Taviskoulu vs. eliittikoulu

olettaisin hänen tarkoittavan myös kunnallisia kouluja erityispainotuksella. Usein noihin, esim. kielipainotteisiin (vieraskielinen opetus) on pääsykokeet ja oppilasaines sitä kautta valikoituneempaa.

tämäntyyppisiä valintoja ja mietteitä tarkoitin. Ts. miksi joku ei valitse lapselleen sitä parasta mahdollisuutta niin kuin joku täällä sanoi että tekee? Itsekin haluaisin antaa lapselle mahdollisimman hyvät eväät elämään, mutta heille asia tuntuu olevan jotenkin "periaatekysymys". ap

Se, että oppilasaines on valikoitunutta, ei kerro vielä opetuksen tasosta mitään. Toki voi olla, että sellainen koulu houkuttaa hyviä opettajia, mutta taviskoulussa voi olla puolestaan hyvä henki ja opettajakunta ihan yhtä innostunutta, jopa parempaa kuin eliittikoulussa. Eli koulun oppilasaines vaikuttaa enemmän esim. koulun pärjäämiseen yo-kirjoituksissa ja muissa vertailuissa, mutta kukaan ei voi olla varma, että tavallinen oppilas - YKSILÖ - hyötyy juuri sen koulun opetuksesta enemmän kuin taviskoulun.

eli että joku yo-vertailu ei oikeesti kerro opetuksen tasosta juur mitään.

Mä vierastan eliittikouluja ja suhtaudun niihin ennakkoluuloisesti. Mä en usko, että on lapselle hyväksi olla jossain porukassa joka uskoo olevansa muita parempi jonkin koulun ansiosta. Lisäksi noissa voi olla älyttömät suorituspaineet ja kilpailu enkä halua lapseni olevan mukana sellaisessa.

Suomessa kaikki koulut ovat hyviä kouluja.

Ei se koulu ole niin tärkeä vaan se, että millaisin arvosanoin ja taidoin sieltä valmistuu.

Toistaiseksi vielä Suomessa koulun nimellä ei ole merkitystä.

lapsilta vaaditaan paljon paljon enemmän kuin suomalaisissa "eliittikouluissa". Siellä opetetaan kouluissa mm. soittamaan instrumentteja niin että niitä todella osataan soittaa, ja kouluissa panostetaan sosiaalistamiseen ja mm. väittelytaitoon tavoilla joista Suomessa saa vain uneksia. Myös muu opetus on päämäärätietoista eikä lahjakkaimmatkaan lapset selviä töitä tekemättä niin kuin Suomessa. Tietenkin ne koulut maksavat paljon, mutta siksi ne ovatkin eliittikouluja.

lapsi joka menestyy koulussa hyvin, niin tietysti "eliittikouluun". Omani on SYKissä ja koulu on loistava. Mitään suorituspaineita tai vääränlaista kilpailua en ole huomannut. Koulua arvostelevat yleensä ne, jotka koulua eivät tunne. Opettajat ovat loistavia ja lapset motivoituneita. Erilaisuutta kunnioitetaan enemmän kuin "taviskouluissa". Pelkästään hyviä kokemuksia siis meillä.

Minunkin lapseni on Sykissä, enkä ole päivääkään katunut sitä, että aikanaan laitoin lapsen pääsykokeisiin - päinvastoin, lapsi kokee olevansa tasa-arvoinen muiden kanssa. Koulussa ei esiinny koulukiusaamista, luokassa on hyvä henki ja kaikki saavat opiskella rauhassa. Opettajat ovat aktiivisesti yhteydessä vanhempiin ja tiedottavat säännöllisesti viikon tapahtumista. Suosittelen menemään pääsykokeisiin jos lapsi osoittaa vähänkään nerouden merkkejä. Tai jos tuntuu, että eka- ja toka-luokka on mennyt "liian" helposti ja lapsi kokee koulun pitkästyttäväksi. Sykissä ei pitkästy. Kannattaa käydä tutustumassa koulun sivuihin http://www.syk.fi/ Pääsykokeet järjestetään toisen luokan alkutalvesta.

Yläasteen ja lukion kävin itse ns. eliittikoulussa. Tai no, eliitti ja eliitti. Molemmat sijaitsevat Helsingissä sellaisilla "paremmilla alueilla". Yläasteelle pääsi vain pääsykokeilla ja siellä oli paljon boheemeja taiteilijaperheiden lapsia. Yläaste oli mun kouluajasta ihaninta aikaa. Sai olla mukana monenlaisissa projekteissa ja ilmapiiri oli hyvä.



Kilpailua oli kyllä paljon, mutta toisaalta koulu vilisi niin omalaatuisia tyyppejä, että jokainen sai rauhassa olla oma itsensä. Kruununhaka oli siis koulu.



Ja lukiossa olin Norssissa. No sen maine ja arvostus onkin vissiin laskenut jo sitten mun kouluvuosieni. Ei kai siinä ole mitään eliittiä enää.



