Te,jotka vähättelette äitien univelkaa...

ei yksikään lapsi siihen ole kuollut, jos imetysväli on jokusen kerran ollut neljä tuntia, eikä yksikään imetys siihen stopannut. Äidit eivät vaan halua luovuttaa vauvaa kenellekään, kukaan muu ei tiedä miten pitää hoitaa, kukaan muu ei ole luottamuksen arvoinen.

Ja sitten valvotaan niin että on sekaisin sekä tukka että pääkopan sisus ja katkeaa verisuoni päästä.

Näitä paineita ei kukaan äideille pysty antamaan, ne ovat sisäsyntyisiä, äidit uskovat niihin itse.

auttaa nimenomaan omalla tavallaan, ei äidin /perheen toivomusten mukaan. Vaikkapa vauvan hoidossa voi tulla monta kinkkistä tilannetta, kun apuun aluksi tullut henkilö (esim. mummo) alkaa pistää koko vauvan hoitoa oman tyylinsä mukaiseksi. Vaikkapa ruokinta tiukasti 4 h välein, jos äiti haluaisi yrittää imettää vauvan tahtisesti silloin kun ei yritä nukkua. En tarkoita, että näin aina olisi, mutta vaarana on, että lähdetään "kun kerran tarvitaan apua niin annas kun minä näytän miten nämä asiat tehdään OIKEIN" -tielle. Vilpitön avun antaminen avun tarvitsijan ehdoilla on monessa asiassa yllättävän vaikeaa.

minkä seurauksena sairastuin mm. vyöruusuun ja palleatyrään levon puutteen seurauksena. Minulla ei ollut sydäntä kuunnella lapsen itkua jos isä olisi nukuttanut lasta, enkä itse asiassa edes tajunnut, mitä valvominen teettää terveydelleni, sillä pystyin kyllä hoitamaan päiväaskareet ja lapsen valvomisesta huolimatta.



Meilläkin mies ajoi kolarin väsymyksen vuoksi. Onneksi siinä ryttääntyi vain auto.



Valvominen on todellakin terveysriski.

jos mummon hoitopäivän jälkeen lapsi on edelleen samassa vaipassa kuin aamulla ja pyllystä on iho rikki. Lasta ei ole laitettu päiväunille, ja kotona onkin illalla sitten ennenkuulumaton huutokonsertti ja työläs saada toinen nukkumaan. Lisäksi vauva on saanut päivän aikana kerran maitoa, joten säälittäähän se, että toinen on joutunut nälässä olemaan.



Kyllä tuollaisesta hoidosta on äidille jo niin paljon harmia, ettei hoito enää mitenkään helpota äidin elämää. Päinvastoin seuraava päivä on tavallistakin työläämpi, kun vauva huutaa paniikissa, jos joutuu pois äidin sylistä, syö taukoamatta ja nukkuu levottomasti.



Hoitoavun suoma lepo mitätöityy sillä, että ilta ja seuraava päivä ovat kamalia. Ja lisäksi tulee vielä se yleinen huoli ja ahdistuneisuus, jonka koko mummon sooloilu / huono hoito on aiheuttanut.

että ei omalle lapselle voi ihan mitä vain hoitoapua hyväksyä, vaikka siitä sitten saisikin syytteet, että kun ei apu kelpaa...

Aletaan kinastella siitä, ottavatko äidit avun vastaan vai eivät ja tehdään rankkoja yleistyksiä äideistä, jotka haluavat pärjätä itse eivätkä huoli apua.



Jos äiti on väsynyt, kyllä hän apua huolii. Mutta jos se apu on vauvan haitaksi, millainen äiti sellaista haluaa?



Nykyään äitejä syyllistetään ihan tarpeeksi kaikesta mahdollisesta - jopa siitä, että se lapsi valvottaa ja itkee. Nyt sitten syyllistetään siitä, ettei nähty tulevaisuuteen ja tehty turvaverkkojen tuplavarmistuksia. Eikö nyt ihan tavallisella maalaisjärjellä voida todeta, että väsymys on kamalaa, että toivottavasti kaikki, jotka siitä kärsivät, saavat jotain apua.



