Lue keskustelun säännöt.
Miksi en tule uskoon?
28.05.2010 |
Tahtoisin rauhan sieluuni ja Jeesuksen sydämeeni, mutta on kuin jokin muuri olisi ympärilläni.
Ja sen muurin sisällä minä olen onneton, yksinäinen, katkera, surullinen ja hädässä.
Tunnen uskovia ihmisiä ja ihmettelen heidän kuvauksiaan siitä onnesta, kun Jeesus on tullut heidän elämäänsä.
Minäkin tahtoisin, mutta enkö kelpaa edes Jeesukselle?
Vai onko paholainen vienyt sieluni, usein tunnen niin voimakkaita aggression tunteita että itsekin pelästyn niitä.
Miksi en saa sieluuni rauhaa?
Kommentit (32)
kuulostaa joltain new age -hörhöilyltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa joltain new age -hörhöilyltä.
Ajattele jos kykenisit itse luomaan saman tyhjästä vähän lainaten sieltä sun täältä. Aivan mahtavaa. Tuon on pakko olla Timoteuksesta? eh timoteuksesta? eh timoteuksesta? vai mitä ?
Lyön vetoa Timoteuksen puolesta!
kuulostaa joltain new age -hörhöilyltä.
Ajattele jos kykenisit itse luomaan saman tyhjästä vähän lainaten sieltä sun täältä. Aivan mahtavaa. Tuon on pakko olla Timoteuksesta? eh timoteuksesta? eh timoteuksesta? vai mitä ?Lyön vetoa Timoteuksen puolesta!
Minäkin panen panttini Timoteuksen puolesta! Voin vaikka syödä vanhan hattuni Timoteuksen puolesta. Siinä vasta mies, oikea miesten mies ja hurja seikkailija.
kuulostaa joltain new age -hörhöilyltä.
Miten voit määritellä new agen sen enempää hörhöilyksi, kuin kristinuskonkaan?
Tai vaikka suomenuskoisuuden, tai, wiccalaisuuden tai asatrun?
Jeesusta ei ole olemassakaan. Järkesikin sanoo sen etkä voi siksi uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimittäin millainen henkilö on sellainen joka vie kaiken huomion muusta?
Kaikki Timoteus fanit voivat nyt miettiä miltä Jeesuksesta ja Jumalasta tuntuu?
Olihan hän ihan seikkailija ja maailmanvalloittaja mutta kenen kustannuksella?
Koska ilman sitä ei oikeasti ole mitään, vaikka kävisi leipäkirkossa joka sunnuntai...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sieltä Jeesuskin oppinsa ammensi kun kävi isänsä kanssa idässä ja palasi kolmekymppisenä saarnaamaan.
enkö kelpaa edes Jeesukselle?
Käytkö seurakunnassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko rukoillut,että Jumala anna syntini anteeksi ja anna minun tulla uskoon?Muuta ei tarvita,jos todella tarkoitat sitä mitä pyydät.Mutta voi olla,että sielussasi on haavoja,joihin tarvitset luotettavan sielunhoitajan/papin kanssa käytävää keskustelua/terapiaa.Jos menneisyydessäsi on käsittelemättömiä asioita,on normaalia,että ne voivat painaa mieltä.
Ei usko mitään jatkuvaa euforiassa elämistä ole!Se on normaalia elämää,jonka haluaa elää hyvin.Voimaa siihen saa Jumalalta kun pyytää.Jumala voi myös ohjata sua tekemään parempia valintoja,esim. ihmissuhteissa jne
Eivät kaikki uskovat koe mitään ihme ilmestyksiä. Usko on jumalan teko, ei mikään hihhuliseurakunnan tunnekuohutempaus.
Voi uskoa myös ihan rauhallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja olen siis ihan tavallinen ihminen vailla minkäänlaista uskonnollista taustaa.
enkö kelpaa edes Jeesukselle?
Käytkö seurakunnassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tyytyväinen ettei moinen sonta uppoa sinuun. Käytä järkeäsi ja jätä nuo hömpötykset omaan arvoonsa.
ja Hänelle kelpaavat kaikki.
Onko sinulla raamattua, aloita lukemalla Johanneksen evankeliumi!
Ja varsinkin Joh 3:16
minkälaisia uskovat on ja mitä uskova tekee/ajattelee?
Mulla oli ihana rippipappi: kertoi miten meillä kaikilla on oma tapa uskoa.
Lue raamattua ja tee siitä omat päätelmät!
Minusta sun ei kannata kuulla pelkästään tollasien hurmio-uskovaisten juttuja. En itse ole sellanen. Uskon Jumalaan, omalla tavallani.
Sää olet Jumalan lapsi ja hän hyväksyy sinut juri sellaisena kuin mitä olet.
Vihan tunteet on ihan normaaleja tunteita!! Sulla saa olla tunteita ja saat tehdä virheitä.
voit olla varma, että Jeesus on sydämessäsi. Jos olet huolissasi siitä että paholainen on vienyt sielusi, silloin niin ei ole. Jos paholainen olisi vienyt sielusi, silloin et olisi asiasta yhtään huolissasi. Uskoontulo ei tarkoita että sinulle tulisi jotain ihmeellisiä ja yliluonnollisia tunteita. Niitä voi tulla, mutta se ei ole uskossa olon edellytys. Jotta saat kasvaa uskossasi, lue joka päivä Raamattua, rukoile ja käy jossain kristillisessä seurakunnassa säännöllisesti.
Jää Jeesuksen haltuun.
Jos luotat siihen, että Jeesus on kuollut meidän pahojen tekojemme tähden ja ett' ylösnousemisellaan Jeesus on voittanut kuoleman ja pahan vallat, niin se riittää. vaikka se ei missään tuntuisikaan.
Ja tottakai jokainen kelpaa Jeesukselle.
"pimeitä" kausia tulee välillä jokaiselle, uskovallekin. Suuntaa katseesi Kristukseen, älä omiin tuntemuksiisi.
Ei se uskovan elämä aina ole ruusuilla tanssimista ja oletko varma, että näillä sinun uskovilla ystävilläsi ei olisi välillä vaikeeta. Kaikkeehan ihminen aina kerro ja voi joskus jopa värittää totuutta. Eivät välttämättä myönnä edes itselleen, että aina ei ole niin auvoista.
t. pappi
koen olevani hyvin lähellä Jumalaa ja koen syvä rauhaa. Siltikään en kuulu mihinkään kirkkoon tai seurakuntaan. En lue Raamattua nkä tarvitse mitään tai ketään ulkopuolista itseni ja Jumalan välille.
Yhteyden Jumalaan ja mielenrauhan voi löytää itsekin, se on sinussa itsessäsi kun vaan löydät oikean oven. Älä väkisin yritä, anna itsellesi aikaa. Kysy kysymyksiä, kuuntele ja katsele, vastaus on usein ihan edessäsi.
ja pettynyt..
..Takana on voimakas herääminen ja pyhän hengen puhuttelu joskus 20 - uotta sitten.. Siinä se, sitten vissiin - samaa varmuutta, hyvyttä, voimuutta ei kai vain koskaan enää ole tarjolla?
Joka ilta tulee rukoiltua, ilman vastausta. Kuuleeko kukaan, jos ei vastaa? Miksi rukoilla tyhjää, jos ei siellä ketään ole? Kauanko pitää viitsiä yksipuolisesti yrittää olematta paskaluopio?