ja taas oleskeluluvasta (ja ehkä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asumisesta)!

UVI:n käsittelijät kaatuu taakkansa alle ;)

Käsittelyssä ensi-hakemusten lisäksi aimo pinkka hallinto-oikeudesta palautettuja " vääriä" päätöksiä (vanhimmat kuulemma v.2003), jotka kiilaa (ymmärrettävästi) jonossa edelle. Tuumailin, et noloohan se on kun lakikin heille sallii niitten virheellisten päätösten tekemisen... Ja, et ihanhan se on verovarojen tuhlausta, et ne hakemukset kierrätetään oikeuden kautta, kun lopputuloksen pitäis olla het alusta asti aivan selvä;) Saadaan varmaan kielteinen päätös ihan vaan sen takia, et soittelen liian usein (pysytäänpä mielessä;) ) kyselen liian vaikeita ja arvostelen hommien hoitoa + v****ilen hienovaraisesti. Mut kun ei aina huumorintaju riitä ;) Mutta asia kuulemma etenee kyllä joutuisammin, jos on itse aktiivinen... niin se täti tuumas. Että tässä odotellessa... hohhoijaa!

Ainakin omalla kohdalla on kyllä usko tuohon puljuun kaatunut ihan täysin. Mitä enemmän UVIsta kuulee juttuja sen vähemmän koko laitokseen uskoo. Todella " mielenkiintoisesti" kohtelevat ihmisiä ja päätöksetkin perustuvat ilmeisesti ihan siihen kummalla jalalla aamulla on sängystä noustu.

Mulla kun ei ole ko. puljuun ollut koskaan minkäänlaista uskoa tai luottamusta. Samanlaista 1X2-meininkiä se on ollut siellä, niin kauan kuin muistan, ihan sama mitä lupia ihmisillä on ollut haussa.



Mut se, et nykyisin jopa laki sallii niille ton lupa-bingon, antamalla niiden mielivaltaisesti epäillä, ilman todistamisvelvollisuutta, ulkomaalaisen kanssa avioliiton solmineen Suomen kansalaisen arviointikykyä ja älykkyyttä ja parin rakkauden määrää, on tehnyt koko systeemistä helvetillisen.

Siis usko loppunut uvin touhuun.. Sanovat tätä maata vielä hyvinvointivaltioksi; mitähän hyvää tässä on.. pelkkää rautalangan vääntöä joka pirun viraston kanssa.. Me lähdetään nyt sitten ensi viikolla miehen kotimaahan, minä tulen alkuvuodesta takaisin tänne, saas nähdä koska saan mieheni takaisin.. olen niin pettynyt suomeen tällä hetkellä, ja vihaa suomea niin paljon, että en voi sitä edes sanoin kuvata. Kyllä tämän odotusajan (1,5v) mieheni veroeurot kyllä ovat kelvanneet, samoin minun maksamani verot kahdesta eri työpaikasta, mutta tässä on tulos, mitä täältä saa.. ja nythän tuntuu, että tämä on vasta " alkutaipaleella" , eli mikä meitä vielä odottaakaan..

Olen seurannut tätä kirjoittelua ja olen kauhuissani.... Todella hirveetä ajatella että jonkun kokonaisen perheen elämä on jonkun yhden viraston varassa. Toivon teille todella paljon onnea matkaan ja rakkautta että kestätte.... Toivottavasti teidän elämä yhdessä mahdollistuu pian ja jaksatte luottaa ja uskoa rkkauteenne. Se on ihmeellinen voima ja kantaa pitkälle. Kaikkea hyvää teille!

niin tietääkö joku onko lakiin tullut muutos? Ystäväni kertoi, että enää lain mukaan ei ole " valeavioliittoa" eli avioliiton perusteella haetut oleskelulupapäätökset pitäisi mennä läpi. Kuulostaa mielestäni hassulta, pakkohan jotain porsaanreikiä noistakin systeemeistä on löytyä! Toisaalta, tämän ystäväni afrikkalainen mies sai oleskeluluvan VIIKOSSA, mikä on ihan käsittämättömän nopeaa toimintaa! Turistiviisumilla oli tullut Suomeen, ei kuulusteluja ei mitään.



