Tammi-helmikuun 2011 odottajat :)
Kommentit (199)
Hauskaa kun kaikki rupeavat pikkuhiljaa olemaan jo vapaalla. Mullakin menossa viimeinen viikko sairaslomaa ja ens viikolla talviloma ja sitten vihdoin se virallinen äippäloma.
Ne pienenpienet vaatteet on sitten jo pyykätty ja sen verran varustauduttu, että muutama tutti ja tuttipullo löytyy, sekä paketillinen vaippoja. Vieläkin on lakanoiden ompelu työn alla, mutta on nyt vähän jäänyt noiden jouluhommien alle. Se pinnasänky pitäis vielä hakea kaupasta, niin kyllä meillä sitten jo yhtä pientä hoitaisi.
Mitä ne olikaan ne lasketut ajat ihmisillä?
Meillä 26. päivä. Taidetaan olla kosmittaren kanssa ihan samoissa melkein?
Mukavaa joulunaikaa kaikille!
Kiva sit seurailla, missä mennään. Ja sitten kun vaavit on nähneet päivänvalon, ni käydään merkkaa syntymäaika, sukupuoli ja strategiset mitat? Kopioidaan vaan edellinen ja lisätään uudet tiedot. Laitanpa alulle, jos vaik innostutte asiasta :) Laitetaanko LA:n perusteella aikajärjestykseen vaik nikin mukaan aakkosiin? Saa vaihtaa!! Laitan nyt alun LA:n mukaan.
Olipa kiva kuulla magnolia sinunkin kuulumisiasi!
endotar: LA 17.1.
magnolia2010: LA 26.1.
Kopioi ja lisää oma LA:si aikajärjestykseen oikeaan väliin.
endotar: 17.1.
kosmitar: 24.1.
magnolia2010: 26.1.
Kopioi ja lisää oma LA:si aikajärjestykseen oikeaan väliin.
endotar: 17.1.
kosmitar: 24.1.
magnolia2010: 26.1.
Santtu: 11.2.
Hyvä idea pistää nuo LA:t järjestykseen että voi verrata.
Äitiyspakkaus tuli samana päivän kun viimeeksi kirjoitin. Olin siis unohtanut todistuksen raskaudesta laittaa hakemuksen mukaan silloin syksyllä. Siksi kesti.
Kaikki alkaa meillä olemaan valmista. Tuli tohon äitiyspakkaukseenkin hankittua ihana pitsinen reunapehmuste. Ihana pikku sänky tuli siitä. Vaikka pinnasänky onkin, niin ajattelin yöksi ottaa sen laatikon oman sängyn viereen. Kaikki vaatteet ja muut tekstiilit pesty ja silitetty. Vaatteita onkin saatu niin paljon, että on melkein yksi vaate joka päiväksi. Kaikkea ei ehi käyttämään millään! Kylpyamme ja jotakin muuta pientä toivottu joululahjaksi. Jotakin piti jättää ostamatta, kun muut kerran tahtoo jotakin antaa=). Vaippoja ei ole vielä. Harkitsen kovasti noita kestovaippoja, mutta saa nyt nähdä jaksanko sitä käytännössä. Kokeilla ainakin aion. Mites te?
Vielä viikko sairaslomaa ja sitten alkaa äippäloma virallisesti. Vointi suht hyvä, nyt kun kotona saanut olla. Yöllä saa taas juosta vessassa ja muutenkin herää aina kun kylkeä pistäis kääntää. Nivuset ajoittain tosi kipeät, eikä raskausjumpassa voinut esim kaikkea tehdä, kun tuntui niin ikävältä. Oiskohan löystynyt lanne...Nyt pitäis vaan saada itseään niskasta kiinni, että jaksasi vähän liikkua joka päivä. Ohjatut liikunnat kun päättyivät jo tältä vuodelta.
Yöt ovat täälläkin kamalia. Nukkuminen on oikeasti varsinkin tällä viikolla muuttunut torkahteluksi, jota pätkii vessassakäynti alvariinsa ja se voimain ponnistus, kyljen kääntäminen. Ihana ajatella, että vielä lähitulevaisuudessa saattaa kylkeä kääntää heräämättä..
