteet otetaan aina huomioon.

Asiantunteva pitopalvelu pystyy myös tarvittaessa kertomaan kaikkien tarjottavien reseptit pienintäkin raaka-ainesosaa myöten ja mausteita unohtamatta.

Ei, et tietenkään vaan istuit naama nosrsunvitulla koko hautajaistilaisuuden läpi.

lukea,kurvasinkin kauppaan,mutta vasta silloin klo 17 kun tilaisuus loppui,mutta olisi vissiin pitänyt etsiä ruokapaikka kesken muistotilaisuuden,ehkä siellä kylällä olisi joku kuppila ollut,olisin sitten tullut takaisin seuraamaan ohjelmaa,joka kyllä muuten oli varsin loistavaa.

Mutta ei se mitään,ihmetytti vaan kun allergiasta oli kerrottu ja ULKOPUOLINEN järjesti tarjoilut.Omaiset eivät olleet mitenkään erityisen pois tolaltaan,vanhan ihmisen pitkään jatkunut sairaus ja ikää paljon,toki surullista,mutta niin odotettavissa ja luonnollista. Ja tässä tilaisuudessa keskusteltiin muustakin kuin vainajasta,varsin luonnollista sekin.

ap

ja muuta tarjottavaa?

oli tiukka aikataulu,haimme anopin ja miehen veljen myös hautajaisiin,jos hautausmaan lieppeillä olisi ollut kahvila niin olisin saattanut poiketa,tosin en olisi ollut nälkäinen vielä silloin eli miksi syödä?



ap

Kysyitkö tilaisuudessa, onko kala-allergiselle mitään?

kysytty allergioita ja selvästi näkee, että muuta ei ole kuin kalakeitto, leipää ja maitoa, niin en mä kyllä menisi kyselemään, onko lihakeittoa tai muuta. Tuskin on, jos kerran ei ole tarjolla.

Kysyitkö tilaisuudessa, onko kala-allergiselle mitään?

kysytty allergioita ja selvästi näkee, että muuta ei ole kuin kalakeitto, leipää ja maitoa, niin en mä kyllä menisi kyselemään, onko lihakeittoa tai muuta. Tuskin on, jos kerran ei ole tarjolla.

Miksi et ottanut kahvin kanssa pullaa?

Ai kun halusit vain vänistä ja kitistä. Reppana, läski ämmmä joutunut kerran elämässään kokemaan kun maha murisee.

eri ruokaa,asia oli mainittu ilmoittautumisen yhteydessä,mutta ymmärrän kyllä,että asia on voinut ja onkin unohtunut mainita pitopalveluun. Leipää ja levitettä oli tarjolla,söin toki voileivän ja en ollut naama mutkalla,tämä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun on tarjolla kalaa tai pähkinää mikä mulla jää syömättä.

Voin tähän samaan syssyyn valittaa kummilapseni vanhemmista jotka tarjoavat joka juhlissa kala voileipäkakkua ja mansikkakakkua (pähkinää seassa) vaikka tietävät allergiani,se alkaa musta mennä jo kiusanteon puolelle...

ap

palvella.



Hei haloo, se oli vainajan "juhlapäivä", ei sinun.

moka pitopalvelulta tarjota vain kalaruokaa. Jos tarjotaan vain yhtä laatua, se on aina, aina liharuoka.



Kala-allergikkoja on aika paljon, myös aikuisissa. Joillekin jo kalan haju voi aiheuttaa oireita, esim. astmakohtauksen, vaikka ei hitustakaan suuhunsa laittaisi.



Eihän nykyään tarvitse laktoosi-intoleranssistakaan mainita, kaikki tehdään automaattisesti hyla tai laktoositon. Kyseisellä pitopalvelulla olisi pitänyt myös tajuta olla tekemättä kalaruokaa.

Kukin voi miettiä kohdalleen, miltä tuntuu haudata esim. oma lapsi, ja kuinka paljon ylipäätään kiinnostaa joku tarjoilu silloin.



Inhottavaa valitusta. Minäminäminä ja minunminunmaha ovat tärkeämpiä kuin tilaisuuden luonne.