Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mennessäni naimisiin/sitouduttuasi loppuelämäksesi toiseen ihmiseen, oletko ajatellut..

Vierailija
19.05.2010 |

..että tuo toinen ihminen on todellakin juuri se ihminen, jonka kanssa haluat viettää loppuelämäsi? Oletko ollut aivan varma, että missään ei ikinä voisi tulla vastaan parempaa kumppania?

Oletko ollut aivan varma, että et koskaan tule haikailemaan jotain muuta?

Tietääkö sen aivan varmasti, että toinen on se oikea?

Kommentit (60)

Vierailija
41/60 |
19.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

toisella olen. Ensimmäinen liitto päättyi 14 vuoden kohdalla (kuollut jo vuosia aiemmin) ja nykyinen on vasta kuherruskuukausivaiheessa - yhdessä jo 14v tässäkin:D Kyllä sen tietää!

Vierailija
42/60 |
19.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

noin varman päälle haluaa pelata, niin tulee takuuvarmana pysymään vanhanapiikana koko ikänsä.





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/60 |
19.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tunteneet vasta muutaman kuukauden ! Mieshän saattaa jättää sinut jo ensi viikolla, kun olet niin poissaoleva. Ihan turhaa spekulointia ja läpi puhki analysointia asiasta, jota ei vielä edes ole....

Ihanaa lukea tällaisia kirjoituksia :) Piristävät oloa kummasti ja luovat uskoa! Jotenkin tämä nykymaailman meno, jossa erotaan ensimmäisen vastoinkäymisen osuessa kohdalle, saa epäilemään, että onko yhtään hyvää, kestävää suhdetta olemassakaan. Ihanaa kuulla, että on! Ehkä mun on todellakin vain luotettava, että tässä se on.. ja katsoa rauhassa ajan kanssa.. mikäs kiire tässä on, ollaan tunnettu vasta muutama kuukausi :) ap

Vierailija
44/60 |
19.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että olemme yhdessä juuri niin kauan, kuin haluamme. Jos jommankumman halu loppuu, ei siinä toinen voi tehdä mitään. Toistaiseksi yhteistä halua ja tahtotilaa on kestänyt 20 vuotta, mutta tulevasta ei koskaan tiedä, se onkin elämässä viehättävintä!

Vierailija
45/60 |
19.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kunnes kuolema meidät erottaa.

Vierailija
46/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

olisi jokaisen morsiamen hyvä miettiä, menisikö naimisiin jos joutuisi menemään salaa maistraatissa, eikä saisi juhlia ja tekokynsiä ja kampaajaa ja prinsessapäivää ja unelmiensa pukua, lahjalistaa ja timanttisormusta.

Jos silti olisi valmis valmis menemään naimisiin, on jo aika vahvalla pohjalla.


Jälkeenpäin olen ajatellut, että olisipa pidetty pienet maistraattihäät; häämme olivat ihan kivat mutta en ole sellainen ihminen että olisin paljon sellaisen perään. Itse liittoa en vaihtaisi pois :-).

37&38

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta olin kyllä varma, että haluan mieheni kanssa olla loppuelämäni. Olin ollut pitkässä parisuhteessa ennen häntä, tiesin aika tarkkaan millainen on se mun oma oikeani. Ja oikea hän edelleen on, näin 9 vuoden jälkeenkin.



Onhan sitä ollut kriisiä, mutta en ole ajatellut että vaihtamalla paranisi. Saattaisin tietysti löytää kumppanin, joka osaisi ehkä jotain nikkaroida mutta en ehkä ihmistä joka osaisi ajatella sydämellään.



Sen vain tuntee koko kehollaan, kuka on se oikea. Niin se vain on.

Vierailija
48/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehen kanssa.



Luin jokin aikaa sitten päiväkirjaani nuoruusvuosilta. Ja voin sanoa että:



..että tuo toinen ihminen on todellakin juuri se ihminen, jonka kanssa haluat viettää loppuelämäsi?