Meillä aiotaan kokeilla kestovaippailua. Alkuun varmaan mennään kertavaipoilla, jotta vähän tottuu siihen hommaan, mutta meinaan kyllä kokeilla kestoja kanssa. En usko, että meistä täyskestoilijoiksi on, mutta jos ainakin osittain. Enkä meinaa ottaa asiasta paineita, jos en pidäkään. Sitten vaan kertavaippaillaan. Olen saanut muutaman kestovaipan ja hyvä ystäväni kestoilee ja osaa siis hyvin opastaa. Ajattelin ommella itse pari pientä vaippaa, kun käsityölehdessä oli hyvinkin helppo kaava. Ja saa mieluisallaan kuosilla. Oli kaikenlisäksi sellainen all-in-one vaippa, joka on varmaan alkuun se helpoin vaihtoehto.
Hei kaikille! Tässä päivitettyä listaa:
endotar: 17.1.
kosmitar: 24.1.
magnolia2010: 26.1.
Santtu: 11.2.
Ilpukka1 14.2
Tänään on ensimmäinen virallinen äitiyslomapäivä, jee!!! Yöt alkavat olla mullakin melkoista säätöä, lonkkakivut valvottavat ja toistuvat vessareissut myös tietysti. Vauveli potkuttelee napakasti jo palleaan ja on ilmeisesti kääntynyt jo alaspäin (kerkiää kyllä varmaan vaihtamaan asentoa vielä muutamaan kertaan), katsotaan asentoa vielä seuraavalla neuvolakerralla. Meillä oli viime perhevalmennuskerralla perhe mukana jolla oli 6 viikkoinen vauva, tyytyväisen oloinen poitsu ja vanhemmat jotenkin niin rentoja, että ajattelin että onko tosiaan synnytys ja lapsen hoito noin helppoa?! Itse tuppaan huolestumaan jo pienestäkin ja suunnittelen etukäteen asioita. Taitaa olla uuden ajattelutavan oppimista tiedossa. Mekin ajattelimme kokeilla kestovaippoja, olen jo muutamia malleja hankkinut varastoon ja kirpparilla näyttää olevan aika mukavasti tarjontaa.
Yöt on katkonaisia täälläkin. Pääasiassa nukun aika hyvin, mut kerran pari joutuu käymään yöllä vessassa, joten yhteen mittaan ei juuri 3 tuntia enempää tule nukuttua. Onneksi useimmiten nukahdan aika pian uudestaan. TOsin välillä masuasukaskin havahtuu hereille ja napakoilla potkuillaan pitää mutkin hereillä...
Mä pidän kestoilusta ajatuksena ennen kaikkea ekologisuutensa kannalta, mutta meillä on tällä hetkellä niin pieni asunto, ettei pyykinkuivatustilaa juuri ole muualla kuin olkkarissa. Ja joka päivä ei pyykkitelinettä tuossa viitsi katsella, joten kertavaipoilla mennään.
Meillä vauveli pysyttelee sinnikkäästi perätilassa, joten sektiota kohti ollaan menossa. Harkinnassa on vielä käännösyritys, mutta se vaihtoehto vaatii vielä hieman kypsyttelyä... puolensa kaikissa vaihtoehdoissa, paitsi perätila-synnytyksessä! Se on ainoa varma EI!
Eilen kävin lääkärineuvolassa ja odottipa siellä ihana yllätys, vauva on kääntynyt oikein päin :) Jotenkin tuli niin hyvä fiilis, että alan lämmetä alatiesynnytykselle tietty, jos se vauvan koon puolesta on mahdollista. No, se selvii sitten parin viikon päästä synnytystapa-arviossa.
Olevinaan näin sitten ite sukupuolenkin...sanoin lääkärille et eikös tuossa ihan selvät häpyhuulet ole? Lääkäri vain tuumasi, että saattaa olla...mut ultra voi kyllä vääristää. Höh...oisin niin halunnu tietää.
Toissapäivänä oli jo pari napakampaa supistusta, vähä jo säikäytti et joko lähtö tulee, mut ei onneks. Viihtyisi nyt pesäkolossaan viel sen pari-kolme viikkoo, sit vois tulla. Esikoinen syntyi rv:lla 41+1. LA:n jälkeen odottavan aika tuntui tosi pitkältä. Toivottavasti nyt ei mee LA:n yli.
Tämmösiä taas tänne...
Nautitaan viime metreistä ja joulunodotuksesta!
