Miksi annatte vauvallenne maissinaksuja?

"Voivoi, onko pienellä kurja olo..."*tissi suuhun*



Kun äiti tahtoo läheisyyttä vauvansa kanssa, nähtävästi rinnan tunkeminen suuhun on ainoa keino saada sitä. Tätä täytyy tietenkin jatkaa mahd. pitkään ja nimenomaan äidin takia.



Tissiä kun väsyttää, kiukuttaa, suruttaa...joskus jopa nälkään.

on mukava kuvata videokameralla kun vauva pieree suloisia sävelmiään vanhempien korville ja koko maailman kuuluviin.



Meidän isä on sitä mieltä että vauvamme pierut ovat kuin jazz-torvet.

Sitä ääntä ei voita mikään ja maissin lemua koko asunnossa. Se on tyytyväisyyden tuoksu.

Miten usein näet tätä "joka välissä herkuttelevaa vauvaa"?



Päinvastoin, maissinaksut ei lihota, äidinmaito lihottaa!

Naksu on oiva purtava sormiruokaa opettelevalle pienelle.

Miten usein näet tätä "joka välissä herkuttelevaa vauvaa"?

Päinvastoin, maissinaksut ei lihota, äidinmaito lihottaa!

Naksu on oiva purtava sormiruokaa opettelevalle pienelle.

Niin on keitetty porkkanakin ja parsakin, jopa kukkakaalikin on. Miksi naissimaksu? Beibeh unohtuiko joku nyt välistä?

T: 11cm mies

Kyllä ne lapset oppii eroon siitä tissistä, samoin kuin vauva-ajan naksuistakin.

ihmiset ovat koukuttuneita noihin 100% maissia sisältäviin maissinaksuihin. Teini-ikäisille järjestetään terapiaa, jotta pystyisivät lopettamaan maissinaksujen käytön. Ihmiset vetävät niitä säkkikaupalla päivässä ja lihovat. Yhdessä maissinaksussa on hurjat noin 2,7 kilokaloria! Tässä on ehdottomasti tulevaisuuden terveysvihollinen numero 1!

Sitä mä en ole koskaan käsittänyt. Minulla on ollut se käsitys että jos motoriikkaa pitää kehittää niin sen hoitaa lelut. Ruoka syödään välineillä.

Sitä mä en ole koskaan käsittänyt. Minulla on ollut se käsitys että jos motoriikkaa pitää kehittää niin sen hoitaa lelut. Ruoka syödään välineillä.

Miksi ruoka pitäisi syödä välineillä? Onko siihen joku sääntö, että se on ainoa oikea tapa syödä?

Mun vauvallani ainakin oli vaihe, että kaikki ruoka piti "tarkastaa" käsin. Millekään ei voinut avata suutaan, jos ei tiennyt mitä se on ja miltä se tuntuu. Kun sitä oli ensin saanut tunnustella käsin, vasta sitten saattoi laittaa suuhun. Kai sekin on joku luontainen juttu, samoin kuin se, että kaikki tavarat pitää tunnustella suulla. Sormiruoan tutkiminen oli äidin mielestä paljon kivempi juttu kuin soseiden. Vähän vähemmän siivottavaa.

kun meillä ei ole saanut soseilla läträtä. Mutta ei meillä ole tarvinnut opettaa naksuja syömäänkään. Ihan ovat oppineet ilman opettamista sitten isompina.



Jokainen tyylillään.

Minulla on TODELLA temperamenttinen ja kovaääninen poika. Olisi mukava nähdä ilmeesi ja kuulla kommenttisi, kun lapseni kyllästyy odotteluun esim. bussissa ja matkaa kotiin on vielä 15min ja minä panttaisin maissinaksuja ihan vain siksi etten opeta turhaan herkutteluun... Eli annan ihan omaa ja kanssaihmisten olotilaa helpottamaan koska lapsi rauhoittuu niitä mutustellessaan.

Joskus voisi ottaa sen lapsen syliin, hyssytellä ja kertoa että kohta ollaan perillä. Sen sijaan tungetaan naksua suuhun, kun muutakaan ei osata..

kun meillä ei ole saanut soseilla läträtä. Mutta ei meillä ole tarvinnut opettaa naksuja syömäänkään. Ihan ovat oppineet ilman opettamista sitten isompina.

Jokainen tyylillään.

meillä tuon superallergisen kanssa oli huomattavasti tärkeämpää saada lapsi syömään sekä saada testattua ruokia, kuin lykätä niitä sen vuoksi, ettei äiti viitsi siivota eikä suostu antamaan sormiruokaa. Joskus elämässä on vain tärkeämpiä asioita kuin se, ettei tule sotkua.

Miten usein näet tätä "joka välissä herkuttelevaa vauvaa"?

Päinvastoin, maissinaksut ei lihota, äidinmaito lihottaa!

Naksu on oiva purtava sormiruokaa opettelevalle pienelle.

Niin on keitetty porkkanakin ja parsakin, jopa kukkakaalikin on. Miksi naissimaksu? Beibeh unohtuiko joku nyt välistä?

