Yksinhuoltajuus tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Työssäkäyvät yh:t eivät saa tuki lapsilisä yh-korotusta lukuunottamatta ja päivähoidosta minulla meni lähes täysi maksu. Eli en ymmärrä miten tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Toki totta on, että usein yh:lle itselle on edullisempaa olla tukien varassa kuin töissä, naiseten palkat kun on niin pieniä. Tätä epäkohtaa voisi miettiä ja onneksi päivähoitomaksuihin tulikin muutosta.

Ja ap, miksi syyllistät vain yksinhuoltajia että etävanhempia? Usein mies on se, joka haluaa erota ja jättää vielä elatusmaksut veronmaksajien kontolle.

syy: eli miehen tai vaimon kuolema, joten hän on eronnut kuoleman kautta, eikä turhaan, kuten kaikki aviosta tai avoliitosta eronneet.

Omalla palkallani maksan asumisen ja täyden päivähoitomaksun. Huom, haluaisin myös huomauttaa ettei suurella osalla yh-vanhempia ole enää päivähoitoikäisiä lapsia, 0-luokassa siellä päiväkodissa on myös virikelapset.



Vaikka yh:t saisivatkin -keskimäärin_ enemmän tukia kuin muut perheet, on niitä määrällisesti vähemmän ja siten enemmän tukieuroja virtaa varmasti muualle, varakkaillekin shoppailurahaa hoitorahan muodossa jne.



Toki yksinhuoltajan haasteena voi olla mm. suhteessa suuri asumiskulu, kun maksajana vain yksi aikuinen. Mutta sama haaste on myös lapsettomilla yksinelävillä vanhuksilla, työttömillä ja pienipalkkaisilla.



Vielä haluaisin huomattaa, että mikäli kaikki eläisivät parisuhteessa tai kimppakämpässä, voisi aika monta rakennusalalla tai vaikkapa huoltoyhtiöissä olevaa jäädä työttömiksi, kun miljoona asuntoa jäisi tyhjäksi. Kulunsa siinäkin ;)



Eiköhän anneta kaikkien kukkien kukkia, tai toivotaan että mahdollisimman moni yrittää kuitenkin työllistää itsensä.

"Leski ei selvästikään ole eronnut turhaan" sisältää täsmälleen saman asiasisällön kuin sinun viestisi.

Leski ei eroa turhaan, leskellä on eroon syy: eli miehen tai vaimon kuolema, joten hän on eronnut kuoleman kautta, eikä turhaan, kuten kaikki aviosta tai avoliitosta eronneet.

Käsittänet, että en puhu kohdallasi ns. "typerästä" erosta, ja otan myös osaa suruusi.

Ap on älykkö, ap eduskuntaan! t. leski, kahden lapsen yh

Minua kiinnostaa sinun näkemyksesi, hyvä sinä joka vänkäät ja jaat diagnooseja. :D



Jos lähdetään kolmesta väittämästä:



1. Yksinhuoltajuus on yhteiskunnalle kallein perhemuoto

2. Suuri osa eroista on täysin turhia

3. Veronmaksajat maksavat turhista eroista



Mikä näistä on mielestäsi väärä, ja miksi?



AP

Minua kiinnostaa sinun näkemyksesi, hyvä sinä joka vänkäät ja jaat diagnooseja. :D Jos lähdetään kolmesta väittämästä: 1. Yksinhuoltajuus on yhteiskunnalle kallein perhemuoto 2. Suuri osa eroista on täysin turhia 3. Veronmaksajat maksavat turhista eroista Mikä näistä on mielestäsi väärä, ja miksi? AP

1. Ei ole totta. Pienipalkkainen/saira/työtön yksineläjä ilman lapsia ei tuota tulevia veronmaksajia eli on kalliimpi. Tai eirräin suurilapsinen perhe käyttää veronmaksajien palveluja (päivähoito, koulu, terveyspalvelut jne) huomattavan paljon ja tulee helposti kalliimmaksi kuin yhden lapsen yh-perhe.

2. Tähän en osaa sanoa, mutta uskoisin, ettei ero ole asianosaisille turha, vaan yleensä aina luottamus on mennyt!

3. Viitaten kakkoseen, TURHISTA eroista ei juurikaan makseta, kun niitä ei juurikaan ole

1. Ei ole kallein jos on työssäkäyvä yh. Toki yksinhuoltajia syrjitään työmarkkinoilla ja on enemmän työttömyyttä ja myös tuloloukko on tosiasia. Näihin epäkohtiin tulisi puuttua eikä syyllistää jo syrjittyä ryhmää. 3. Ei mitään perusteita tuolle väitteelle, et voi tietää toisten erojen syitä. Lisäksi minkäpä yh voi sille jos toinen jättää vaikkapa nuoremman naisen vuoksi? 3.kohta on sama kuin 1.kohta. Ja edelleen tilastojen mukaan hyvin suuri osa etävanhemmistä ei maksa elatusmaksuja vaan veromaksjat maksaa, mikset syyllistä heitä?

