Nyt rehellisesti; mitä ajattelet perheestä, jossa on 4 tytärtä?
Meillä on, ja en oikeasti tiedä miten ihmiset ajattelee asian.. Osa on ihan suoraan pahoitellut, että kun ei olla saatu sitä poikaa. Kun aloin odottaa neljättä, hyvin moni piti itsestään selvänä, että yritämme saada poikalasta.
Yksi ainoa ihminen lähipiirissämme on suhtautunut asiaan neutraalisti, eikä ole koskaan vihjaillutkaan poika-asiasta. Yksi sanoi, että "no onneksi olet saanut neljä tyttöä, ajattele jos teillä oliskin neljä poikaa!".
Itse olen ihan sujut tämän asian kanssa. Joo, kyllä minä olisin ihan mielissäni ollut, jos sen yhden pojankin olisin saanut. Mutta pettynyt en ole ollut, oikeasti, koskaan kun vauva on osoittautunut tytöksi. Meillä on lapset isolla ikäskaalalla, vanhin kun täyttää loppuvuodesta jo 20v ja nuorin syksyllä 4v. Välissä on 11v ja 10v, pikkuisen yli vuoden ikäerolla syntyneet koululaiset. Kuopus on meidän harkittu ja toivottu iltatähti, ajatuksena ei ollut "kokeilla poikaa", vaan halusin vielä yhden lapsen. Hänen syntymän jälkeensä teetin sterilisaation.
Kommentit (73)
että ovat varmaan ylpeitä tyttölaumastaan :-).
Meillä oli ennen kolme poikaa ja jos neljäskin olisi ollut poika olisin ollut todella ylpeä ja iloinen vaikka jotkut typerykset voivottelivatkin.
Neljäs olikin tyttö ja aivan ihana sellainen (niin kuin olisi ollut poikakin).
Ja nyt sitten olen ylpeä siitä että mulla on tyttökin. Viis muista. Omasta laumastaan on aina ylpeä.
kun ovat saaneet noin monta lasta, ihan sukupuolesta riippumatta. Mulla itselläni alkaa toiveet suurperheestä iän kasvaessa pikkuhiljaa hiipua, meille ei lasten saaminen ole kovin helppoa. Olen kuitenkin äärettömän kiitollinen siitä, että yhden lapsen olemme saaneet :)
viimeistään opetti, että se sukupuoli on aivan toissijainen juttu kunhan raskaus sujuu hyvin loppuun asti ja vauva syntyy elävänä.
Meillä on 6tyttöä ja tiedän hyvin tuon tunteesi Meillä lähipiiri kuvittelee, että aiomme tehdä vielä seitsemännen pojan toivossa. Noh, meidän lapsiluku on täysi ja todella onnellisia jokaisesta terveestä ja elävästä lapsesta!
Aina sai kuulla, miten huonisti on asiat, kun ei ole sitä poikaa. Jatkuvaa päivittelyä ja surunvalittelua. Eikä mitään apua siitä, että kaikki tytöt hankki hyvät koulutuksen ja ammatit ja ns. menstyi - ei sillä ole merkitystä, kun ei saatu poikaa!
Ja minulla itselläni on 3 poikaa, en ole ikinä heitä jalustalle sukupuolen takia nostanut.
toisten ihmisten lasten sukupuolta? Siis en epäile etteikö joku olisi ap:lle töräyttänyt jotain pojan yrittämisestä tms, mutta tuskin se nyt kenellekään ulkopuoliselle on oikeasti mikään tärkeä asia. Jotkut vain ovat sellaisia hölösuita että jokainen ajatuksenpuolikaskin pitää möläyttää ääneen.
mun anopille pojat on pikku jumalia kun taas meidän tyttö ei mitään. Tyttö on tietty tullut äitiinsä (miniään), ja siksi epäkelpo yksilö...Kaikessa mahdollisessa anoppi kehuu poikia ja muka vahingossa ei tule sanoneeksi tytöstä mitään.
toisten ihmisten lasten sukupuolta? Siis en epäile etteikö joku olisi ap:lle töräyttänyt jotain pojan yrittämisestä tms, mutta tuskin se nyt kenellekään ulkopuoliselle on oikeasti mikään tärkeä asia. Jotkut vain ovat sellaisia hölösuita että jokainen ajatuksenpuolikaskin pitää möläyttää ääneen.
