Sinä jonka äiti/isä oli lyhytpinnainen ja syytti sinua pikkujutuista, joskus omista

erittäin vaativa itseäni kohtaan, herkästi ahdistuva jos joku menee pieleen, 2 lasta, huomaan että todella vaikea estää näitä samoja käyttäytymismalleja toistumasta omassa kasvatuksessa vaikka olen vakaasti päättänyt, että näin ei saa käydä.

kohdallani äitini saattoi juurikin raivostua jos pienenä kaadoin maitolasin vahingossa. Siitä on sitten jäänyt sellaiset traumat, että jos jotain sellaista sattuu nyt aikuisiällä niin saatan pillahtaa itkuun ja harmitus on suhteettoman suuri sattumukseen nähden. Kestän myös erittäin huonosti arvostelua ja minulla on huono itsetunto.

Onneksi olen pystynyt välttämään tätä oman lapseni kohdalla.

erittäin vaativa itseäni kohtaan, herkästi ahdistuva jos joku menee pieleen, 2 lasta, huomaan että todella vaikea estää näitä samoja käyttäytymismalleja toistumasta omassa kasvatuksessa vaikka olen vakaasti päättänyt, että näin ei saa käydä.

oman lapsuutensa traumojen paikkaajia. Minusta heidät pitäisi testata pois alan koulutuksesta. Miten tuollaien voi ketään auttaa??

vihaisia aikuisia ja olen töissäkin itkun partaalla kun joku ottaa vähän kovemmin kantaa johonkin työjuttuun. Sen lisäksi ajattelen ensimmäiseksi mistä tahansa että se oli minun vikani, ja tuohan sopii työelämässä oikein hyvin monelle muulle tyypille.

Mulla on tosi vilkas lapsi, joka mm. riehuu ruokapöydässä. Riehumisen seurauksena joskus kaatuu lasi, josta olen vähän vihainen. Oikeasti olen siis vihainen ruokapöydässä riehumisesta, jonka sanonkin lapselle, että nyt kaatuu jo mukitkin, kun riehut ja väänetelehdit pöydässä. Tarkoitatteko te tällaista mukin kaatumista?

oman lapsuutensa traumojen paikkaajia. Minusta heidät pitäisi testata pois alan koulutuksesta. Miten tuollaien voi ketään auttaa??

mahdottoman hyvä! Vaarana on toki, että teen liikaa ja väsyn, mutta koulutuksessamme on tämä asia tuotu esille, joten tiedostamme ongelmamme. Joten ei hätää, voit aivan turvallisella mielellä tukeutua apuumme:)

ja vähän äitikin, ennalta-arvaamaton ainakin. Ei siis koskaan väkivaltainen mutta herkästi vihainen. Mulla ei ole niinkään huono itsetunto (kuten edellisillä vastaajilla tuntuu olevan) tms., enkä ole sosiaalialalla ;-), mutta huomaan että toistan monesti tuota käytösmallia itsekin omien lasteni kanssa, vaikka en haluaisi... :-(

Pelottavaa että tuollainen sallitaan.

että enemmän sellaista ennakoimatonta raivokohtausta. Eli että venkoiluun ei puututa mitenkään, luetaan vaikka lehteä, mutta sitten kun muki kaatuu, haukutaan lapsi pataluhaksi ja täysin sisäkelvottomaksi yksilöksi.

Mulla on tosi vilkas lapsi, joka mm. riehuu ruokapöydässä. Riehumisen seurauksena joskus kaatuu lasi, josta olen vähän vihainen. Oikeasti olen siis vihainen ruokapöydässä riehumisesta, jonka sanonkin lapselle, että nyt kaatuu jo mukitkin, kun riehut ja väänetelehdit pöydässä. Tarkoitatteko te tällaista mukin kaatumista?

en ole sosiaalialalla, mutten juuri vanhempieni kanssa tekemisissä. Viileät kohteliaisuudet vaihdetaan joulun tienoilla.

Ihmiset, joilla on elämänhistoriassaan tiedostettuja ja käsiteltyjä traumoja ovat erittäin hyviä työssään.



Kenenkä luulisit kieltävän ihmisten töihinmenon? Mille aloille pitäisi kaikkien ihmisten hakeutua, joilla oli lapsuudessaan traumoja? Linja-autokuskeiksiko vai mihin?

kohtaa vain sellaisia ihmisiä, joilla on omia ongelmia.

Vähän sama kuin minut pantaisiin setvimään hoitovirheitä, kun itse olen joutunut törkeän sellaisen kohteeksi. Yhtä objektiivista auttamista olisi kuin vanhempien vammauttama sossutäti perheitä "auttamassa".

Onko se merkki käsitellystä traumasta??

kokemukset tuovat uskottavuutta. Tietenkin omat taustat pitää jättää taka-alalle eikä ruotia niitä potilaan kanssa, mutta syvempää ymmärrystä ne voivat tuoda. Huomaahan se vaikka tällä palstalla, että helposti työllistynyt uskoo että aina jotain töitä saa, vaikean synnytyksen kokenut uskoo että muut eivät vain myönnä omia tuskiaan, helppoja lapsia saanut uskoo sen olevan vain ja ainoastaan oman kasvatuksensa tulosta...

Mulla on tosi vilkas lapsi, joka mm. riehuu ruokapöydässä. Riehumisen seurauksena joskus kaatuu lasi, josta olen vähän vihainen. Oikeasti olen siis vihainen ruokapöydässä riehumisesta, jonka sanonkin lapselle, että nyt kaatuu jo mukitkin, kun riehut ja väänetelehdit pöydässä. Tarkoitatteko te tällaista mukin kaatumista?

kohtaa melkeinpä millä tahansa alalla, jolla yleensäkään ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Eli siis olisi parasta, että lapsuudessaan jonkinlaisen trauman kokeneet ihmiset toimisivat ainoastaan esim. liukuhihnapakkaajina ja lakaisukoneenkuljettajina. Paras ammatti olisi ehkäpä metsäkoneenkuljettaja.

eli olen sairaanhoitaja, jolla on armoton sisäinen kontrolli. Muiden ei tarvii antaa kritiikkiä, annan sitä itselleni ihan tarpeeksi :D

Toisaalta olen oppinut tuntemaan itseni tosi hyvin, ja osaan tunnistaa käyttäytymismallini ja analysoida ja muuttaa niitä.



Olen nykyään tosi pahoillani isäni vuoksi, joka joutuu elämään itsenäs kanssa jokaikinen päivä elämänsä loppuun asti.

Helposti ahdistuva sossu takuulla tarttuu esim. huostaanottoon helpommin kuin sellainen, jolla on tolkku tallella.