Ja ne, jotka taas aloittavat siitä, kuinka minäkin valvoin vauvan kanssa enkä mitään apua tarvinnut, voisivat ryömiä takaisin sinne kotikoloonsa ja tulla esiin seuraavan kerran vasta 10 vuoden kuluttua.

Ja siksi hänen täytyy saada nukkua yöt. Näin sanoi anoppini.

meillä sanoi myös, että hänen poikansa ei lapseen koske, eikä lapseen koske, eikä lapsesta huolehdi.

tosin omaa tyhmyyttäni tein, koska itse aloitin saman tahtisen opiskelurumban vauvan ollessa 2kk. nousin siis aamuisin ennen kuin mies, valmistelin itseni ja vauvan (kulki mukanani). mies oli päivän töissä, itse tein työt ja opiskelut osittain etänä lapsen takia. vauva-ajasta en oikein muista, mutta jälkeenpäin olen tajunnut olleeni tosi väsynyt. vauva heräili tunnin välein yöllä, sama päivällä.

silloin en osannut, enkä salliut itselleni tuoreena äitinä valittaa mihinkään lapseen liittyvästä. en varmaan tekisi sitä vieläkään, koska nykyinen tulokas on ollut niin suuren vaivan takana. miehelle olen jo sanonut, että hänen ei töiden takia tarvitse huolehtia yövalvomisista, mutta tämän lapsen kohdlla aion kyllä ottaa sen lenkkiajan koiran kanssa tai muun pienen irtioton kotoa, mitä aikaisemmin en ole tehnyt.

sen verran olen viisastunut parin lapsen jälkeen, että sallin itselleni sen tunnin lenkin kaiken muun huolehtimisen ja tohinan ohessa. pienen ajan omille ajatuksille ja rauhoittumiselle. (+ maailman ihanimmalle lenkkikamulle, joka myös kaipaa huomiota)

voida se lapsi joka on valvonut 4 vuotta? Kyllä itselläkin on ollut huonosti nukkuvia lapsia, mutta kyllä ne on hoidettu kuntoon paljon ennen kuin lapsi on 4.v. täyttänyt.



Johan ne tuossa iässä nukkuvat omissa sängyissään..ja jos heräävät osaavat kömpiä kainaloon jossa sitten voi taas uniaan jatkaa...joten onkohan tuo 4.v. hieman liioiteltua?

Missä on lapsen isä? Ja mikseivät vanhemmat palkkaa sitä apua? Hehän siinä väsymystä vähättelevät.

vaan ihmetellyt sitä, miksi

- isät eivät auta äitiä tasaamaan univelkoja ollessaan vapaalla

- miksi tukiverkostot eivät ole kunnossa ja apulaisia löydy sitä kautta

- miksi äideille ei apu kelpaa, vaan he puurtavat ja puurtavat ja puurtavat, ja sitten katkeavat ja alkavat rähjätä MITEN KUKAAN EI AUTA

Meillä mies osallistui ja osallistuu edelleen lastenhoitoon. Meillä 2 lasta joilla molemmilla astma ja allergiat, huonosti nukuttuja öitä kesti tässä perheessä kaikenkaikkiaan 5v, vihdoinkin pari kuukautta sitten loppui. Niistä osa erittäin huonosti nukuttuja öitä (3-4h pätkissä) ja osa muutamalla yöheräämisellä. 4,5v sitten meidän perheeseen otettiin käytäntö että toinen saa nukkua lauantaina pitkään ja toinen sunnuntaina, herättää ei saa ellei sitten taivas tipu niskaan. Tämä käytäntö on edelleen voimassa Ja mies ihan varmasti nousi yöllä hoitamaan lasta, ei tässä pienessä kämpässä saanut nukuttua kukaan kun huuto kuului selvästi joka huoneeseen.