Itselleni isosiskoni (1) on todella tärkeä ja rakas, oikeastaan harmittaa, ettei omalla tyttärelläni ole siskoa. Kaksi veljeä hänellä kyllä on, ja ovat onneksi tärkeitä toisilleen, toivon, että asia pysyy niin myös tulevaisuudessa. Minulla on itsellänikin kyllä veli joka on läheinen, ei samalla tavalla kuin sisko, mutta siihen toki vaikuttaa enemmän meidän ikäerot, veli on niin paljon nuorempi.
Toisaalta, on ihana kun omat poikani ovat kuin "paita ja peppu", toivon, että pysyvät toistensa parhaina kavereina aina.
Niin paljon pahaa kuin mun anopistani voikin sanoa, niin onneksi meillä ei sentään ole tätä ongelmaa. Mikä ihme tuollaisen ajattelun takana voi olla?
mun anopille pojat on pikku jumalia kun taas meidän tyttö ei mitään. Tyttö on tietty tullut äitiinsä (miniään), ja siksi epäkelpo yksilö...Kaikessa mahdollisessa anoppi kehuu poikia ja muka vahingossa ei tule sanoneeksi tytöstä mitään.
Tiedätkö, mykypäivänä ainakin suurissa kaupungeissa ne poikaperheet on myös, ellei jopa enemmän säälitteöyn kohteena. Meillä on kolme poikaa, ja aina saa kuulla sitä, että teillä on varmaan hirveä riehuminen käynnissä koko ajan ja otan osaa jne.
No, olet varmaan anopillesi asiasta sanonut? Tai pyytänyt miestäsi sanomaan? Sanomattakin on selvää, että jos tuo on jatkuvaa niin se on vahingollista tytöille. Ja tiedän, ettei sanominen helppoa ole, mutta se on teidän tehtävä vanhempina.
mun anopille pojat on pikku jumalia kun taas meidän tyttö ei mitään. Tyttö on tietty tullut äitiinsä (miniään), ja siksi epäkelpo yksilö...Kaikessa mahdollisessa anoppi kehuu poikia ja muka vahingossa ei tule sanoneeksi tytöstä mitään.
toisten ihmisten lasten sukupuolta? Siis en epäile etteikö joku olisi ap:lle töräyttänyt jotain pojan yrittämisestä tms, mutta tuskin se nyt kenellekään ulkopuoliselle on oikeasti mikään tärkeä asia. Jotkut vain ovat sellaisia hölösuita että jokainen ajatuksenpuolikaskin pitää möläyttää ääneen.
ajattelisin varmasti, että olisin nuokin osannut paremmin kasvattaa. kuten kaikki muutkin naapurin kakarat.
eiku siis, mitä väliä?
miehen veli sanoi, että tyttöhän sieltä tulee. KUN sitten saimme pojan, niin taisivat olla kateellisiä. Itse toivoin mielessäni, olisipa tyttö. Mieshän oli tosi otettu pojasta. Kenenkään lapsen sukupuolta ei tiedetty ennakkoon, en käynyt ultrassa yhtään kertaa. Jos olisin vielä tehnyt yhden olisin halunnut tytön. Jotenkin tytöt tuntuu läheisimmiltä, ihan kuin olisimme kaveruksia.
Täytyy kyllä sanoa, että paljon on kyllä kuulijan omastakin asenteesta kiinni.
Jos joku sanoo, vaikkapa, että "teillä mahtaa olla kova vilske kotona poikien kanssa", niin EN TOSIAAN ajattele hänen sanovan sitä jotenkin säälitellen. Jos olisi huono itsetunto itsellä tai/ja olisin toivonut erityisesti tyttöä, niin sitten varmaan tuollainenkin heitto tuntuisi kurjalta.
ja oletko nyt ihan varma, että joku on sanonut "otan osaa"...Epäilen aika vahvasti ettei kukaan nyt ihan tuollaista termiä käyttäisi.
