Lue keskustelun säännöt.
Neuvolan tädin suusta: Koliikki johtuu äidin käytöksestä!
28.05.2010 |
Käytiin nuorimman kanssa pari päivää sitten neuvolassa. Tiesin, että neuvolan tätimme on vaihtunut kun edellinen jäi äitiyslomalle. Tämä neuvolan täti olikin sitten täysi vastakohta edelliselle. Edellinen oli mitä ihanin, mutta nykyinen on suorastaan ilkeä ja ehdotti mm. tälle nuorimmalle alottamaan kiinteitä pikkuhiljaa, vauvalla ikää nyt 2kk.
Tuli sitten myös puhetta vauvan itkuisuudesta (vauva kun itki neuvolassakin ja täti tätä ihmetteli). Kerroin, että pienellä on luultavasti koliikki tai allergiaa, tuota allergian mahdollisuutta selvitellään. Tähän sitten sain vastauksen, että koliikki johtuu äidin käytöksestä. Jos on rauhallinen äiti on rauhallinen vauva, jos on stressaantunut ym. niin sitten vauva itkee. Just joo.
Tämän perusteella tekis kyllä mieli vaihtaa neuvolan tätiä, ainakin jos sama käytös jatkuu. Soitin kyllä eilen neuvolaan ja kerroin tuosta ja lupasivat ainakin puhua tuolle tädille, tiedä sitten muuttuuko käytös.
Kommentit (65)
että ihminen reagoi tavallista voimakkaammin aistiärsytyksiin. Eli esimerkiksi meillä se tarkoitti vauvana sitä, että lapsi heräsi herkästi ääniin, ei tottunut tuttuihinkaan ääniin, heräsi esimerkiksi liikennemeluun vielä puolitoistavuotiaanakin, vaikka oli niitä samoja ääniä kuullut joka ikinen päivä koko ikänsä.
Nyt isompana tietynlaiset äänet pelottavat lapsen ihan paniikkiin, mutta korvatulpilla pystyy toimimaan niissä tilanteissa normaalisti.
Eli aistiherkällä tavalliset äänet voivat hänestä kuulostaa suihkukoneen moottorilta. Tai tavallinen lempeä silitys voi tuntua samalta kuin muista tuntuu hakkaaminen. Tai miedotkin hajut voivat saada yökkimään. Eli aistireaktiot ovat voimakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toimintaterapeutti teki lapselle kolmen tunnin testit ja seurasi samalla lapsen reaktioita.
eli minä kysyjänä aistiyliherkkyydestä.
OMG.
Meidän lapsi vaikuttaa vähän tuollaiselta.
Ollaan pidetty vain herkkänä. Esimerkiksi kylpyä lapsi itki puolivuotiaaksi aina. Sitten kylvyn jälkeen tulevaa kylmyyttä. Kylmää saattaa edelleen alkaa itkeä suureen ääneen.
Ei koskaan tottunut ääniin nukkuessaan. Muutenkin huono nukkumaan, mutta herää helposti edelleen ääniin. Vaikea nukahtaa takaisin. Vauvana nukkui kyllä liikkuvissa vaunuissa. Ei pitänyt sylissäolosta vauvana, mutta nyt tuntuu pitävän (4v). Silittämisestä yms. tykkää myös. Eikä liiemmin ole valittanut vaatteista, että puristavat. Tässä suhteessa herkkyyttä en siis ole huomannut.
Säikkyy toisinaan vieläkin ääniä. Saa paniikin, jos kaatuu ja tulee haava. Kun alkaa itkeä,rauhoittuminen on erittäin vaikeaa.
Ruuan suhteen melkoisen nirso.
Kuinka herkkä lapsen tulee olla ollaksen aistiyliherkkä? Onko tuo herkkyys aina kaikissa aisteissa yhtä aikaa?
Kyllä uusimpien tutkimusten mukaan asia on juuri noin kun neuvolantäti sen kylmästi kertoi. Onhan se vaikeaa hyväksyä että vikaa olisi itsessä. On helpompi todeta että lapsella on koliikki. Koliikki? Mikä se on? Termi kuuluu samaan kategoriaan kuin menneen vuosisadan naistentauti, hysteria. Se on nimitys tietyn tyyppiselle käyttäytymiselle, ei mikään tauti, jolle olisi fysiologinen syy. Lapsen holtiton itku on seurausta siitä, että lapsi kokee ettei äiti ymmärrä hänen eleitään ja kokee ettei hänen emotionaalisia tarpeitaan tyydytetä. Kyse on hyvin pienistä eleistä ja elekielen tulkinnasta, kuten eläinten välisessä kommunkaatiossa. Kannattaa perehtyä kirjallisuuteen - siitä voi olla hyötyä ongelman ratkaisemisessa sen sijaan että hakisi syyllistä ulkopuolelta. Niin vaikeaa kuin se onkin.
