Mies ei suostu terapiaan, kahdestaan emme saa asioitamme selvitettyä

On yritetty niin moneen kertaan ja aina palataan takaisin syyttelyyn, vertailuun, kateuteen jne. Liikaa on tapahtunut ja liikaa pahoja asioita sanottu puoleen ja toiseen. Miehen mielestä ei ole selvitettävää koska ongelmat on lähinnä minulla. Kannattaisiko minun lähteä yksin terapiaan? Vai mitä tehdä? Minun ongelmani tosin liittyvät miehen käyttäytymiseen joten en taida näitä yksin saada selvitettyä (paitsi asennemuutoksella). Mutta tällöinhän mies saisi juuri sen mitä haluua, vapauden viettää poikamieselämää niin että kotihuolto pelaa...