Jaksuja kaikille!!
endotar + muru rv35+3
Ihana endotar että muru on kääntynyt=). Toivottavasti Santtu sinunkin pikkuinen vielä tekee saman perässä.
Tänään alkoi virallisesti äitiysloma. Nukkuakin poika antoi hyvin viime yön. Tuli muutamaa lyhyttä herätystä lukuunottamatta nukuttua 10 tuntia. Ihanaa!
Tiistaina oli lääkäri. Kaikki vaivani kuulema normaaleja ja kaikki hyvin. Vauva on edelleenkin oikein päin, mutta ei ole vielä kiinnittynyt. Ei kuitenkaan onneksi voi enää kääntyä. Tilaakin normaali synnytykseen pitäisi olla. Poika on alkanut liikkua ihan mahottomasti. Kuulleessaan oman sydänäänensäkin, potkaisi sitä lääkärin liikuttamaa jutskaa mahan päällä=). Sen päivän jälkeen on herra liikkunut niin voimakkaasti, että näyttää oiein hurjalta päälle päin. Tuntuu että enemmän liikkeessä kuin paikallaan. Taitaa olla vähäuninen heppu meille tulossa...
Nyt alkaa jo synnytyskin pyöriä mielessä, mutta edelleenkään ei osaa sitä pelätä, vaikka ihan liikaakin luen ja katselen synnytykseen liittyviä juttuja. Tänään menemme synnytyssairaalaan tutustumaan. Tuntuu hassulta että 15 minuutin kieroksella ja nettivalmennuksella pitäisi pärjätä. Ruotsissa olevalla sukulaisellani, joka myös raskaana, oli ollut neljän tunnin valmennus kotona. Noh, kaipa se siitä...Parempi kai se on, että ei liikaa tiedäkään, kun ei mikään synnytys kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan tai samanlailla.
Joulun odotuksia meiltäkin=)!
Kosmitar: Ihanaa, että sinullakin jo virallinen äippäloma :) Vai netin kautta se nykyisin on synnytysvalmennus. Sillon kun odotin esikoista, niin meillä oli neuvolassa 4 x 1,5-2tuntia. Mut hyvin kaikki menee, usko pois. Miusta oli ekan odotus sikäli kivaa, että kaikki oli uutta ja synnytystäkään en osannu pelätä. Millainen oli tutustumisreissu synnytyssairaalaan? Kuis muuten jakselet? Hienoa, että poitsu on aktiivinen liikkuja. Se on vaan hyvä merkki. Mulla tuntu viime yönä, että muru tulee masusta läpi, sattu ihan oikeesti. Nyt on pienikokoinen vauva, ni enemmän tilaa liikkua.
Mulla ois synnytystapa-arvio ens tiistaina. Millon sulla? Siinähän sitä saa tietää sitten vauvan painoarvionkin. On se synnytys jo tosi lähellä :) Millaiset sykkeet teidän pojalla on ollu? Murun sykkeet tasaisesti siellä 142-144 paikkeilla.
Vuoden päästä joulu on teilläkin sitten ihan erilainen. Joulufiilistäkin löytyy erilailla, kun näkee lasten ilon. Saatikka jo se odotusaika, kun saa touhuilla tonttujenjuttuja omalle lapselle ja valmistella joulua yhdessä :)
Rauhaisaa Joulua kaikille!!
Meidän muru ei taida enää mahtua kääntymään... poikkitilaan kääntyy, mutta aina palaa takaisin perätilaan sen sijaan, et jatkais kuperkeikkansa loppuun. Sen verran piukeena on kudokset poitsun ollessa tuossa poikkitilassa, että kääntyminen olis todellinen ihme!
Mulle on ihan ok, jos poitsu tulee maailmaan sektiolla. Onhan leikkauksessa aina riskinsä, mut rutiinihommiahan ne sairaalassa on ja mitään isompaa ikävää harvoin tapahtuu. Eikä mulle synnytystapa ole mikään äitiyden mitta. Pääasia, et pikkuinen saadaan turvallisesti maailmaan! ?
Meilläkin oli perhevalmennus 4x1,5-2 tuntia + synnärille tutustumiseen pyydettiin varaamaan 2-3 tuntia aikaa. Eli se puoli tuntuis oleva ihan kiitettävästi hoidossa täällä! =)
endotar: kiva, että pikkuinen yllätti asennon vaihdoksellaan! =)
Kosmitar: kuulostaa ihanalta tuollaiset 10 h unet! Kyllä tekee ihmiselle hyvää levätä kunnolla!!