Tukiverkostot on kunnossa, molemmilla sisarukset ja vanhemmatkin vielä hyvässä kunnossa ja pystyvät auttamaan, ei heitä kuitenkaan joka päivä pysty hätiin soittamaan. On heilläkin oma työ ja elämä. Lisäksi se että kun se univelka on valtava, ei siinä yksi tai kaksi hyvin nukuttua yötä tunnu missään, ainakaan minulla jolla unentarve on 10h yössä. Nyt voin sanoa 2kk hyvin nukuttujen öiden jälkeen että elämä alkaa tuntumaan elämisen arvoiselta.

Meillä ei myöskään olla paljon siivoiltu, ruoaksi on tarjottu eineksiä, olenpa seisaaltaan vetäissyt roiskeläppäpitsaa kylmiltään kun en ole jaksanut lämmittää. Vieraille on sanottu että sori meillä on sotkuista, jos häiritsee sopii lähteä pois tai tarttua rättiin.

Että kyllä sitä univelkaa voi olla vaikka kuinka olisi tukiverkot kunnossa ja puoliso osallistuisi jne.

vaan ihmetellyt sitä, miksi

- isät eivät auta äitiä tasaamaan univelkoja ollessaan vapaalla

- miksi tukiverkostot eivät ole kunnossa ja apulaisia löydy sitä kautta

- miksi äideille ei apu kelpaa, vaan he puurtavat ja puurtavat ja puurtavat, ja sitten katkeavat ja alkavat rähjätä MITEN KUKAAN EI AUTA

Meillä mies osallistui ja osallistuu edelleen lastenhoitoon. Meillä 2 lasta joilla molemmilla astma ja allergiat, huonosti nukuttuja öitä kesti tässä perheessä kaikenkaikkiaan 5v, vihdoinkin pari kuukautta sitten loppui. Niistä osa erittäin huonosti nukuttuja öitä (3-4h pätkissä) ja osa muutamalla yöheräämisellä. 4,5v sitten meidän perheeseen otettiin käytäntö että toinen saa nukkua lauantaina pitkään ja toinen sunnuntaina, herättää ei saa ellei sitten taivas tipu niskaan. Tämä käytäntö on edelleen voimassa Ja mies ihan varmasti nousi yöllä hoitamaan lasta, ei tässä pienessä kämpässä saanut nukuttua kukaan kun huuto kuului selvästi joka huoneeseen.

Tukiverkostot on kunnossa, molemmilla sisarukset ja vanhemmatkin vielä hyvässä kunnossa ja pystyvät auttamaan, ei heitä kuitenkaan joka päivä pysty hätiin soittamaan. On heilläkin oma työ ja elämä. Lisäksi se että kun se univelka on valtava, ei siinä yksi tai kaksi hyvin nukuttua yötä tunnu missään, ainakaan minulla jolla unentarve on 10h yössä. Nyt voin sanoa 2kk hyvin nukuttujen öiden jälkeen että elämä alkaa tuntumaan elämisen arvoiselta.

Meillä ei myöskään olla paljon siivoiltu, ruoaksi on tarjottu eineksiä, olenpa seisaaltaan vetäissyt roiskeläppäpitsaa kylmiltään kun en ole jaksanut lämmittää. Vieraille on sanottu että sori meillä on sotkuista, jos häiritsee sopii lähteä pois tai tarttua rättiin.

Että kyllä sitä univelkaa voi olla vaikka kuinka olisi tukiverkot kunnossa ja puoliso osallistuisi jne.

Siis en nukkunut putkeen 3-4h ja sitten heräänyt vauvan itkun vuoksi, vaan koko yössä nukuin yhteensä 3-4h. Heräilyjä oli pahimmillaan 5min välein, tavallista oli että vauva nukkui max 20min ja sitten heräsi itkemään. Saattoi huutaa jopa 2h putkeen. Tähän syyksi löytyi nuoremmalla erittäin vaikeat allergiat, ruokia vain muutama mitä pystyi alkuun syömään. Tämä toki arvasinkin kun esikoinen oli allergikko mutta sopivien ruokien selvittely vei aikaa.

rankkaa. 5v meni, etten nukkunut ainuttakaan yötä putkeen. Loppuaikana heräsin joka tunti.