Vai pitääkö vaan väkisin jatkaa alkoholistin, narsistin, väkivaltaisen tai pettävän puolison kanssa?



Minusta on hienoa, että yhteiskunta on kehittynyt sen verran, että nainen pääsee nykyään pakenemaan epäterveestä liitosta, toisin kuin ennen.



Turha ero on kai tyyliin "mutkusitmuleiniinkuolluenääsenkaakivaa". Kuinkahan moni oikeasti eroaa heppoisin perustein, jos lapsiakin on jo kuvioissa? Varmasti sellaisiakin on, mutta kuinka monta prosenttia?

mutta se taas on hyvin harvinaista. Onko näin ollut myös aina? Oletko ollut omillasi heti erosta saakka. Jos olet, onnitteluni - olet hoitanut asiasi hyvin.

no kalliimmaksi tulee monesti yhteiskunnalle se kotiäiti tai työtön. Minun yksinhuoltajuudestani aiheutuu kuluja tasan sen yh-korotuksen verran (muistaakseni 36e/kk), muuten kustannan elämäni ja lasteni elämän ihan itse - ja maksan kiitettäväsi veroja. Lisäksi vielä työllistän muutamaa ihmistä satunnaisesti, siivooja käy kerran viikossa (tästäkin maksan verot ym) sekä satunnaisesti lastenvahti.

Ja kyllä, näin on ollut alusta asti, miksi ihmeessä ei olisi. Nykyään ei todellakaan ole harvinaista, että yh on korkeasti koulutettu, hyväpalkkainen ja nousujohteista uraa tekevä ihminen.

Ehkä kannattaisi ymmärtää, että elämää 2000-lukua. Miksi ihmeessä ajattelet, että naisen hyvinvointi etc. olisi miehestä riippuvaista?

Muuten, lasten ollessa päiväkodissa maksoin aina täyden maksun - samassa päiväkodissa on monta ydinperheissä eläviä lapsia, jotka maksavat vain osan maksusta.

yhtään varmennettua lähdettä, vaikka toistuvasti viittaa tilastoihin.

ja maksaaa kyllä kaiken itse. muutaman kympin yh-lisä lapsilisässä ainut yhteiskunnallinen etu kahden vanhemman perheisiin.

kalliimpia yhteiskunnalle kun ajatellaan kuluja koulutuksesta, terveydenhoidosta, päivähoidosta jen. Ei ole siis kallen perhemuoto.



2. Olisko parempi palata -50-luvulle jolloin ei erottu vaikka mies olisi väkivaltainen juoppo jne.?



3. Hyvinvointivaltion ideologiaan kuuluu se, että yhteiskunta huolehtii jäsenistään, jos he ovat tuen tarpeessa. Sinäkö ottaisit tuet pois, niin että lapset jopa näkisivät nälkää. Huhhuh.

Minua kiinnostaa sinun näkemyksesi, hyvä sinä joka vänkäät ja jaat diagnooseja. :D Jos lähdetään kolmesta väittämästä: 1. Yksinhuoltajuus on yhteiskunnalle kallein perhemuoto 2. Suuri osa eroista on täysin turhia 3. Veronmaksajat maksavat turhista eroista Mikä näistä on mielestäsi väärä, ja miksi? AP

1. yksinhuoltajuus ei todellakaan ole aina yhteiskunnalle se kallein perhemuoto

2. suuri osa eroista tapahtuu ihan hyvistä ja tarpeellisistä syistä. Toki sekaan mahtuu myös turhia eroja, mutta niiden osuus on pieni

3. veronmaksajat maksavat myös työttömistä, kotiäideistä. Moni työssäkäyvä yh maksaa turhista kotiäitivuosista, turhista päiväkotipaikoista jne.

Kaiken voi esittää niin mustavalkoisesti kun haluaa.

vaikeaa erottaa keskimääräisen kustannuksen ja oman perheen kustannusten käsitteet.

Tilastollisesti yksinhuoltaja on edelleen tyypillisesti pienipalkkaisella alalla työskentelevä nainen - valitettavasti yhteiskunnalliset faktat eivät muutu niin nopeasti kuin haluaisimme.