Hienoa, että kaikki oireet ja vaivat oli ihan asiaankuuluvia.
Meilläkin poitsu on kerta toisensa jälkeen potkinut ultra- ja doppler-antureita. Ilmeisesti tietoinen omasta tilastaan eikä suvaitse yksiöönsa tunkeilijoita... :D
Olen samaa mieltä kuin endotar, että kyllä joulussa on ihan eri fiilis, kun saa lapsen iloa seurailla. ?
Ihanaa, nautinnollista joulua!!
Santtu rv 32+5
Heipparallaa. Viimeinen joulu kahdestaan on jo ovella. Mies kovassa kuumeessa. Toivottavasti ei tartu. Parempi kai nyt saireastella, kun sitten synnytyshetkellä... On se todellakin ihana ajatus, että ensi joulusta eteenpäin taas tuntuu joulut jouluilta. Lasten juhlahan se enimmäkseen on.
Täällä olo ollut vaihteleva. Maha on nyt korkeimmillaan, joten hengästyy todella helposti ja välillä vaikea hengittää vaikka vain istuu sohvalla. Toisinaan taas jakasan tuntikausi kierellä kaupoissa, mutta sen jälkeen kyllä tietää tehneensä ja tarvii lepopäivän. Nivustet ja alaselkä kipeytyy helposti. Tuo 10 tunnin yöuni oli kyllä sellainen luxus, että siitä ei ole ollut sen jälkeen tietoa kun viimeeksi kirjoitin;-). Todella huonosti tulee nukutta.
Ei ole meillä ollut mitään puhetta synnytystapa arvioinnista. Täytynee kysellä sitä ensi viikolla. Synnytystapa ei todellakaan mikään mitta äitiydestä minunkaan mielestäni. Kunhan vain terveenä ja turvallisesti saadaan pikkuinen maailmaan, niin se on pääasia. Tietysti jos on mahdollista itse valita, niin haluan normaali synnytyksen kokea. Voin toki olla erimieltä kun tuskissani kuukauden sisällä pyöriskelen;-). Sykkeet ollut siinä 140 ja 150 välissä. Rautaa kuulema tarvitsen vasta nyt aavistuksen. Noin yhden päivässä, jos sitäkään.
Se sairaala käynti kestikin sellaiset 45minuuttia ja siinä näytettiin kaikki paikat ja kerrottiin mitä tehdään missäkin. Ennen käyntiä piti todellakin perehtyä netin kautta annettuun tietopakettiin.
Onhan meillä ollut perhevalmennusta ihan reippaasti 7*1½ tuntia, mutta ei sielä mitään synnytyksestä puhuttu. Käytiin vain pari kertaa, kun se tuntu niin lässytykseltä. Itse kun vuosikausia lasta halunnut, niin jo käynyt päässään läpi mitä lapsem saannilta odottaa. Tuntui että se oli enemmän niitä varten jotka yllättäen huomanneet että hups olen raskaana. Esimerkkinä ryhmätehtävästä perhevalmennuksessa: Käykää läpi omia muistoja lapsuudestanne ja miettikää mitä niistä haluatte tuoda oman lapsenne elämään...Joo, eiköhän näitä jo ole omassa päässään tullu pohdittua, mutta todellakin ymmärrän näiden kurssejen tarpeen niille jotka eivät ole...
Lastenhuone jo valmis. Kissojen ja koirien kanssa limenvihreetä lamppua metsästänyt pisteeksi i:n päälle ja sekin löytyi eilen=). Toivottavasti ei mene kovasti yli ajan, sillä vauvakuume alkaa olemaan korkeimmillaan. 3 kk vanha serkunpoika kävi kylässä ja oli se niiin ihana! Kohta, kohta on itsellä samanlainen. Uskomatonta=)!