Moni yläaste- ja lukioaiojen kaveri näyttää päässeen aika pitkälle omilla urillaan. Aika monella kyllä ne lähtökohdatkin oli keskivertoa peremmat.

Ei ole kiva katsella, kun kolmasluokkalaiset käyvät koulupsykologilla purkamassa stressiään, koululaiset voivat huonosti ja tuloksista on verinen kilpailu.

Opetus toki tasokasta ja muut opiskelijat tosi lahjakkaita, mutta tuollaisia stressitasoja ei varmaankaan tavallisessa koulussa saa aikaan. Siksi miettisin itse kahdesti ennen kuin laittaisin oman lapseni "eliittikouluun".

lukioon vaaditaan reippaasti yli ysin keskiarvo.

Ilmeisesti tarkoitat mielikuvia kouluista tai sitten näitä kielikouluja? Mulla on kaksi tavislasta ja olen satavarma, että esim. ranskalainen koulu tai Syk olisi heille raskas ja stressaava. Siksi valitsimme lähikoulun, johon kaikki kaveritkin meni ja jonka opettajston tiedämme päteviksi ja mukaviksi.



Syy siihen, miksi koulutetut ja elämässään menestyneet valitsevat taviskoulun oli ainakin meillä se, että olemme itsekin sellaisen käyneet. Ja eläneet onnellisen lapsuuden.

kukaan mitään Helsingissä sijaitsevasta Eurooppakoulusta? Se nyt ainakin varmaan pyrkii olemaan eliittikoulu, olis kiva kuulla jos joku on pentunsa sinne saanut/laittanut ja mitä lysti maksaa?

Mies haluaa lapset sykkiin jonka on itsekin käynyt (lahjakas kyllä, muttei todellakaan "eliittiä") koska luulee että tavallisessa koulussa on lähes rikollistasoinen meininki.



Minun mielestäni tärkeintä ala-asteella on, että kaverit on lähiympäristöstä. Tavalliseen siis.



Ja mieluummin hyvä tavallisessa koulussa kuin "huono" eliittikoulussa, jossa opetus voi olla tosi hyvää, kun oppilaat motivoituneita, lahjakkaita ja työrauha suht hyvä, mutta suorituspaineet voivat mysö olla kovat, onhan noissa niitä ylisuoriutuja-anorektikko-kympintyttöjä.



Miehen mielestä siellä on hyvä rauha, ketän ei kiusata eikä tarvitse nolostella jos opiskelee, on kiinnostunut asioista ja menestyy koulussa.



Meillä tulee iso vääntö parin vuoden kuluttua asiasta. Syk on mahdollisuuksien rajoissa lapsen "lahjakkuuden" ja myös koulumatkan puolesta.

koska on lapselle kurjaa jos tuntee alemmuutta muihin nähden esim. vanhenmpien varallisuuden tai muun vastaavan asian vuoksi.



Lomien jälkeen lapset vertailevat missä ovat käyneet ja jos oma matkailu rajoittuu Tukholmaan tai Rodokselle voi olla kurja olo.



Kalliit vaatteet, uudet iphonet ja muu kilpavarustelu on arkea noissa kouluissa.



Kannattaa miettiä tarkkaan.

eikö se lapsi saa päättää omassa elämässään edes mikä koulutus häntä kiinnostaa?



Mun vanhemmat pakottivat mut lukioon, kun se nyt on vaan niin hienoa saada yo-paperit. Arvatkaa vaan kiinnostiko mua. En todellakaan saanut sellaista yo-todistusta kun vanhempani halusivat.



En mä aio tulevaisuudessa pakottaa lapsiani lukioon tai muuallekaan. Mulle on aivan sama onko lapseni ammatiltaan tohtori vai hitsaaja, kunhan on onnellinen.



Mä olisin sen 3 vuoden aikana minkä vietin lukiossa voinut lukea itselleni mieluisan ammatin ja olla onnellinen. 3 vuotta meni hukkaan.

Teidän perheessäkään varmaan lapset eivät saa päättää, käyvätkö peruskoulun?

Puhuttiin siis vielä peruskouluasteesta. Useinhan näissä "eliittikouluissa" kyllä rukataan arvosanoja sellaiseen suuntaan, että heikommatkin opiskelijat pääsevät omaan kouluun. Ulkopuolisten on vaikea päästä mukaan, kun kaveripiirit on luotu jo kolmannella luokalla.

Ja tosiaan, tuo luokkakavereiden varakkuus ja sillä mällääminen on joissain kouluissa aika vastenmielistä. Kokemuksesta puhun.

joten on vähän vaikea antaa lapsen itse päättä. Esim jonkun mainitsema Ranskalainen jonne pyritään jo neljän vanhana.

Siis Suomessa. Mainitsehan ap nimiä.