Onko tuo oikeasti aivan arpomishommaa? Missäpäin Suomea asutte, onko tietyissä kaupungeissa paljon enemmän jonoa ja vittumaisia virkailijoita?



Tsemppiä kaikille lupa-asioiden kanssa kamppaileville!

Ei ole lakia muutettu, vaan siellä lukee edelleen näin:



[ ul ] " 36 §

Yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle



Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita.



[ color =red ] Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perustelua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen." [ / color ] [ /ul ]



Tuo jälkimmäinen on se, mihin UVI perustaa päätöksensä, kun epäilevät lumeliittoja.



Ystäväsi mies on tullut maahan eri tavalla kuin monen muun mies tällä palstalla. Ensinnäkin hän on hakenut ja saanut ennen maahantuloa viisumin, jolla on päässyt Suomeen laillisesti. Ennen tuota viisumin myöntämistä pariskunta on varmasti joutunut edes jotain selittelemään viranomaisille. Ja kun hän on sitten saapunut Suomeen, hänen kuuluu hakea oleskelulupaa paikallispoliisilta, jotka yleensä toimivat huomattavasti nopeammin kuin UVI.



[ ul ] 68 §

Paikallispoliisi oleskelulupaviranomaisena

Kihlakunnan poliisilaitos myöntää:



1) oleskeluluvan Suomen kansalaisen Suomessa olevalle perheenjäsenelle;



2) uuden määräaikaisen oleskeluluvan; ja



3) pysyvän oleskeluluvan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle.[ /ul ]



Siis sellaisille, jotka ovat täällä laillisesti.



Hankalimmat tapaukset ovat pääsääntöisesti niitä, joissa aviopuoliso on saapunut Suomeen turvapaikanhakijana tai opiskelijana. Siis avioliitto antaisi heille varmemman maassaololuvan ja siihen UVI " suuressa viisaudessaan" nuo päätöksensä perustaa. Turvikset ja opiskelijathan eivät tietenkään voi oikeasti rakastua, eihän? ;)

ei tääl toimikaan noi komennot. eli älkää ihmetelkö noit sekopää-tekstei siel tääl ;)

Kiitos kannustavista sanoista, niitä kyllä tarvitaan :) Tuntuu että pää alkaa olla ihan hajalla liiallisesta ajattelusta.. En voi tosiaan ymmärtää, kuinka joku virasto (yksi ihminen?!) voi heittää tällaisen pommin yhden perheen päälle; yksi aamu, ja koko elämä meni uusiksi.. nyt tässä on sitten viime viikot menneet juostessa hoidellessa eri asioita, kun nyt tosiaan lähdetään miehen kotimaahan ensi viikolla.. asunnon irtisanominen, auto seisontavakuutukseen, lemmikeille hoitopaikka, joku hoitamaan postit ja laskut, työpaikasta " lomaa" , asunnon tyhjentäminen, viisumin ja matkalippujen hommaamiset, lakimiehen ja poliisin tapaamista, ym, ja töissäkin pitäisi ehtiä käymään.. jos tästä kaikesta jotain positiivista etsii, niin painoa on pudonnut 3kg :)

