Lapsilla isot ikäerot. Kertokaa millaista lapsiperheen elämää se on?

eli esikoinen oli 4v kun keskimmäinen syntyi ja oli hyvä ikä, ei mustasukkasuutta, ymmärsi, että vauvaa pitää kohdella nätisti yms. Keskimmäinen oli 3v kun kuopus syntyi ja hänellä olikin vähän mustasukkaisuutta ja saattaa olla turhan kovakourainen pikkusiskolle(2vanhinta poikia), eikä muutenkaan ymmärrä niin hyvin miten vauvaa tulisi kohdella. Ja eskikoisella ja kuopuksella 7v ikäeroa ja hän tietty hyvä "pikku apulainen", että voi esim vessassa käydä yksin. Ja ehkä mielestän kesti vähän kauemmin kun nuo veljekset alkoivat tappelemaan keskenään...Nyt kohta 4 ja 8v:nä osaavat kyllä tapella keskenään ja kunnolla. Mutta leikkivät myös yhdessä.

Lapset nyt 15v 13v ja 10v ja syksyllä syntyy iltatähti. Samalle isälle kaikki ovat. Mietityttää pitääkö alkaa yrittään kaveria tälle kuopukselle. Alle 40v ehtisin senkin tekemään.

Esikoisen sain 22v.

Sen sijaan enemmän säälittää näitä pieniä vajaa 2 vuotiaita joille tulee pienempi sisko tai veli, jotka joutuvat kasvamaan liian nopeasti isoksi. Eivät saa olla enää rauhassa vauva, eikä äidin voimat ja resurssit riitä. Samalla myös pienempi ei saa kaikkea sitä huomiota mitä tarvitsisi koska on se pieni-iso siinä vieressä joka myös vielä tarvitsee apua ja huomiota ihan eri lailla.

Olen seurannut tuttavan tapausta, jossa syntyi lapset n. 1,5 vuoden ikäerolla. Oli suorastaan järkyttävää huomata, miten esikoisesta alettiin jo alta vuoden ikäisenä leipoa "isoa tyttöä", kun kohta syntyy pikkusisar. Lisäksi vuoden ikäinen muuttui äitinsä mielestä yhtäkkiä ilkeäksi. Outoa.

Omasta mielestäni ihan minimi-ikäero on 3-4 vuotta. Esikoinen osaa jo syödä ja juoda itse, on ainakin päiväkuiva ja osaa jonkin verran jo pukea itseään. Lisäksi osaa kommunikoida vanhempiensa kanssa. Lisäksi tuon ikäisen voi laittaa kerhoon tai virikehoitoon, sen sijaan sellaisen 1,5-2-vuotiaan virikehoitoon laittaminen on todella, todella itsekästä. Jos ei itse jaksa, niin ei pidä antaa lastensa kärsiä.

Koulussa on lukiolainen, yläkoululainen, alakoululainen, eskarilainen ja sitten on vielä päiväkotissa oleva.

Vanhin siis 17 ja nuorin 3-vuotias.

Sama isä ja äiti kaikilla.

Tämä on meille hyvä juttu ja suunniteltukin vielä.

pienten ikäerojen lapsia, yhtä lailla voisi sanoa että säälittää kun 10-13 vuotiaat joutuvat sitten ottamaan hoitovastuuta perheen iltatähdestä, kuten täällä monessa kommentissa on kerrottu ison ikäeron hyväksi puoleksi. Meidän tytöt, 6v ja 4v leikkivät parhaillaan terassilla teltassa kioskileikkiä jo kolmatta tuntia, äiti saa tässä sitten vähän hengähtää kahvikupposen kera, sääliköön ken tahtoo :)

pienten ikäerojen lapsia, yhtä lailla voisi sanoa että säälittää kun 10-13 vuotiaat joutuvat sitten ottamaan hoitovastuuta perheen iltatähdestä, kuten täällä monessa kommentissa on kerrottu ison ikäeron hyväksi puoleksi. Meidän tytöt, 6v ja 4v leikkivät parhaillaan terassilla teltassa kioskileikkiä jo kolmatta tuntia, äiti saa tässä sitten vähän hengähtää kahvikupposen kera, sääliköön ken tahtoo :)

Jos tuon ikäinen haluaa osallistua hoitoon, niin se hänelle suotakoon. Sen sijaan en ymmärrä näitä pikkuesikoisia, jotka äiti opettaa viemään pikkusisaren vaipan roskiin yms. Tuon ikäisen ei kuulu edes hoitaa vauvaa, vaan olla itse vielä "vauvana".

ja mainostaa sitä täällä! Tyyliin: isompi pystyy hoitamaan pientä kauppareissun ajan, MUN ei TARVITSE ottaa koko porukkaa mukaan. Minä minä minä... Itseään ajattelette, kun teette lapset isoilla ikäeroilla. Ajattelisitte lapsia, mitä ne saa sisaruudestaan.

Jep, ja pienillä ikäeroilla tekevät mainostaa, että kun rankat ekat vuodet kestää, niin sitten lapset leikkivät keskenään, ja äiti saa tehdä mitä tykkää.

Meillä ei isommat hoida pienempiä

sitten hoitaa tulevaisuudessa sisarustensa lapsia, kun he eivät varmasti asu saman katon alla, mikäs siinä silloin tällöin hoitaessa. Mutta pikku iltatähden syntyessä isommat sisarukset saattavat vielä asua kotona, joten he voivat joutua hoitovastuuseen hitusen useammin.

eikä muutenkaan hoidateta lapsia päiväkodeissa ja isovanhemmilla. Ihan itse ne on toivottu ja itse ne hoidetaan.

Ette ikinä ole vienyt lapsia hoitoon kenellekään? Siis ihan oikeasti ei ikinä? Edes synnytyksen ajaksi?