Tilastollisesti tarkasteltuna yksinhuoltajat (nykykielellä lähivanhemmat) ovat myös se osa yhteiskuntaa, jotka kipeimmin ja eniten tarvitsevat yhteiskunnan tukea.

Nähdäkseni mikään tästä ei kuitenkaan koske sinua, ja hyvä niin. :D

en todellakaan ole ainoa :)

mutta se taas on hyvin harvinaista. Onko näin ollut myös aina? Oletko ollut omillasi heti erosta saakka. Jos olet, onnitteluni - olet hoitanut asiasi hyvin.

no kalliimmaksi tulee monesti yhteiskunnalle se kotiäiti tai työtön. Minun yksinhuoltajuudestani aiheutuu kuluja tasan sen yh-korotuksen verran (muistaakseni 36e/kk), muuten kustannan elämäni ja lasteni elämän ihan itse - ja maksan kiitettäväsi veroja. Lisäksi vielä työllistän muutamaa ihmistä satunnaisesti, siivooja käy kerran viikossa (tästäkin maksan verot ym) sekä satunnaisesti lastenvahti.

Ja kyllä, näin on ollut alusta asti, miksi ihmeessä ei olisi. Nykyään ei todellakaan ole harvinaista, että yh on korkeasti koulutettu, hyväpalkkainen ja nousujohteista uraa tekevä ihminen.

Ehkä kannattaisi ymmärtää, että elämää 2000-lukua. Miksi ihmeessä ajattelet, että naisen hyvinvointi etc. olisi miehestä riippuvaista?

Muuten, lasten ollessa päiväkodissa maksoin aina täyden maksun - samassa päiväkodissa on monta ydinperheissä eläviä lapsia, jotka maksavat vain osan maksusta.

yksin lapsia elättävillä on suuria vaikeuksia toimeentulonsa kanssa, tosi iso osa toimeentulotuesta maksetaan kuitenkin yksin asuville miehille ja naisille, joilla ei ole lapsia. Yksi köyhyydeltä suojaava tekijä on kahden henkilön talous, jossa ainakin toisella on palkkatuloa.

1. Toki esim. suurperheet ovat paljon kalliimpia yhteiskunnalle kun ajatellaan kuluja koulutuksesta, terveydenhoidosta, päivähoidosta jen. Ei ole siis kallen perhemuoto.

Onko näin oikeasti, jos lasketaan yksikköhintaa, noin julman taloudellisesti sanottuna? Yhtä perheenjäsentä kohti suurperheen kustannukset pääsevät tuskin lähellekään pieniä yksinhuoltajaperheitä.

2. Olisko parempi palata -50-luvulle jolloin ei erottu vaikka mies olisi väkivaltainen juoppo jne.?

Onko tämä mielestäsi turha ero?

3. Hyvinvointivaltion ideologiaan kuuluu se, että yhteiskunta huolehtii jäsenistään, jos he ovat tuen tarpeessa. Sinäkö ottaisit tuet pois, niin että lapset jopa näkisivät nälkää. Huhhuh.

Ottaisinko tuet pois? Missä niin sanoin? Lähinnä tahtoisin vähentää ns. turhia eroja. Ja minulla on arvosteluuni moraalinen oikeus, sillä vastaan omalla osuudellani näiden "turhien erojen" kustannuksista.

ideana on ettei tuloerot ja eriarvoisuus pääsisi liian suuriksi, koska kurjuuden ja köyhyyden lisääntyminen vaikuttaa myös koko yhteiskunnan vakauteen.

AP

yksin lapsia elättävillä on suuria vaikeuksia toimeentulonsa kanssa, tosi iso osa toimeentulotuesta maksetaan kuitenkin yksin asuville miehille ja naisille, joilla ei ole lapsia. Yksi köyhyydeltä suojaava tekijä on kahden henkilön talous, jossa ainakin toisella on palkkatuloa.

Asumistukea äitiysloman loppuun muutaman kympin. Sekin lakkasi töihin mentäessä. Mutten valita.



Yh-korotus oli 36,60, kunnes nousi 46,60euroon. Maksoin päiväkodista 250e/kk (tosin yksityinen). Muita tukia en saanut.



Mieluusti olisin antanut lapselle ydinperheen, mutten halua elää suhteessa, jossa nyrkki heiluu, ja isästä paljastuu narsisti. Lapsenikin on paljon tasapainoisempi näin.



Ei ero ole koskaan helppo. Mutta aina ei vain voi jatkaa ydinperheenä. Entä ne isät, jotka ensin haluavatkin lapsia, ja sitten eivät haluakaan kun lapsi on syntynyt?