IVF/ICSI vko 38 piina-pino

" oireita" .Tissit on vaa arkana ollut irrotuspiikistä lähtien,mutta senkin tiedän häipyvän täs muutaman pv:n aikana.Viimeksikin kävi niin,niin miks nyt sitten ei kävis?Hei kaikki piinasiskot!Mites teillä " hurisee" hormoniviidakossa?



Oireita mulle heti tänne!



Kaoma pp3

voiko olla totta että tätikivut pp3?Tai sitten tuli vaan jotain ärsytystä tonne alapäähän ku ulkoilin koiran kaa ja se riuhtoi kun tahto leikkii lentelevien puiden lehtien kaa.Todella juimi kohtua samaan malliin kuin tätsyn saapuessa.

Mulla kyllä aristaa munasarjat vielä muutenki aika pahasti.

Mitäs muille kuuluu?

Kirjottelin viime keskiviikkona, että olo on aika tukala punktion jäljiltä. Samaisena iltana päätin lähtee ensiapuun ja siltä reissulta palasin tänään. Eli mulle kehitty hyperstimulaatio ja nestettä kerty vatsaonteloon jne...

Mulla siis oli se huimat 36 munista saaliina punktiosta, eli aika suuri riski myös saada hyperi. Mutta elämä voittaa taas pikkuhiljaa.



Ikinä ei sitten päästy siirtoon asti, mutta jos jotain lohtua asiasta haluaa löytää, niin pakkasessa odottelee 17 alkioo ja kaikki 1. tai 2. luokkasia!!! JEE!!!



Mä toivotan teille kaikille paljon plussaonnea!!!!!

Täällä alkaa elämä palata normaaleille raiteilleen. Mitään tuntemuksia ei oikeastaan enää ole, paitsi rinnat ehkä vielä vähän arat. Nyt vai piinaillaan ensi viikon keskiviikkoon asti. Noi luget on sitten inhottavia kun sottaa kaikki paikat.



Blue pp5

pukkaa aivan valtoimenaan..huh-huh!

Nurminata:ei muuta kuin innolla kohti Pas:sia.Ajattelinkin kun susta ei kuulunut mitään et jotain tuon suuntaista on tapahtunu.Hyvä et olet paranemaan päin!

Blue:Ei mullakaan mitään oireita ole.tissit on samalai kippeenä ku sullaki ja tuota hikeä pukkaa<<--mutta nää onki tuttuja oireita mulle ennestään noista himskatin hormooneista.

Kivan sottaista on juu noi luget.Ne on ku niitä marianne karkkeja,maistuis vaan yhtä hyvälle...eikä aiheuttas pahoinvointia ni vois suun kautta napostella niitä=)



Piinistä kaikille!

Kaoma pp4

Hikeä pukkaa täälläkin välillä ja iltaisin lähinnä sitten paleltaa. En tiedä liekkö flussa tulossa. Rinnat on ruenneet aristamaan muualtakin kuin nänneistä. Tänä aamuna tuntu, että rinnat räjähtää. Tosi arat on sivuilta. Valkovuotokin on runsaampi kuin ikinä, mutta en tiedä johtuuko se tuosta tukilääkityksestä (ei ole luget käytössä vaan joku crinone tms). Mieliala ollut aika hilpeä, en ole synkkyyteen vielä vaipunut. Kaikki muuten ihan hyvin. Maanantaina tosiaan jomotti illalla kauhiasti alamahaan ja ristiselkään. Onnea kaikille piinailuun ja voimia:)

sullahan kuulostaa hyvältä;)).Mulla sitte tissikipu alkaa hälvetä ja sen mukana myös toivo onnistumisesta tuntuu epäilyttävältä.Sulla oli siis maanantaina kipuja,mimmoisia?Mulla siis tuntu kuin olis täti just kurvannu paikalle,mutta nyt sen jälkeen ei mitään.Ja pienet " pallukkani" ovat normaalit.Nänneröiset oli tosi arat ja muutenkin aristi,mutta nyt se alkaa häipyä ja harmaa arki astuu kuvioihin.Käyhän kertoon tuleeko muuta kuin räjäytetyt tissit;)Onnee sulle mielettömästi ja pidä ne oireet,älä päästä niitä karkuun niinkuin mulle kävi:(



Kaoma oireettomana pp6:((((((

kuulostaa hyvätä, mutta en todellakaan turhia toiveita pidä yllä. Pitää vaan yrittää elää mahdollisimman normaalista. Aamulla kyllä vaivuin jo hieman epätoivoon, että eipä tämä varmaan onnistu. Mutta nyt mieli jo vähän hilpeempi. Joo maanantai iltana tosiaan oli menkkamaisia kipuja alavatsassa ja ristiselässä. Yön aikana ne meni ohi. Nyt ei oikeestaan ole mitään tuntemuksia vatsassa, pientä vihlontaa aika ajoin harvakseltaan. Rinnat on tosiaan vielä arat, mutta alan jo uskoa, että sekin oire lievittyy. En toisaan uskalla laittaa itselleni odotusta ylle, koska pettymys on sitten todella suuri jos ei onnistukkaan. Parempi näin ainakin vielä...ei sitten taas ensi viikkoa tiedä.