Kosmitar 35+3
Moikka! Eilen kävin synnytystapa-arviossa. Lääkäri kysyi ekana, että mitä itse ajattelet? Sanoin, että jos minulta kysytään, niin sektiota toivon, koska oli niin ikävä kokemus viimeks. Lääkäri siihen, että minun kohdalla se on järkevin ratkaisu, koska lantioni on todella kapea jostain kohtaa. Ellei sitten käynnisty itsestään tällä viikolla. Vauvan painoarvio 3kg. Tällä viikolla saisin kokeilla alatiesynnytystä, koska koon puolesta voisi kuulemma vielä mahtua. Suunniteltu sectio olisi pe. 14.1., jos sinne saakka päästään. Eilisestä lähtien tuhrutellu, painontunne alavatsalla ja supistuksiakin sillon tällön, joten vähä on itellä sellanen tunne että näinköhän tässä kasassa enää kahden viikon päästä ollaan?! Ei minustakaan synnytystapa mikään mitta äitiydelle ole, turvallisuus on ykkösasia.
Kysyin taas kerran sukupuoltakin tyyliin, että tähän saakka arveltu tytöksi...vahvista sinä nyt ne arvailut. Lääkäri siihen: kyllä tämä tyttö on :) Sanoin, että uskallanko ihan oikeesti mekko-ostoksille mennä? Hän siihen: kyllä uskallat...Mut ainahan se pieni vara pitää jättää. Tottakai...mut rohkenin kuitenkin, annanpahan sit ne jollekin pienelle, jos poitsulla yllättääkin. Miehelle soitin, että käyn yhen mekon ostaa. Hän tuli töistä, niin tuumasi, että ai yhen?! :D Lähti sieltä kieltämättä mukaan muutakin tytön vaatetta...en voinu vastustaa kiusausta :)
Parhaat pojan vaatteet on vielä tallessa, mut täytyy laittaa sit myyntiin, kun asia varmistuu.
Olo mul on ollu ihan hyvä. Parina päivänä ramppasin alennusmyynneissä, ni kieltämättä vähä ryydyttäny illalla. Oikeassa kädessä rannekanava taas oireilee, perjantaille sain lekuriin ajan. Pakko käydä vielä piikit hakemassa. Aattelin et ikävä imettää, jos käsi puutuu koko ajan :(
Kosmitar: Toivottavasti miehesi jo parantunut, etkä itse ole saanut tautia!
Santtu: Suunniteltu sectio on oikein hyvä ratkaisu, jos vauva on perätilassa. Ite ainakin sitä toivoisin, jos oisin samassa tilanteessa. Mut eihän sitä vielä tiedä vaikka teidänkin pikkuinen pyörähtää :)
On tää jännää aikaa... jaksuja kaikille!
Endotar ja muru rv 37+2
ja alkuvuosi tuo paljon jännitystä tähänkin ketjuun! =)
Endotar: kiva, että lääkäri oli samoilla linjoilla. Tietty on selkeä syykin sektiolle. Aika jännää, ei ole kuin pari viikkoa tuohon 14. pvään! Ja eihän se tosiaan ole mitenkään sanottu, etteikö pikkuinen päättäisi tulla sitä ennen! =)
Kiva, että vihdoin teillekin selvisi vauvan sukupuoli! Itselle se on ainakin ollut tärkeä tieto, jotenkin vauva henkilöityy jo nyt enemmän kun tietää kumpi on tulossa.
Eipä noista liikkeistä meinaa päästä pois pelkästään yhden tuotteen kanssa... harsoja minäkin menin ostamaan, mutta väkisin änkeytyi mukaan myös suloinen neulepaita... :D
Ei ole meidän poju tuntunut ainakaan vielä kääntyneen ja tila käy koko ajan vähäisemmäksi, joten olen aikalailla henkisesti varautunut sektioon. Mutta voihan pikkumies vielä toki yllättää, vaikka hirveästi en odotuksia yllätykselle laitakaan. Lähinnä olisin yllättynyt jos kääntyisi ja tulisikin maailmaan pää edellä! =)
Jänniä aikoja tosiaan elellään. Nyt huomaa, että supistuksissa alkaa olla enemmän voimaa kuin aiemmin. Onneksi eivät vielä kuitenkaan toistu säännöllisinä vaikka joskus pientä kiputuntemusta liittyykin. Vielä saisi muutama vko ainakin mennä... Vointi on kyllä ollut hyvä eikä liitoskivut tai selkävaivat sen kummmemmin kuin muutkaan vaivat ole juuri kiusanneet. =)
Hyviä vointeja myös muille ja oikein hyvää ja onnellista alkavaa vuotta!! =)
Santtu rv 33+5
Jännittäviä aikoja jo elellään. Tajusin itsekin muutama päivä sitten, miten lähellä sitä H-hetkeä jo ollaan ja mitä vaan voi tapahtua koska vaan. Tänään oli synnytystapa-arvio ja kaikki oli hyvin. Painoa oli pienellä 2,7 kiloa ja hyvin mahtuu syntymään normaalisti. Laskettuun aikaan vielä melkein kuukausi aikaa, joten ehtii vielä jonkun verran lihomaan vaaveli. Päähän meidän pikkuisella on ollut jo pari kuukautta alaspäin, eikä taida enää edes mahtua kääntymään väärinpäin.