T: 11cm mies

No eikös se ole sitten ihan sama, että mitä käteen antaa, onko ses sitten maissinaksu vai porkkanan pala, sama lopputulos? :D

Olen antanut maissinaksuja tai porkkanaa tai jopa Muumi-keksin joskus kun olen halunnut vaikka lukea Hesarin samana päivänä kun se on tullut tai syödä pari minuuttia rauhassa. On totta, että näin lapsi oppii jo pienestä ruoalla rauhoittamiseen ja myöhemmin palkitsemiseen, enkä tosiaan sitä halua. Mutta tässä hetkessä ja elämäntilanteessa naksu silloinen, porkkana tällöin ei mielestäni vaaranna lapsen kehitystä suuntaan tai toiseen.

Olen antanut maissinaksuja tai porkkanaa tai jopa Muumi-keksin joskus kun olen halunnut vaikka lukea Hesarin samana päivänä kun se on tullut tai syödä pari minuuttia rauhassa. On totta, että näin lapsi oppii jo pienestä ruoalla rauhoittamiseen ja myöhemmin palkitsemiseen, enkä tosiaan sitä halua. Mutta tässä hetkessä ja elämäntilanteessa naksu silloinen, porkkana tällöin ei mielestäni vaaranna lapsen kehitystä suuntaan tai toiseen.

Näistä omasta mielestään täydellisistä äideistä ei kannata välittää. Luulen, että ne ovat olemassa vain omassa mielikuvituksessaan.

Minulla on TODELLA temperamenttinen ja kovaääninen poika. Olisi mukava nähdä ilmeesi ja kuulla kommenttisi, kun lapseni kyllästyy odotteluun esim. bussissa ja matkaa kotiin on vielä 15min ja minä panttaisin maissinaksuja ihan vain siksi etten opeta turhaan herkutteluun... Eli annan ihan omaa ja kanssaihmisten olotilaa helpottamaan koska lapsi rauhoittuu niitä mutustellessaan.

Joskus voisi ottaa sen lapsen syliin, hyssytellä ja kertoa että kohta ollaan perillä. Sen sijaan tungetaan naksua suuhun, kun muutakaan ei osata..

Ne äidit jotka ei sen vertaa ymmärrä turvallisuuden päälle ovat niitä kädetömiä.

Suurin ongelma taitaa olla se, että naksuja annetaan nimenomaan kaupungilla tai sillon kun on vieraita. Ohikulkijat tai vieraat siitä sitten päättelevät, että niitä annetaan samalla tavalla aina ja kaikialla.

Meillä saa rintaa halutessaan ja naksuja tilanteen mukaan. Ylipainosta ei tietoakaan.

joka on sokeria, joka varastoituu elimistöön rasvana. Eli maissinaksut on tyhjää vatsantäytettä, en syötä lapselleni sellaista roskaa, kuten en maissi-tai perunasoseitakaan.

Seuraavaksi kun lähdetään reissuun, en otakaan purkkiruoan lisäksi vauvalle maissinaksuja naposteltevaksi, vaan keitän porkkanaa ja kukkakaalia mukaan tupperiin, sitten on kiva sitä lämmintä ja ummehtunutta, 7-8 tuntia laukussa muhinutta porkkanaa lapselle syöttää. No, eipä tule kovaa vatsaa vauvalle ainakaan jos näin tekee, kyllä ne lämpimät bakteerit saavat vauvan suolen rallattamaan :D

Siis ettekö te oikeesti tajua, ettei se omatekemä naposteluherkku ole aina sitä parasta? Vaikka kuinka olisi äidin tekemää ja terveellistä, niin kyllä siitä vaan tulee jotain ihan muuta jos niitä keitettyjä porkkanoita tuntikausia pidetään kassissa ja sitten reissussa annetaan lapselle. Hyi yäk.

Kyllä minä mieluummin syötän niitä epäterveellisiä maissinaksuja, kuin pilaantuneita, äidin keittämiä porkkananpaloja. Sana "kylmäketju" taitaa olla aika monelle vieras käsite...

joka on sokeria, joka varastoituu elimistöön rasvana. Eli maissinaksut on tyhjää vatsantäytettä, en syötä lapselleni sellaista roskaa, kuten en maissi-tai perunasoseitakaan.

Lue pakkausseloste joskus.

joka on sokeria, joka varastoituu elimistöön rasvana. Eli maissinaksut on tyhjää vatsantäytettä, en syötä lapselleni sellaista roskaa, kuten en maissi-tai perunasoseitakaan.

Koulussakin kai kiellät kaikki perunaruuat ja oikastaan kaikki.

Sitä mä en ole koskaan käsittänyt. Minulla on ollut se käsitys että jos motoriikkaa pitää kehittää niin sen hoitaa lelut. Ruoka syödään välineillä.

vaan tarvitsee harjoitusta, ja ei, se leikki ei riitä. Jollain on nyt tainnut jäädä lapsen kasvusta ja kehityksestä kertovia kirjoja lukematta...

kun meillä ei ole saanut soseilla läträtä. Mutta ei meillä ole tarvinnut opettaa naksuja syömäänkään. Ihan ovat oppineet ilman opettamista sitten isompina. Jokainen tyylillään.

Mutta 10kk eteenpäin neiti ei olisi syönyt, ellei olisi saanut laittaa itse ruokaa suuhunsa. :/ Itsepäinen kun on. Nyt käyttää hienosti lusikkaa (ikää 1v4kk) ja muutekin syö jo suht siististi. Mutta alkoi siitä, että keittoa ei saanut muussata, vaan hän napsi sormillaan porkkanat, perunat ja lihat suuhunsa. :)

Hyvä puoli on se, että kun nyt toiset opettelee, meillä jo osataan. :)