Onnenpotkuja toivon jokaiselle:)))



Toivo78 ja pp7

Mieli on tosiaan melko maassa, pelkään lopputulosta, vaikka vasta viikon päästä pitäisi testata. Mulla ei ole oireita tai en ainakaan uskalla sellaisia ajatella. Täytyy kyllä sanoa (taas kerran), että tämän hoidon (meillä siis ensimmäinen) myötä on hermot menny. Tää henkinen puoli ottaa mulla tosi koville ja toivoisin, että oltaisiin jo ensi viikossa oli se tulos sitten mikä tahansa. Ei vaan enää jaksaisi pelätä ja toivoa, toivoa ja pelätä... Höpöksihän tässä tulee!



Hurjasti jaksamista teille kaikille piinailuun!

t. Beatriz ja pp8

Onko kenelläkään jo uutisia, että kuinka on käynyt? Itse kärmisetelen vielä perjantaihin saakka. Eilen kyllä alkoi jo menkkamaisia tuntemuksia ja olen nyt tässä sitten ihan varma, että ei onnistuta tällä kertaa. Jomotusta ei kylläkään niinkään ole munasarjojen kohdalla vaan enemmän tuossa keskellä, mutta kuitenkin...toivo hiipuu... Itkut olen jo itkenyt ja pahemmaksi vaan menee. Henkisesti tämä on todella raskasta. En kyllä tiedä jaksaako näitä enää useampaan kertaa.

Mutta joka tapauksessa voimia teille kaikille:))

itse olen piinailusta out!Testit tehty verestä ja negaa oli!Ottakaa te se plussa niin ei vaikuta niin synkältä!Mulla oli tätikipuja myös,mut luget pitää vuodon pois.Toisillehan se merkkaa vaan hyvää tulosta kun on kipuja ,mut mun kohdalla ei.



Ihan valtavasti onnea jatkoon teille jokaiselle!

toivo hiipuu ja kovalla ruminalla. Tänä aamuna kun laittelin crinone geelin, niin tikkuun jäi " kuivunutta" verta. Joten eiköhän ne menkat sieltä ole tulossa. En oikein tiedä miten päin tässä pitäis olla. Menkka maisia nipsaisuja rupee olemaan enemmän ja enemmän, vaan kun särkylääkettä en uskalla ottaa. Eihän niistä menkoista oikein vielä mitään osaa päätellä kun 2 alkiota on siirretty, mutta usko on jo mennyt. Mites muilla piinailijoilla menee?

Ei sitten suotu meillekään vielä vauvaa. Testi näyttää negaa, mutta vuotoa ei vielä ole tullut, eiköhän sekin ilmesty nyt kun noi luget loppuu. Itkut on itketty ja ei kai tästä voi kun suunnata eteenpäin. Eli PAS:ia kohti. Olen kyllä tosi pettynyt. Vaikka en toiveita uskaltanut elätellä, silti tuntuu petetyltä, niin kuin varmaan kaikista muistakin samassa tilanteessa olevilla.

että mites Blue ja Toivo? Entäs miten sulla Kaoma nyt homma jatkuu?

se veritesti näytti meillekin. Ei jaksaneet kaksi pientä enkeliä sinnitellä mukana:( Mieli maassa, mutta eihän se auta kun suunnata kohti uusia tuulia. Matka alkaa kohti PAS:ia. Menee ehkä ensi vuoden puolelle. Mutta pakkasessa vain 2 huurunenää ja tokkopa niistä kumpikaan selviää sulatuksesta:(( Ei oikein jaksa toivoa enää.

Onko kukaan meidän ketjusta ottanut plussaa??? Toivottavasti edes joku olisi suunnan näyttäjä. Voimia kaikille:)

mä odottelen tietoa,et milloin tekevät mulle Pas:sin.Yritän kinuta tämän vuoden puolelle pitkän kiertoni tähden,mut tällä viikolla saan tietoon suostuuko lääkäri siihen.Toivotaan et suostuu..

Olipas meillä huono juna!Eikö kukaan plussannut??

Nyt on sitten maattu Naistenklinikalla yli viikko hyperin takia, mutta plussaa silti tuli. Jännää että tuo hyperi tuli 1,5 viikkoa punktion jälkeen. Itse kuvittelin että ei se enää siinä vaiheessa voi iskeä, mutta toisin kävi. Nyt takana reilu viikko sairaalassa ja tämä toinen viikko kotona sairaslomalla. Ottaa vähän päähän kun joutui nyt olemaan siis kolme viikkoa tässä kuussa saikulla eikä niistä todennäköisesti edes makseta palkkaa. Ja tietysti vielä sairaalalasku siihen päälle. Mutta nyt elämä näyttää jo voittavan ja turvotus alkaa pikku hiljaa häviämään (10 kg tuli ylimääräistä). Onneksi lohtuna on pikkukaveri masussa joka kaikesta huolimatta jaksoi sinnitellä mukava. Toivottavasti on niin sitkeä että jaksaa tästä eteenpäinkin nyt kun kaikki näyttää jo paremmalta.