Tottakai on hyvä, että tänne ei niin vain päästetä ketä tahansa, että ei anneta sitä oleskelu-lupaa ihan kaikille, mutta eikö siinä pitäisi jotenkin tutkia, että onko tämä nyt aitoa vai ei? Nämä on niin suuria asioita, että ei voida tehdä " työtä vain sinne päin" .. mutta ehkä ne tosiaan vain vetävät pitkää tikkua, kelle annetaan myönteinen ja kelle kielteinen, vai onko se paikka tosiaan niin korruptoitunut?!! Kun tää asia ei satuta vain minua ja miestäni, vaan tässä on niin suuri joukko läheisiäkin. Kamalaa katsoa itkevää äitiäni, eritoten mummoani, jotka pelkäävät mitähän lie minulle tapahtuvan aivan toisenlaisessa maassa.. mutta minkäs teet, minä rakastan miestäni, joten tottakai lähden hänen mukaan niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista.. eikä minua itseäni pelotamikään muu kuin se, että kuinka kauan joudumme jatkamaan vielä tätä hammasten kiristystä ja paperi sotaa, koska voimme jatkaa normaalia elämää, omassa kodissa, että saamme lemmikitkin takaisin kotiin.. tämä on niin väärin! Miksi meitä ensin odotutetaan vuosi tolkulla, ja sitten annetaan tällainen katastrofi? Jos tämä tieto olisi tullut vuosikin sitten, niin nyt varmaan kaikki olisi jo hyvin.. Mikä tuntuu vielä hyvinkin ärsyttävältä; alakerrassa asuu venäläis-narkkari pysyvine olekelu-lupineen, juhlii yöt niin ettei kukaan saa nukuttua, päivisin käy vain soskussa ja kelassa :) Me, jotka tosiaan yritetään; tehdään töitä 6-7 päivää viikossa, ikinä ei olla soskussa käyty,mitään päihteitä ei käytetä.. niin tässä on tulos.. eli suomi nimenomaa haluaa sossun elättejä vai.. pahalta tuntuu, mutta uskon että oikeus voittaa vielä joskus.. pakkohan sen on.

Ei ole lakia muutettu, vaan siellä lukee edelleen näin:



[ul] 36 §

Yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle



Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita.



[color=red] Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perustelua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. [/color] [/ul]



Tuo jälkimmäinen on se, mihin UVI perustaa päätöksensä, kun epäilevät lumeliittoja.



Ystäväsi mies on tullut maahan eri tavalla kuin monen muun mies tällä palstalla. Ensinnäkin hän on hakenut ja saanut ennen maahantuloa viisumin, jolla on päässyt Suomeen laillisesti. Ennen tuota viisumin myöntämistä pariskunta on varmasti joutunut edes jotain selittelemään viranomaisille. Ja kun hän on sitten saapunut Suomeen, hänen kuuluu hakea oleskelulupaa paikallispoliisilta, jotka yleensä toimivat huomattavasti nopeammin kuin UVI.



[ul] 68 §

Paikallispoliisi oleskelulupaviranomaisena

Kihlakunnan poliisilaitos myöntää:



1) oleskeluluvan Suomen kansalaisen Suomessa olevalle perheenjäsenelle;



2) uuden määräaikaisen oleskeluluvan; ja



3) pysyvän oleskeluluvan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle. [/ul]



Siis sellaisille, jotka ovat täällä laillisesti.



Hankalimmat tapaukset ovat pääsääntöisesti niitä, joissa aviopuoliso on saapunut Suomeen turvapaikanhakijana tai opiskelijana. Siis avioliitto antaisi heille varmemman maassaololuvan ja siihen UVI " suuressa viisaudessaan" nuo päätöksensä perustaa. Turvikset ja opiskelijathan eivät tietenkään voi oikeasti rakastua, eihän? ;)

Kyllä te voitatte ja lopussa kiitos seisoo :)

Mutta ikävää on tietysti tuo täysin turha ja tarpeeton odottaminen ja kärsimys. Ja vain sen takia, että UVI ei ole tehtäviensä tasalla, eikä heillä ole taas vaihteeksi tarpeeksi henkilökuntaakaan. Kuulemma. Juuri tänään soitin meidän käsittelijällemme, koska olen lähdössä miestäni tapaamaan ensi viikolla ja ajateltiin, että nythän olis sitten viranomaisilla mahdollisuus syynätä meidät oikein pariskuntana, kun oltaisiin molemmat samassa paikassa. Mut ei, meidät pyydetään mieheni kanssa sen matkani jälkeen (!) kuultavaksi, hänet sinne oleskelumaansa Suomen lähetystöön, minut paikalliselle poliisille. Eli meitä ei haluta ensinnäkään kohdella parina, eikä varsinkaan ihmisinä, vaan ollaan vain yksi paperinippu lisää siellä sen pahuksen eukon pöydän nurkal.

Ikävän kestää ja rakkaus antaa voimaa. Rankkaa tämä erossa olo on, mutta osaamme myös hyödyntää lyhyetkin puhelinkeskustelut ja nämä muutaman päivän tapaamiset parhailla mahdollisilla tavoilla. Turhista ei hötkyillä ja yhteisistä hetkistä nautitaan täysin rinnoin :) Koska, näin me ajattelemme, tämä on vain väliaikaista ja meillä on koko loppuelämä jäljellä tämän kidutuksen jälkeen.