Summa summarum: on maailmassa törppöjäkin (itse en tosin ole törmännyt), jotka sanovat ihan oikeasti sivistymättömästi asioista, mutta paljon kyllä vaikuttaa kuulijan oma asennekin.
Tiedätkö, mykypäivänä ainakin suurissa kaupungeissa ne poikaperheet on myös, ellei jopa enemmän säälitteöyn kohteena. Meillä on kolme poikaa, ja aina saa kuulla sitä, että teillä on varmaan hirveä riehuminen käynnissä koko ajan ja otan osaa jne.
minua ehkä hieman säälittäisi perhen isä. Tiedän, että isä voi olla hyvinkin sinut asian kanssa, että ei koskaan saanut poikaa, mutta koska itse olen äiti joka on saamassa kolmannen pojan pystyn samaistumaan tilanteeseen myös toisinpäin.
Totuushan voi tosiaan olla jotain aivan muuta, isähän on saattanut toivoa pelkkiä tyttöjä ja joku äiti pelkkiä poikia. Mutta semmonen ajatus se vaan nousee pintaan, että olisi kiva kun kaikki isät saisivat pojan ja äidit tytön
Olisi hyvä asentaa miehelle ulkohuusi pihan perälle.
Meillä ei ole kuin 2 tytärtä ja silti vessavuoroista on aina tappelu.
ihmisten lasten sukupuolet kiinnosta. Ajattelisin varmaan että onpa ihanaa kun on neljä tyttöä niin voivat leikkiä kaikki yhdessä tyttöjen leikkejä. Ja vielä parillinen määrä niin kukaan ei jää yksin jos joskus pelataan kaksin jne.
Mun mielestä on todella kiittämätöntä jos joku ei ole tyytyväinen lapsen sukupuoleen vaan asia vaivaa jotenkin koko ajan.
Itselleni oli odotusaika ihanaa ja kumpi tahansa sukupuoli oli tervetullut. Ensin mietin että apua jos tulee poika että osaankohan mitään poikien kanssa tehdä vaikka pojista tykkäänkin. Poika tuli ja on maailman ihanin reippain ja suloisin lapsi. Olen ylpeä pikkupojan äiti ja olisin yhtä ylpeä pikkuprinsessan äitinä. En oikein osaa ajatella lapsen sukupuolta vaan pikemminkin kiinnitän huomiota millainen luonne ja persoona on. On hauskaa katsella miten eri luonteisia lapsia on.
Olisi hyvä asentaa miehelle ulkohuusi pihan perälle.
Meillä ei ole kuin 2 tytärtä ja silti vessavuoroista on aina tappelu.
ja tiedän että kyllä se ois yhden meistä pojaksi halunnut.. no oli sillä kaksi kasvattipoikaa sitten (mun velipuolia) mutta kyllä se poikalapsenlapseen suhtautui "aivan" eri tavoin kun tyttölapsenlapseen. Mun mielestä saikin suhtautua, ihan inhimillistä mielestäni.
Vielä aiheeseen viitaten; kyllä mekin tehtiin vielä kolmas lapsi vaikka oli jo poika ja tyttö olemassa. Sikäli olen kai onnekas, tavallaan vaikka en toisaalta pidä tätä sukupuoliasiaa suurena, että joka raskaudessa olen saanut sen mitä olen rehellisesti toivonut. Jos minulla olisi vain yksi lapsi, toivoisin ehdottomasti sen olevan poika. Tiedän, juurihan sanoin etten pidä tätä asiaa suurena, mutta tokihan toivoa saa.
et on varmaan pettynyt.
Olen tavannut lapsiperheitä joilla vain tyttöjä, ja miehet on järjestään olleet todella maansa myyneitä kun nähneet meidän pojat.
Eräässäkin perheessä 5 tyttöä, mies haluais vielä lapsen koska toivoo poikaa.