Olen yhä edelleen onnistunut pysymään tiukkana ja olemaan ostamatta vaatteita. Onneksi, koska tämä masuasukki taisi saada enemmän joululahjoja kuin äitinsä. Muut pitävät huolen hänen garderoobistaan. Nyt sain vihdoin tällä viikolla otettua esille ompelukoneen ja aikaiseksi niitä lakanoita, joita olen suunnitellut jo koko syksyn.
Liitoskivut vaivaavat yhä edelleen, varsinkin jos vähänkin yrittää vaikka liikkua ulkona. Niitä on nyt jatkunut jo niin kauan, etten yhtään ihmettele että on hyvin tilaa syntyä..
Rauhallista Uutta Vuotta kaikille :)
Magnolia ja Kerttu 36+1
Magnolia: hienoa, että kaikki oli niin kuin pitää ja vauvalla on hyvin tilaa syntyä. Nyt sitten vaan nauttimaan tuosta uskomattoman kauniista talvesta ja odottelemaan, että milloinkas se pikkuinen tahtoo muuttaa yksiöstään väljempiin olosuhteisiin. =)
Meillä on tänään täysi se maaginen 34 rv raja, jolloin pikkuisella on lupa tulla jos haluaa kiirettä pitää. Enää ei ole onneksi ensi vuoteen montaa tuntia aikaa, joten varsin hyvällä todennäköisyydellä lapsukaisesta ei tule sitä luokkansa junioria. (kaveri on syntynyt 31.12 eikä ole koskaan ollut kovin onnellinen siitä...) :D
Toivon kaikille mahdollisimman vaivattomia raskauden loppuviikkoja, mutkatonta synnytystä ja onnellista vauva-arkea! Sekä kaikinpuolin oikein hyvää ja onnellista alkavaa vuotta!!=)
Rv36+5 ja ehdottomasti erillainen vuosi edessä=)!
Ihana Endotar että nyt tiedät vihdoin sukupuolenkin=)!
Tällä viikolla kyselin neuvolasta siitä synnytystapa arvioinnista ja olen jo kuulema käynyt siinä pari viikkoa sitten. Enpä ajatellut että se oli viimeinen lääkärikäynti jo silloin. Eli neuvolassa oli, joten ultraan ei mahdollisuutta, enkä siis arvioitua kokoa tiedä. Tilava lantio täälläkin, joten norm synnytystä povattu. Poika laskeutunut aavistuksen, mutta ei vielä kiinnittynyt.
Itsellä ollut tämä viikko yhtä tuskaa. Taitaa kaikki ne ennalta itselleni laitetut tehtävät tälle viimeiselle kuulle jättää puoleen. On vain alistuttava siihen että en ole niitä jotka vielä synnytyspäivänä voisi vaikka perunapellossa kykkiä=). Liitoskivut niin kovat että koko alapäätä särkee. Vaikea liikkuua, muuta kuin tosi hitaasti. Sängystä/tuolilta jo vaikea ylös päästä kovan selkäkivun takia. Kylppärisuursiivous oli yksi tavoitteistani ja sitä tein kokonaisen päivän monine monine pausseineen ja silti vain supisteli illalla ja oli ihan rikki. Kaupoissa suunnilleen roikun kärryjen varassa, kun niin vaikea liikkua ja illalla olen suunnilleen liikunta kyvytön. Yöt nukun tunnin, korkeintaan kahden erissä. Nuhankin tähän lykkäs, joten nenän tukkoisuuskin haittaa sitä vähääkin unta=(. Henkeä vaikea saada kunnolla, kun vatsa edelleen niin korkealla. Tulipahan valitettua koko rahan edestä... anteeksi=). Nyt todellakin vain toivon että poika ei aio olla loppuun asti, saatika yliaikaa siel masussa, vaan vois vaikka viikon parin päästä jo päättää että hänkin olisi saanut tarpeekseen.