Just tällä viikolla tuli miehen kanssa riitaa kun tuli puhetta eräästä vanhasta tärkeästä asiasta.

Minä en muista että sitä oisi edes tapahtunut.

Asiaan liittyy 40 000mk. Mieheni raivostui ja meinasi että valehtelen.

Minä taas hermostuin koska muistamattomuus tuntui kamalalta. Muutenkin unohtelen kaiken.

Minun täytyy merkata kalenteriin joka ikinen asia muuten se unohtuu.

vähillä unilla. Tukiverkkoja ei ollut.



Mutta sitä oppi ottamaan lepohetkensä silloin kuin pystyi.



En ymmärrä näitä kitisijöitä, jotka vielä roikottaa 2 vuotiasta tissin vieressä yöt ja vinkuu kun ei saa nukkua.



Puolivuotiaana yösyötöt pois ja opettajaa ne lapsenne nukkumaan. Joskus ne mummot 4 tunnin syöttöväleineen saavat ne vauvat nukkumaan kun äidit on passanneet niitä yökaudet muka vauvantahtisen imetyksen varjolla.

Kertokaa nyt viisaat että voin viedä tuttavalleni terveiset.. hänen 4-vuotiaansa on todettu vilkkaaksi viipertäjäksi joka pärjää hyvin vähäisillä yöunilla. Joku kysyi, voiko pitää paikkansa että noin kauan valvoo - VOI! Tuossa tapauksessa on nyt tietysti monia asioita joita en tässä halua sanoa, mutta tuo lapsi ei ole nukkumiseen erikoistunut.



Tuo imetysasia ei pidä paikkansa, koska tosiaan lapsi voi valvoa allergioiden takia. Myös jatkuvat infektiot rasittavat lasta.



t.ap

On täysin oma valinta valvoa yönsä 4 vuoden ajan. Kukaan ei pakota. Mutta kun vain äiti kelpaa, kun ei voi nukkua päivällä, kun herää lapsen huutoon, jos ollaan samassa talossa jne. Tekosyitä on satoja. Meillä lapsi on allerginen ja ns. huono nukkuja. Silti nukun joka viikko yhden kokonaisen yön ja päivän. Kyllä normaali mies sen aikaa kykenee yhtä lasta hoitamaan!

Toiset on herkkäunisempia.

vähillä unilla. Tukiverkkoja ei ollut.

Mutta sitä oppi ottamaan lepohetkensä silloin kuin pystyi.

En ymmärrä näitä kitisijöitä, jotka vielä roikottaa 2 vuotiasta tissin vieressä yöt ja vinkuu kun ei saa nukkua.

Puolivuotiaana yösyötöt pois ja opettajaa ne lapsenne nukkumaan. Joskus ne mummot 4 tunnin syöttöväleineen saavat ne vauvat nukkumaan kun äidit on passanneet niitä yökaudet muka vauvantahtisen imetyksen varjolla.

vaan mutta aika älyvapaata tekstiä. Joo kyllähän ne mummot on saaneet ne vauvansa nukkumaan 4h syöttöväleillä koska niille vauvoille ei yksinkertaisesti annettu ruokaa vaikka kuinka huusivat. Vauva vaan jätettiin huutamaan jonnekin ja huusivat vaikka äänensä käheäksi mutta katsomaan ei menty. Kiintymyssuhde ei varmaan sitten ollut kummoinen. Nykyään on vallalla käsitys että lasta ei saa huudattaa. Onneksi en myöskään omaani huudattanut, kipuja raukka kärsi allergioidensa vuoksi.

Toivottavasti itse jatkossa muistat olla menemättä lääkäriin kun olet kivuissasi tai vaikka jalka poikki. Niin ne on ennenkin vuosikymmeniä sitten kotona hoidettu, ei silloin ole ketään lähdetty lääkäriin viemään kymmenien kilometrien päähän. Eikä kukaan myöskään ole kädestä pitänyt...