Latizia:

Mikä tuntuu vielä hyvinkin ärsyttävältä; alakerrassa asuu venäläis-narkkari pysyvine olekelu-lupineen, juhlii yöt niin ettei kukaan saa nukuttua, päivisin käy vain soskussa ja kelassa :) Me, jotka tosiaan yritetään; tehdään töitä 6-7 päivää viikossa, ikinä ei olla soskussa käyty,mitään päihteitä ei käytetä.. niin tässä on tulos.. eli suomi nimenomaa haluaa sossun elättejä vai.. pahalta tuntuu, mutta uskon että oikeus voittaa vielä joskus.. pakkohan sen on.

Tämän allekirjoitan myös 100%:sti.

Ei meitäkään pariskunta noteerattu mitenkään. Minua ei kukaan edes halunnut haastatella, mieheni kylläkin Suomen lähetystössä.



Siinä olet aivan oikeassa että ikävän kestää ja rakkaus antaa voimaa. Me puhuimme joka päivä puhelimessa, lähetimme sähköposteja ym. Mieheni luona kävin tuon 1v.7kk:den aikana 5 kertaa. Pisin aika hänen kotonaan oli 1,5kk:tta ja JOKAINEN ero oli kuin pieni kuolema:(



Mekään emme koskaa riidelleet kun tapasimme. Miksi käyttäisimme sen ajan kun vihdoinkin olemme yhdessä riitelyyn vaan halusimme tehdä ajasta mahdollisimman ihanan.





Mutta on se ihmisen mieli jännä juttu, nyt tuntuu kuin mieheni ei koskaan olisikaan ollut poissa:)))



Mekin puhuimme aina että tämä loppuu kohta ja meidän elämä alkaa. Katse tulevaisuuteen rakkaat ystävät. Tämän hetkinen elämän tilanne on teillä vaikea mutta se kaikki loppuu aikanaan<---tuntuu kornilta puhua noin kun itselläni on kaikki nyt hyvin , mutta haluan vain teidän tietävän ettei tämä painajainen loputtomiin kestä kun itse sen kokeneen todella tiedän miten pahaolo teillä on. Uskookaa itseenne , te jaksatte kestää sen ja kuten asianajajani sanoi: kestä kuin nainen:))) ja niinhän minä tein.



Tosta asianajasta vielä sen verran että meillä oli erittäin osaavan ja ihana ykstyinen asianajana joka osasi todella hoitaa tehtävänsä. Olen jutellut parin muun samanlaisessa tilanteessa olevan kanssa joilla on ollut pakolaisneuvonnosta asianajaja ja rahallisesti meidän asianajaja otti n.200¿ enemmän kuin pakolaisneuvonnan ihminen joten...ei suurta eroa. Itse en henkilökohtaisesti koskaan ottaisi pakolaisneuvonnasta " asianajajaa" koska olen kantapään kautta kokenut että asiat voivat mennä todella persiilleen jos heidän sanaan luottaa, en toki sano että kaikki on varmasti henkilöitä jotka osaavat asiansa mutta...



Toivon teille kaikkille jotka painiskelevat oleskelulupavan ym.asioiden kanssa aurinkoista syksyä ja voimia.

Jatkan nyt tähän pitkään ketjuun, koska tässä ketjussa on paljon myös ihan yleistä asiaa josta joku voi taas hyötyä.



Sitten tuon syksyn, kun meidän piti olla lähdössä Nigeriaan on taas tapahtunut lisää. Juuri ennen lähtöä korkeimmasta hallinto-oikeudesta tuli käännytyksen toimeenpanokielto. Kielto oli voimassa toistaiseksi, koska miehen turvapaikka-asian käsittely oli edelleen kesken (ulkomaalaispoliisissa väitettiin sen olevan loppuun käsitelty). Toistaiseksi voimassa oleva kielto oli siis voimassa turvapaikka-asian käsittelyn ajan.