Tuo ihminen tuntui hyvältä, sellaiselta jonka kanssa pystyisin yrittämään olemaan yhdessä lopun elämääni, ja jonka kanssa yhteiselämä luultavasti olisi monessa määrin hyvää, tosin varauduin myös muuhun.



Oletko ollut aivan varma, että missään ei ikinä voisi tulla vastaan parempaa kumppania?

En. Itse asiassa olin ollut hurjan rakastunut siinä 14-17 -vuotiaana erääseen toiseen poikaan ja vielä ennen naimisiin menoani mietin että olisiko siitä sittenkin voinut tulla jotain tai voisiko jossain olla joku muu tosi ihana mies. Päätin kuitenkin valita juuri oman mieheni ja vailla tietoa tulevasti toivoin, uskoin ja tahdoin rakastaa elämäni loppuun häntä.



Oletko ollut aivan varma, että et koskaan tule haikailemaan jotain muuta?

En varmasti, mutta päätin olla haikailematta muita. Olisin naimisissa ja mieheni vaimo. Muiden haikailu olisi ihan turhaa ja myös väärin. Päätin yrittää tässäkin asiassa parhaani.





Tietääkö sen aivan varmasti, että toinen on se oikea?

En. Itse asiassa olisin voinut mennä naimisiin jonkun muunkin kanssa. Jonkun kunnollisen ja minua arvostavan hyvän miehen kanssa. Sellaisen jota voisin rakastaa.





t. onnellisesti naimisissa jo pitkään ja toivottavasti hautaan saakka

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

etkö koskaan ole ollut OIKEASTI RAKASTUNUT?



Minä olen. Ja tiedoksi vaan, että silloin ei tee ehkä noin rationaalisia päätöksiä. Tätä en sano nyt siksi, että jotenkin katuisin avioliittoani. Ehei, tämä on oikein hyvä parisuhde ja mulla on ihana mies. Mutta en kyllä ajatellut ihan noin pitkälle, kun vihille mentiin. Tiesin kuitenkin ihan varmasti sen, että mieheni oli mulle "se oikea".

Vierailija
50/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä muistan, kun mieheni kosi minua, että pelkäsin kamalasti. Siis sitoutuminen pelotti. Tein kuitenkin järkipäätöksen, että koskaan ei tiedä, jos toinen muuttuu tai itse muuttuu - mutta uskoa ja tahtoa pitää olla.



Olemme olleet naimisissa 20 vuotta. Matkan varrella olen ehkä tavannut viitisen miestä, joiden kanssa on synkannut ja joihin olen ollut viehtynyt, mutta koskaan ei ole tullut mieleen pilata tätä kaikkea, mitä minulla on oman mieheni kanssa.



Minusta on tärkeää, että

- miehellä on selkärankaa. Eli häneen voi luottaa, ettei hän mene sinne minne heppi vie.

- Hänellä on samat arvot kuin minulla.

- Hän on joustava, suostuu kuuntelemaan eikä ole yhtä mustavalkoinen kuin kapeakatseinen kuin av-mamma pahimmillaan. Toki saa olla kapeakatseinen niissä asioissa, missä olette samaa mieltä, mutta tämä ominaisuus vain tuppaa olemaan sellainen, että kun on jossain mustavalkoinen, on kaikessa mustavalkoinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen edelleen, kun takana on 8 v avioliittoa ja 11 v yhdessäoloa. En voisi mitenkään kuvitella parempaa ja itselleni sopivampaa miestä. Kunnes kuolema meidät erottaa.

Vierailija
52/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja olen jo toista kertaa naimisissa.



Lapseni ovat ne ihmiset, joihn koen olevani sitoutunut loppuelämäkseni. Puolisosta en ole niinkään varma.



Avioliittoa tms enemmän toisen ihmiseen sitoo yhteiset lapset. Heidän kauttaan se toinen ihminen on ikuisesti mukana, vaikkei konreettisesti olekaan.