Ja muuten, meillä lapsen yösyönti loppui 3,5kk iässä, eli yösyöttöjen vuoksi ei olla valvottu. Ja toisekseen, yksikään lapsi ei syö yöllä n 30 kertaa ja valvo sen vuoksi niin paljoa että unta saa ehkä 3 tuntia yössä. Se että herää antamaan lapselleen evästä 3 kertaa yössä ei todellakaan tee kenellekään univelkaa.

vähillä unilla. Tukiverkkoja ei ollut.

Mutta sitä oppi ottamaan lepohetkensä silloin kuin pystyi.

En ymmärrä näitä kitisijöitä, jotka vielä roikottaa 2 vuotiasta tissin vieressä yöt ja vinkuu kun ei saa nukkua.

Puolivuotiaana yösyötöt pois ja opettajaa ne lapsenne nukkumaan. Joskus ne mummot 4 tunnin syöttöväleineen saavat ne vauvat nukkumaan kun äidit on passanneet niitä yökaudet muka vauvantahtisen imetyksen varjolla.

Miksi sinulla meni monta vuotta vähillä unilla, etkä toteuttanut 4h syöttövälejä jos vauva sillä saa vauvan nukkumaan kuin tukki?

En halua moralisoida, mutta oliko äiti jo iäkkäämpi?

Lapsella on myös isä! On täysin oma valinta valvoa yönsä 4 vuoden ajan. Kukaan ei pakota. Mutta kun vain äiti kelpaa, kun ei voi nukkua päivällä, kun herää lapsen huutoon, jos ollaan samassa talossa jne. Tekosyitä on satoja.

Mutta annas olla, jos jossain käy ilmi, että perheessä myös isää velvoitetaan hoitamaan lasta öisin, johan ovat armon naiset lynkkaamassa! Ihan vasta täällä joku kertoi tuohtuneena, kuinka hänen miehellään on töissä pari isää, jotka ovat väsyksissä, koska heidän täytyy auttaa vaimoa vauvan yösyömisten kanssa. Että kamalaa itsekeskeisyyttä ja avuttomuutta äidiltä tuollainen. Oikeasti olen törmännyt kyllä todella usein tuohon käsittämättömään lyttäämiseen, kun käy ilmi, että jotkut ovat sopineet hoitavansa yösyötöt puoliksi tms. Karmea tyrannivaimo! Olen muuten itsekin hoitanut yhden todella huonosti nukkuneen vauvan/taaperon, ja kärsin tuolloin myös kaikenlaisista vaivoista ja sain oikein burnout-diagnoosinkin yhdessä vaiheessa.

Mukavaa, jos sun miehes pystyy hoitamaan vaativan it-alan työn muutaman tunnin yöunilla ilman, että työnlaatu kärsii. Mukavaa, jos hän pystyy siihen useita kuukausia. Mukavaa, jos teidän perheenne talous ei kaatuisi siihen, että väsymyksestä puolikuollut mies irtisanottaisiin työstään. Mukavaa, jos teitä ei haittaisi joutua myymään lasten kodin, koska ei olisi rahaa maksaa lainaa.

Ai niin, lapsiahan ei saa tuollaisille "työnarkomaaneille" tietenkään tehdä. Ups.

Vaikeat lapset näyttävät järjestään olevan vaikeita allergikkoja. Ovatko kaikki lapset nykyään sellaisia?



Tai jos mummo ei osaa auttaa niin, että kelpaa, mummoa voi opettaa tai hankkia toisen avun. Apua löytyy kyllä, kun etsii. Jos on onnistunut sijoittumaan niin, ettei näe ketään koskaan, on ehkä syytä muuttaa asuinpaikkaa.

Iltaisinkin työpäivän jälkeen isät voivat ihan hyvin hoitaa lapsia, että äiti saa nukkua. Kyllä muutaman tunninkin unet auttavat, ettei ihan totaalista unettomuutta pääse syntymään.

ja viikonloppuna tietysti vaikka vahtia koko päivän.