Omat lapset on vasta päiväkoti-ikäisiä. Enkä ole kyllä varmaan koskaan kuullutkaan mistään eliittiperuskouluista. Meidän paikkakunnalla ei ole 5 ala-astetta, joista yhdessä on musiikkiluokka. Se meidän kaupungin elittiikouluista :D



t.30



p.s ja kyllä meidän lapset ajallaan menevät varmaan ihan tuohon lähikouluun.

oma lapseni on kieliluokalla eikä se ainakaan ole mikään eliittiluokka eikä koulu muutenkaan mikään eliittikoulu. Luokkakoot ovat järkyttäviä (mm. eka luokalla 30 lasta) enkä usko useimpien lasten joutuvan juuri ponnistelemaan koulussa.

Tässä aihetta käsittelevä Hesarin pääkirjoitus 27.8.2009:



"Laudaturit eivät kerro koulujen tasosta

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että rehtorien jokakeväinen marina koulujen ylioppilasarvosanojen vertailulistoista on ainakin osittain aiheellinen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ekonomisti Tanja Kirjavainen havaitsi lukioiden tehokkuutta käsittelevässä tutkimuksessaan, etteivät eniten laudaturin ylioppilaita tuottaneet lukiot suinkaan olleet tehokkaimpia.



Huippuarvosanoja keränneiden lukioiden menestys perustui siihen, että niiden oppilasainekseksi valikoituivat peruskoulussa parhaiten menestyneet nuoret.



Menestyminen peruskoulussa, vanhempien koulutustausta ja koulujen käytettävissä olevat voimavarat korostuvat menestykseen vaikuttavina tekijöinä etenkin silloin, kun vertaillaan vain ylioppilaskirjoitusten arvosanoja koulujen välillä.



On paljon helpompaa tukea yli yhdeksän keskiarvolla peruskoulusta päässyttä nuorta kirjoittamaan laudatureja kuin motivoida seitsemän keskiarvolla lukioon tullutta kirjoittamaan eximioita.



Kirjavaisen tutkimus paljastaa, että rehtorien ja opettajien asenteella opetukseen ja oppilaisiin on hyvin suuri merkitys sille, miten tehokas koulu on. Tehokkuus kasvaa myös, jos ilmapiiri koulun henkilöstön välillä on avoin ja opettajat pääsevät osallistumaan opetuksen suunnitteluun kunnolla.



Opettajainhuoneen jakautuminen kuppikuntiin ja opettajien turhautuminen huonosti johdettuun työhönsä näkyy myös oppilaiden oppimistuloksissa. Sillä ei tunnu olevan suurtakaan merkitystä, ripustetaanko luokan seinälle interaktiivinen sähkötaulu vai vanhanaikainen liitutaulu.



Tutkimus osoittaa hyvin, että kouluja voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen monin eri perustein. Ylioppilaskirjoitusten tulosten vertailu tyydyttää tirkistelynhalua mutta ei välttämättä kerro koulujen paremmuudesta juuri mitään."

Eliittikoulusta on hyvin vähän hyötyä lahjakkaalle. Hän menestyy joka tapauksessa, koska Suomessa kaikki koulut ovat hyviä.



Heikkolahjaiselle tai keskitasoiselle eliittikoulusta voi olla jonkin verran hyötyä, jos hän innostuu ponnistelemaan muiden mukana. Mutta koulusta voi myös olla haittaa, jos lapsi masentuu huomatessaan, että muut ovat lahjakkaampia.



Eliittikouluun voi olla pitkä matka, koulukaverit asuvat kaukana, oppilaiksi valikoituu sellaisia joden vanhemmille ei kelpaa tavallinen ja joita ei "ymmärretä" tavallisissa kouluissa, koulunkäynti vaatii enemmän osallistumista vanhemmilta jne.



Kustannaus-hyötyanalyysini sanoo: ei kannata.

Tässä lisää Tanja Kirjavaisen väikkäristä:



http://www.hse.fi/FI/news/research/2009/diss_kirjavainen.htm



"Lukioiden välillä oli selviä tehokkuuseroja eli eroja suoritustasossa, jossa ylioppilaskirjoitusten arvosanoja oli korjattu opiskelijoiden peruskoulumenestyksellä, perhetaustalla ja koulujen resursseilla. Tällainen tarkastelutapa tuotti selvästi erilaisen lukioiden paremmuusjärjestyksen kuin pelkät ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestyneet lukiot menettivät yleensä kärkisijansa ja pärjäsivät tehokkuusmittarin perusteella vain keskinkertaisesti."



ja



"Yhdeksän tehokkuusjakauman ääripään lukion haastatteluihin perustuvat tarkastelut paljastivat, että tehokkaissa lukioissa opettajien ja rehtorien asenne oli huolehtiva ja korosti erityisesti heikkojen opiskelijoiden tukemista. Henkilöstön välisiä suhteita kuvattiin näissä kouluissa hyviksi, ja johtaminen ja päätöksenteko antoivat myös opettajille mahdollisuuden osallistumiseen. Tehottomissa kouluissa opettajien ja rehtorien näkemykset heijastelivat jopa turhautuneisuutta opiskelijoiden heikkoihin suorituksiin. Näissä kouluissa oli myös useammin ongelmia henkilöstön välisissä suhteissa, ja johtamista ja päätöksentekoa luonnehdittiin joissain tapauksissa autoritääriseksi."