Ensimmäinen liittoni oli "tahallisesti" lapseton, joten ex-puolisoni ei ole enää mitenkään muuten elämässäni kuin muistoissani. Nykyisen puolison kanssa on yhteisiä lapsia, joten hänestä en tulisi koskaan pääsemään täysn eroon, vaikka päätyisimme joskus eroon.





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

...että tämäkin päätös täytyy tehdä epävarmoissa oloissa! koska onko mikään koskaan täysin varmaa?

Vierailija
54/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kauankos olette olleet yhdessä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyse on sitoutumisesta, ei siitä onko maailmassa joku vielä sulle paremmin kumppaniksi sopiva (luultacasti on) eikä siitä ihastutko joskus johonkin toiseen tai kyllästytkö kenties puolisoosi. Useimmille tai ainakin useille näin jossain pitkän parisuhteen vaiheessa käy, mutta kaikesta voi päästä yli kun on sitoutunut.

Vaikeita aikoja nimittäin tulee kaikille jotka ovat pitkään yhdessä.

En mä ole koskaan ajatellut, että ihmiselle olisi olemassa joku Yksi Ainoa Oikea, ja että mieheni olisi ainoa ihminen maailmassa, jonka kanssa voisin elämäni jakaa. Mutta rakastan miestäni, hän on hyvä ja luotettava kumppani ja tiedän, että tahdon yrittää selvitä hänen kanssaan kaikesta, mitä elämä tiellemme heittää. Eihän sitä voi mitenkään varmaksi tietää, että tämän ihmisen kanssa pysyn yhdessä loppuelämäni - voi vain toivoa, tahtoa ja luottaa. Pitkässä parisuhteessa tulee hyviä ja huonompia aikoja, intohimo on välillä kateissa ja toisen naama alkaa kyllästyttää, mutta kun asennoituu niin, että se kuuluu asiaan, ja tahtoo olla valitsemansa puolison kanssa niinä vaikeinakin aikoina, niin niiden yli selviää.

Vierailija
56/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen luonteeltani analysoija pahimmasta päästä. Pohdin kaikkia asioita monilta eri kanteilta ja mietin sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Minulle juuri mikään päätös ei ole varma, vaan olen elämässäni oppinut sen, että jotain pitää päättää että eteenpäin pääsee.



Nuorempana syyllistyin kamalasti noista puheista, että kyllä sen sitten tietää, kun oikea sattuu kohdalle. Nykyään tiedostan, että näin ei minun kohdallani ole ja minun on toimittava oman luonteeni mukaisesti. Jos lähden metsästämään "sitä oikeaa" tunnetta, metsästäisin sitä vieläkin ja ikuisesti.



Toisaalta ihailen ihmisiä, joille asia on niin yksinkertaista, ettei mikään huoleta siinä tietyllä hetkellä. Toisaalta pidän heitä aika romanttisina. Mutta ihanaa, jos toisten elämä on yksinkertaisempaa. Itse välillä ahdistun tästä jatkuvasti ajattelemisesta, ajattelen ihan liikaa!

Vierailija
57/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joista 10 aviossa.

Vierailija
58/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

en ollut enkä ole varma. Ei koskaan voi olla...

Vierailija
59/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avioliitto on tahdon asia. Varmasti maailma on täynnään ihmisiä, joiden kanssa itsellä tahi puolisolla olisi hauskemapaa/seksikkäämpää/vauhdikkaampaa. Mutta kun ei niitä muita tule haikailtua kun kerran on luvannut tahtoa rakastaa tätä yhtä myötä- ja vastamäessä. Kymmenen vuotta yhdessä - viisi naimisissa.

Vierailija
60/60 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun on mennyt naimisiin, kannattaa ajatella niin, että enää ei ole sellaista mahdollisuutta että jossain olisi joku parempi. Se oma on se oikea.



Se on sitten eri asia, kenen kanssa kannattaa alun perinkään mennä naimisiin. Mutta jos liian pitkään jahkaa, juna voi mennä ohi. Täydellistä ei nimittäin ole.



t. 5 v naimisissa ja uskon, että loppuelämä yhdessä

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi neljä