Ruoka ja herkut maistuvat nyt erikoisen hyviltä. Vaikka olisi jo ihan täysi, niin voisi vain jatkaa syömistä, kun kaikki on niin pirun hyvää;-).
Kosmitar: ei tosiaan kuulosta mitenkään hohdokkaalta olotilalta! Toivottavasti pikkuinen ei päätä yliaikaa viihtyä omassa yksiössään!
Toivon mukaan nuhainen olo alkaa helpottaa!
Täällä on toinen, joka ei todellakaan tee äippäloman ratoksi mitään suursiivousta. Supistukset pakottaa ottamaan iisimmin. Kivahan tässä olisi kaikkea puuhata kun aikaa on, mut ei...
Musta on tuntunut jo muutaman vkon et hengitys on helpompaa ja aika alhaalla pikkumies istuskelee. Mahalaukulle sen sijaan ei tunnu olevan kovin suurta tilaa, sillä kohtuullisellakin syömisellä tulee välillä aiva järkyttävän ähky olo, joka ei helpota. Joten vaikka mullekin kyllä maistuu, niin tietäen sen yli-tukalan olon, on pakko malttaa antaa isompien määrien olla. Ehkä mä rupeen sit herkuttelemaan senkin edestä, kun jäpikkä on maailmassa... :D
Synnäri-tutustuminen oli kiva ja mielenkiintoinen visiitti sairaalaan. Kiva päästä tutustumaan synnytyssaliin ja näkemään ne kaikki paljon puhutut ammeet, jakkarat yms systeemit. Ja jotenkin niitä muutamia vastaantulleita aivan juuri syntyneitä katsoi uusin silmin. Niiiin pieniä... aina se pienuus jotenkin yllättää. Nyt sitten vain odotellaan milloin tulee meidän vuoro startata... =)
...äippälomapäivä :) Ihan uskomaton fiilis. Työkaverit oli yllättäneet ihanalla tavalla, en sit yhtään osannu odottaa. Kummasti sitä salassa pystyy puuhastelemaan. Olivat väsäilleet kivan kortin ja starttipaketin, jossa vaippapaketti, tuttipullo, tutti, pyyhkeitä, hoitovoidetta, nalle, yöpuku vauvalle ym. Saivat sit miut vetistelemään, kyl lämmitti sydäntä ihan oikeesti :)
Täällä vointi ihan ok, täs rupesin leipoo esikoisen 5-vuotis synttäteitä varten. Toissa päivänä käväsin neuvolassa. Hb 142, joten raudan saan vähentää joka kolmanteen päivään. Vaavi edelleen perätilassa. Ens viikolla neuvolalääkäri ultraa ja jos edelleen perätilassa, niin sit saikulle synnytystapa-arvioon. Meillähän esikoinen syntyi kiireisellä sektiolla 18tunnin äheltämisen jälkeen. Lantioröntgen otettiin synnytyksen jälkeen, niin eipä ois poitsu edes mahtunut tulemaan. Nyt sit jänskättääkin, että laittavatko äheltämään vai onko suunniteltu sektio. Jälkimmäistä toivon itse. Lääkäri sanoi poitsun syntymän jälkeen, että pieni vauva mahtuu tulemaan. Missä menee sitten raja, en tiiä. Ja eihän nuo ultran painoarviotkaan niin tarkkoja ole. Yhtään en tiiä minkä kokoinen vauva on tulossa. Siroksi ainakin sanottu aiemmissa ultrissa, saa nähä. Painoa kuitenkin tullu mulle jo n. 14kg.
Kosmitar: Joko sait äitiyspakkauksen? Toivottavasti! Miten ihmeessä se noin pitkään kesti? Siunhan pitää ruveta heti pesemään vaatteita, kun saat sen. Täällä alkaa olla kaikki suht valmista. Eikös meillä ollut viikko eroa laskutulla ajalla? Tiiä vaik ollaan yhtäaikaa laitoksella :) Kohta jännät hetket käsillä.
Ihanaa joulunodotus aikaa kaikille!