naapurilla oli itkuinen vauva varsinkin öisin, ja lopetti kiinteidenkin syömisen(vaikka aluksi innolla söikin) tällä vauvalla oli refluksi, lääkkeet saatuaan rauhoittui.
omani on molemmat olleet huonoja nukkujia ja lisäksi sinne 7kk/10 öin päivin suuritarpeisia, ja meillä molemmat on saaneet vauvoina heti tarvitsemansa, en oo yhtään kertaa itkettänyt/jättänyt vastaamatta tarpeisiin. ekan kohalla olin niiin väsynyt etten jaksanut stressata, tokan kohalla ei ollut mitään stressattavaa. olivat silti levottomia.
ja lisäksi vannhemmalla lapsella on vahva adhd epäily(sehän on sitten ollut sillä syntymästä lähtien) sekä aistiherkkyysepäily
Tietenkin voi olla vain vaikka herkät korvat tai ainakaan muut aistit eivät aiheuta sellaisia ongelmia, jotka haittaisivat elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kauan kun sille ei muuta syytä ole. Eikä kaikki koliikki-itkut selviä ensimmäisten vuosien aikana vaan jotain voidaan todeta vasta myöhemmin ja tästä voidaan sitten miettiä, että oisko se itku vauvana johtunut siitä tai tästä.
On temperamentiltaan helposti tulistuvia ja vaikeasti tyyntyviä vauvoja, joiden tarpeisiin pitää vastata heti oikein, tai he muuten aloittavat itkun jolle ei tule loppua.
Ruoki lastasi tiheämmin, nukuta pidempään ja pidä häntä enemmän sylissä. Lue hänelle, laula hänelle, ota mukaan kodin askareisiin.
Koita olla aina askeleen edellä vauvan tunnetilaa, niin vältät itkut.
Ap, oikeasti koliikkia EI ole olemassa. On temperamentiltaan helposti tulistuvia ja vaikeasti tyyntyviä vauvoja, joiden tarpeisiin pitää vastata heti oikein, tai he muuten aloittavat itkun jolle ei tule loppua. Ruoki lastasi tiheämmin, nukuta pidempään ja pidä häntä enemmän sylissä. Lue hänelle, laula hänelle, ota mukaan kodin askareisiin. Koita olla aina askeleen edellä vauvan tunnetilaa, niin vältät itkut.
Jos on koliikkia ja ilmavaivoja, LIIAN TIHEÄSTI syöttäminen voi olla ongelma.
http://www.sairaslapsi.com/frame.cfm/cms/id=567/sprog=4/grp=2/menu=1/
"Syytä koliikkiin ei kuitenkaan valitettavasti tunneta, eikä siihen ole olemassa hoitoa. Monista tieteellisistä tutkimuksista huolimatta koliikin syistä ei ole saatu selkeää käsitystä. Eräiden tutkijoiden mielestä koliikki johtuu paksusuolen kouristuksista, jotka aiheutuvat joko siitä, että vauvaa ruokitaan liian paljon tai liian usein. Toiset taas ovat sitä mieltä, että kyseessä on jokin ruoka-allergian muoto. Monet imettävät äidit ovatkin muunnelleet ruokavaliotaan loputtomiin vaihtelevalla menestyksellä. Kumpikaan edellisistä tieteellisistä arvioista ei siis ole luotettava."
"Kotihoito: Lasta on vältettävä imettämästä liikaa kerralla. Vain yhden rinnan tyhjennys syöttökerralla saattaa auttaa. Itkevää lasta on aina lohdutettava - silloinkin, kun kyseessä on koliikki. Vanhempien on syytä vuorotella lapsen hoidossa, koska itkevää lasta on raskas kanniskella pitkien itkujaksojen aikana. Vauvan hierominen on hyväksi sekä vauvalle että vanhemmille."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha allergia tai jotain muuta. Vie hänet tutkimuksiin.
ap on kertonut, että heidän vauvan itkun syytä selvitellään, mutta vielä se on koliikkia kun ei syy ole selvillä.
Paha allergia tai jotain muuta. Vie hänet tutkimuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On temperamentiltaan helposti tulistuvia ja vaikeasti tyyntyviä vauvoja, joiden tarpeisiin pitää vastata heti oikein, tai he muuten aloittavat itkun jolle ei tule loppua.
Ruoki lastasi tiheämmin, nukuta pidempään ja pidä häntä enemmän sylissä. Lue hänelle, laula hänelle, ota mukaan kodin askareisiin.
Koita olla aina askeleen edellä vauvan tunnetilaa, niin vältät itkut.