Viime viikolla korkein hallinto-oikeus sai päätökseen tuon turvapaikka-asian käsittelyn. Turvapaikkaa ei myönnetä (tämä oli jo etukäteen tiedossa, koska turvapaikalle ei ole perusteita vaikka miehen kotimaassa on taas ollut levottomampaa). Käännytyspäätös kuitenkin kumottiin samoin oleskelulupapäätös (aiemmin turvapaikka-asiaan liittyen uvi on tehnyt päätöksen ettei oleskelulupaa myönnetä, koska luvan epääminen ei ole kohtuutonta). Tällä hetkellä siis miestä ei voida käännyttää Suomesta ja saamme rauhassa odottaa hallinto-oikeuden päätöstä perhesiteen perusteella haetun oleskeluluvan valitusasiasta. Positiivisinta koko korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on se, että korkein hallinto-oikeus pitää käännyttämistä ja oleskeluluvan epäämistä kohtuuttomana. (Perhesiteenä miehellä on siis avioliitto sekä tuleva lapsemme (la heinäkuun lopulla), lisäksi mies on opiskellut koko ajan ammattikorkeakoulussa ja valmistunee reilun vuoden kuluttua.)

Eli nyt tämän asian tilanne on se, että hallinto-oikeus on tehnyt päätöksensä (johon menikin sellaiset 10 kk kolmesta kiirehtimispyynnöstä huolimatta..). Hallinto-oikeus katsoo, ettei uvilla ole ollut perusteita jättää oleskelulupaa myöntämättä (ai jaa..) eikä ole syytä epäillä, että avioliitto olisi solmittu muussa kuin perheen perustamistarkoituksessa. Nyt lupa on uvin käsittelyssä uusiksi..

että asia on nyt kohta ohi. Meillä Uvi antoi n.viikossa luvan kun hallinto-oikeus käänsi asian takaisin Uville joten uskon, että kohta saatte sen kauan odotetun oleskeluluvan.



Aurinkoista kesänjatkoa ja (((voimia)))kaikille jotka kamppailevat oleskelulupaprosessin viidakossa

On sitä odotettukin!!!!!!

Ihanaa, kun viimein helpottaa, eiks vaan :)

Toivotaan, että ratkaisu tulee teillekin yhtä ripeästi kuin Merlotilla ja miehellään :)

Tosi paljon kiitoksia kummallekin.



Mrs.O on antanut tosi paljon neuvoja, vinkkejä ja tukea kaikessa tässä väännössä. Kiitos siitä tuhat kertaa!



Merlotille taas kiitokset " vertaistuesta" . Tuon teidän ohjelman (edelleen tosi rohkea veto!) näkeminen auttoi ja on auttanut koko prosessin ajan. On jotenkin helpompaa, kun jollain saman kokeneella on kasvot ja henkilöllisyys (en osaa oikein selittää, mitä tarkoitan). Myös kiitokset tsemppauksesta!

Teit mut iloiseksi kun kerroit että olen mieheni kanssa sua auttaneet kun menimme julkisuuteen. Sait mulle hyvän mielen:) kiitos siitä:))



Suurin syyhän olikin se kun ohjelman teimme tai siihen menimme, että toivoimme, että voimme jotenkin auttaa muita jotka painivat samojan asioiden kanssa kun meitä on niin paljon, turhan paljon:(



Yli vuosi on jo ohjelmasta mennyt..Kylläpä aika rientää:)



Toivon, sinulle jenni että, saatte laittaa asian pian mappi Ö-hön ja alkaa elämään elämää ilman pelkoa tulevaisuudesta sillä epätietoisuus syö niin paljon voimavaroista että sen huomaa vasta kun asia on kunnossa, miten rikki ja poikki oli asian ollessa päällä.



Aurinkoista kesänjatkoa(voisi tämä helle jo helpottaa)

Ei vaan kaivelin tän piruuttani, kun on ollut juttua niin Uvista kuin luvistakin :).



Jenni

Eli toi ketjun alotus on vuodelta 2005.



Jatkolupa tälle luvalle irtosikin sit muutamassa viikossa (tosin eri poliisista). Seuraavaksi onkin sit joskus pysyvän luvan hakeminen..