SANO TOI SEURAAVA ;) :D OLET OIKEESSA KOLIIKIA EI OLE : Täytyy vain luoda lapsen ja vanhemman väliin luotamuksellinen turvallinen suhde.Jättää noi lääkärin kirjat Huusi paperiksi, Niitä ei tavallinen äiti tarvi.Mutta tällä palstalla ei niitä kovin montaa järkevää näkynyt.Kun lueskelin noita . Sääliks käy lapsia kun eivät voi valita vanhempiaan.
Itselläni on refluksitauti ja se ei ole mitään "pientä närästelyä", joka menee ohi helpolla! Olo on pahimmillaan sellainen, etten voi kun istua paikoillaan ja olla hiljaa. Mikä tahansa liike saa olon ihan hirveäksi ja oksentelen jne. Tätä seuraa ruokatorventulehdus enkä pysty syömään mitään tai olosta tulee ihan käsittämättömän paha. Voin vain kuvitella miltä tuntuu vauvasta joka ei tätä ymmärrä :( Itselleni tuollaiset päivät ovat ihan tuskaa vaikka voin järkeillä mitä elimistössäni on meneillään.
Pyydä lastenlääkäriltä reseptillä Gavisconia, joka telee suojan mahan ja ruokatorven välille. Kestää päiviä, että ruokatorvi rauhoittuu jos kyseessä on refluksi. Myös pystyasento auttaa. Itse en voi edes mennä maate oireiden ollessa pahimmillaan. Vauvan olo voi olla ihan sietämätön jos pidetään selällään koko ajan.
Meillä tyttö itki vauvana todella paljon ja oli myös maha sekaisin koko ajan. Yökaudet kannettiin ympäriinsä. Neuvolasta sain kuulla miten levottomalla äidillä on levoton vauva....
kyseessä oli kuitenkin refluksi ja allergiat! Meni tosi kauan selvitellessä asioita kun esikoisen kyseenollessa uskoin neuvolan tätien kaikkitietäväisyyteen. Myöhemmin käytiin yksityisellä ja homma alkoi sujua. Vielä 5 v iässä meillä on ollut tytöllä Losec lääkitys, eli sellainen lääke joka estää hapon eritystä mahasta. Sitä käytetään kuureittain. On erittäin herkkä rasvaisille ruoille jne. Heti on maha kipeä jne.
Refluksi ei vauvallakaan näy hillittömänä puklaamisena. Meillä tytöllä pysyi sisällä kaikki mitä söi. Itselläni refluksi ei tunnu niin että suuhun asti nousisi mahan sisältöä. Se vaan tulehduttaa ruokatorven limakalvon ja siinä vaiheessa olo on ihan hirveä. Itselläni refluksi estää normaalin elämän silloin kun on pahimmillaan, en voi syödä enkä nukkua enkä tehdä mitään muutakaan :( Inhottava vaiva!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut neuvolan tädit ne sitten osaa tuon syyllistämisen taidon. :)
Vaikka toisaalta jos oikein pitkälle biologiaan mennään, niin ehkä lapsen luontainen tempperamentti, allergiataipumus ja ehkä vatsan herkkyys / vatsavaivataipumuskin siirtyy geeneissä äidiltä ja isältä lapselle, että kyllähän se ehkä sitä kautta voitais syy-seuraus -suhde löytää äidin rauhallisuuden/yms ja lapsen koliikin/yms. välille :)
oliko normaali alatiesynnytys, käytettiinkö imukuppia tms.? Meillä se lapsista jonka syntymässä käytettiin imukuppia kärsi iltaitkuisuudesta vauvana...
ja toinen lapsi oli todellakin sellainen temperamentiltaan, että jos ei jotain saanut heti tai en ymmärtänyt mitä oli vailla niin huuti suoraa huutoa. Mutta toinen lapsemme ei silti koskaan itkenyt näin paljon kun nuorin joka on muutaman tunnin itkemättä vuorokaudessa. Nuorin on lähes koko ajan kantoliinassa, tissiä saa sillon kun kelpaa, myös huomiota saa. Nukkuu vähän eikä saa pidempään nukkumaan. Torkahtelee kyllä, mutta havahtuu ja itkee taas useamman tunnin. Vauvalle on luettu, laulettu ja on mukana kodin askareissa. Se ei ole muuttanut sitä mihinkään, että itkee, itkee ja itkee. ap
On temperamentiltaan helposti tulistuvia ja vaikeasti tyyntyviä vauvoja, joiden tarpeisiin pitää vastata heti oikein, tai he muuten aloittavat itkun jolle ei tule loppua. Ruoki lastasi tiheämmin, nukuta pidempään ja pidä häntä enemmän sylissä. Lue hänelle, laula hänelle, ota mukaan kodin askareisiin. Koita olla aina askeleen edellä vauvan tunnetilaa, niin vältät itkut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme keskimmäistä taas oli ihan "normaaleja" vauvoja. Esikoisen iltahuudot loppuivat 3 kk:n iässä ja kuopuksen 4 kk:n iässä, vaikka ruokavalio jatkui kummallakin samana eikä mitään muitakaan muutoksia elämään tullut. Kumpaakin täysimetin 6 kk:n ikään. Esikoiselle tehtiin syöttöpunnituksia ja viikkopunnituksia, kun haluttiin varmistaa, ettei nälästä ole kysymys, eikä siitä totisesti ollutkaan kyse. Kuopus oli kova pulauttelija, ja lattioita sain pyyhkiä n. 7 kk:n ajan, mutta hänkin kasvoi ihan tasaisesti. Näillä molemmilla lapsilla paljastui useita allergioita n. 4 vuoden iässä, siitepöly-, eläin- ja ruoka-aineallergioita. Kumpikaan ei suostunut imetyksen jälkeen juomaan myöskään lehmänmaitoa moneen vuoteen.
ollut tietoakaan koliikista. Oli vielä kaiken lisäksi erinomainen nukkumaan. Tosin olen itse rauhallinen luonteeltani, että en tiedä, vaikuttiko se sitten.
kohtuni repesi.
Olemme kokeilleet tai siis parhaillaan on kokeilussa refluksilääke ja sitä on annettu kohta pari viikkoa, mutta mitään vaikutusta ei ole ollut itkuihin.
ap
oliko normaali alatiesynnytys, käytettiinkö imukuppia tms.? Meillä se lapsista jonka syntymässä käytettiin imukuppia kärsi iltaitkuisuudesta vauvana...
ja toinen lapsi oli todellakin sellainen temperamentiltaan, että jos ei jotain saanut heti tai en ymmärtänyt mitä oli vailla niin huuti suoraa huutoa. Mutta toinen lapsemme ei silti koskaan itkenyt näin paljon kun nuorin joka on muutaman tunnin itkemättä vuorokaudessa. Nuorin on lähes koko ajan kantoliinassa, tissiä saa sillon kun kelpaa, myös huomiota saa. Nukkuu vähän eikä saa pidempään nukkumaan. Torkahtelee kyllä, mutta havahtuu ja itkee taas useamman tunnin. Vauvalle on luettu, laulettu ja on mukana kodin askareissa. Se ei ole muuttanut sitä mihinkään, että itkee, itkee ja itkee. ap
On temperamentiltaan helposti tulistuvia ja vaikeasti tyyntyviä vauvoja, joiden tarpeisiin pitää vastata heti oikein, tai he muuten aloittavat itkun jolle ei tule loppua. Ruoki lastasi tiheämmin, nukuta pidempään ja pidä häntä enemmän sylissä. Lue hänelle, laula hänelle, ota mukaan kodin askareisiin. Koita olla aina askeleen edellä vauvan tunnetilaa, niin vältät itkut.
Kyllä uusimpien tutkimusten mukaan asia on juuri noin kun neuvolantäti sen kylmästi kertoi. Onhan se vaikeaa hyväksyä että vikaa olisi itsessä. On helpompi todeta että lapsella on koliikki. Koliikki? Mikä se on? Termi kuuluu samaan kategoriaan kuin menneen vuosisadan naistentauti, hysteria. Se on nimitys tietyn tyyppiselle käyttäytymiselle, ei mikään tauti, jolle olisi fysiologinen syy. Lapsen holtiton itku on seurausta siitä, että lapsi kokee ettei äiti ymmärrä hänen eleitään ja kokee ettei hänen emotionaalisia tarpeitaan tyydytetä. Kyse on hyvin pienistä eleistä ja elekielen tulkinnasta, kuten eläinten välisessä kommunkaatiossa. Kannattaa perehtyä kirjallisuuteen - siitä voi olla hyötyä ongelman ratkaisemisessa sen sijaan että hakisi syyllistä ulkopuolelta. Niin vaikeaa kuin se onkin.
En minä ainakaan suostuis tuollaselle menemään enää uudestaan, todella törkeää käytöstä!
jaksanu lukes koko ketjua, mutta jos vauva itkee pitkiä aikoja suoraa huutoa niin että syli tai mikään ei auta, niin ei se kyllä ole normaalia "arkea". Meillä huudot loppui kun saatiin maitoallergia diagnoosi ja erityiskorvikkeet käyttöön. kyllä itkuun on joku syy ja selvittäähän se pitäisi eikä vaan hymistellä. Olkaa kovina vaan ja vaatikaa apua!
Mitä on aistiliherkkyys?
Miten se teillä diagnosoitiin?