Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen vieläkin exään rakastunut
04.05.2010 |
Mä olen naimisissa ja yhden lapsen äiti. Ex-poikaystäväni 5 vuoden takaa on ruvennut taas tekemään itseään tykö... Kyseessä on mies, jota olen rakastanut ehkä eniten ikinä (miinus toki lapseni).
Vaihdoin hänet mieheeni lennosta, koska meillä oli silloin vaikeaa exän kanssa. Muutenkin seurustelu takkusi, en omasta mielestä saanut tarpeeksi avointa tunteenilmaisua.
Ex on sellainen vähän ylimielinen ja kyyninen, näyttää huonosti tunteitaan. Mutta kuitenkin herkkä. Fyysisempi tosi puoleensavetävä. Mieheni on maanläheisempi, tavallisempi mies. Meillä eksän kanssa oli keskenmeno ja emme osanneet sitä käsitellä. Puoli vuotta siitä ja vaihdoin miestä, kun mieheni itse aktiivisesti yritti. Takerruin siihen ja pakenin.
Mieheni taas oli korviaan myöten muhun rakastunut heti ja näytti sen, edelleen on. Ajattelin että on helpompaa olla niin rakastettu kuin hiukan tuskassa aina.
Ex suuttui tuosta silloin tolkuttomasti. Mä ajattelin että unohdan, ja olen onnellinen miehen kanssa. Menin naimisiin, sain lapsen.
Mutta en vaan oo unohtanut. Ja nyt olen taas koukussa, käydään kahvilla ja pelkkä hänen kätensä kosketus omaan käteeni saa mut ihan sairaaksi ikävästä.
Tiedän, ei oo järkeä... mutta vaikeaa antaa olla kun tunteet on niin voimakkaat.
Kommentit (420)
täällä ketjussa oli yksi kirjoittaja, joka sai mut miettimään tosissaan asioita, esim. miksi se keskenmeno vaivaa mua, mutta hän jo lähti ketjusta. Toivon myös että tulee takaisin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eroatte, niin et ap voi suorilta käsin muuttaa exäsi luo asumaan, se ei ainakaan tee hyvää lapselle, että kylmiltään pitäisi sopeutua johonkin uuteen äijään ja sen systeemeihin.
Ole kiltti ja tee edes tämä vähän lapsesi edun nimissä! Eli siis hommaat oman asunnon.
kirjoittanut etten aio muuttaa hänen luo suorilla, vaikka ero tulisikin ja olisin exän kaa parisuhteessa taas? Eli aion kyllä muuttaa omaan asuntoon, jos niin käy.
ap
eroatte, niin et ap voi suorilta käsin muuttaa exäsi luo asumaan, se ei ainakaan tee hyvää lapselle, että kylmiltään pitäisi sopeutua johonkin uuteen äijään ja sen systeemeihin.
Ole kiltti ja tee edes tämä vähän lapsesi edun nimissä! Eli siis hommaat oman asunnon.
Mun vikahan se on. Mä lähdin ja menin naimisiin. Ei pakotettu kumpaankaan. Lopetin ehkäisyn ihan vapaaehtoisesti ja sain tuon ihanan lapsen, joka nyt tuolla hieman yskäisenä nukkuu.
En mä sillä että kohtelee mua kuin lasta oikeuta mitään eroa. Ainut syy erota on se, jos en enää rakasta häntä, vaan toista miestä ja jos haluan sitten oikeasti jatkaa exän kanssa mihin jäätiin (mikäli se on edes mahdollista).
Mieheltä tuli uusi tekstari, ja taitaa olla aika kännissä. En saa oikein edes selvää, jotain ilmeisesti siinä lukee että merkkaako hän tai meidän perhe mulle enää mitään. On niin kirjoitushäröinen viesti.
Vastasin että tule kotiin, puhutaan. En tiedä tuleeko.
En mä häntä vihaa. Hän on lapseni isä, omalla tavallaan onkin hyvä mies. Mä varmaan oon se väärä nainen hänelle.
ap
Eihän siinä ole mitään tolkkua, että oisit voinut olla koko ajan exäs kanssa ja se on jotenkin sun miehen syy. Te menitte yksiin ja perustitte perheen. Ja se oli sun oma valinta. Ei kai se nyt niin ollut, että kun miehes tuli iskeen sua, niin et voinut muuta kun lähtee sen matkaan. Et voi mitenkään vedota siihen, että olisit ollu kriisin jäljiltä haavoittuva ja vietävissä. Te ootte ollu 5v kimpassa ja lapsi on 2v, joten kyllä sulla on ollut aikaa tutkia tuntojas. eikös?
Mun mielestä miehes aikanaan ja exäs nyt on tasan yhtä pulmusia tai ei pulmusia toimissaan. En mä kävis syyttään kumpaakaan. Jos vapaalla ihmisellä on tunteita toista kohtaan, niin saa kai ne näyttää. Kyse on tasan tarkkaan susta ja sun valinnoistasi(kun et edelleenkään ole mikään tahdoton palikka). Et kyllä voi vierittää vastuuta tai edes osaa siitä kenellekkään muulle. Vaikka se olis tosi houkuttelevaa. tiedän.
Sitä paitsi sun miehes kuulostaa hyvältä tyypiltä ja on (tsori vaan) likimain naurettavaa, että keksiäkses jotain pahaa sanottavaa sun on turvauduttava sellaisiin juttuihin, että on muistuttanut sua syömisestä ja stressaa laskuista. Et kyl noilla oikeuta eroa:) Munkin vaimo on usein kun perseelle ammuttu karhu ja yhteiselo ajoittain saatanan kovaa työtä. Mutta näin mä olen aikanaan valinnut ja sen kanssa elellään.
Vetoan suhun, älä tyri teidän kaikkien asioita!
M31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se keskenmeno vaivaa sinua siksi, että se johti sinun ja exäsi eroon? Ei kuulosta siltä, että varsinaisesti surisit sitä keskeytynyttä raskautta. Ilmeisesti tuo nykyinen lapsesikin on väärän miehen kanssa tehty, kenties toivoisit, että hän olisi puoliksi eksäsi. Jos saat joskus lapsia eksän kanssa niin varmaan tuo väärän miehen kanssa saatu lapsi jää varjoon.
mutta niin on vikoja miehessänikin, ja minussa kuten kaikissa ihmisissä.
ap
näyttää tehneen nyt nykyisestä miehestä tarinan pahiksen ja eksä on täydellinen ja viaton ja ap sitten tahdoton prinsessa jolla ei ole mitään vastuuta mistään (23- vuotiaatkin ovat muuten täysin aikuisia). Muistelepa niitä aikoja eksäsi kanssa, oliko aina täydellisen ihanaa siihen asti kun tuli se keskenmeno? Eikö eksässä muuta vikaa ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pariterapia nyksän kanssa harkintaan, jos yhtään olet kiinnostunut ns. ehjän perheen säilyttämisestä. Voi olla, että ero on teille paras vaihtoehto, mutta lapsen takia haluaisin ainakin itse vastaavassa tilanteessa käyttää myös pariterapiakortin.
ketä rakastan eniten ja kuinka paljon laitan sitten painoarvoa lapseni rakkauteen isiinsä. Joka on toki ääretön yksikköä :(.
ap
jota miehet vie kuin litran mittaa ja koittavat pokata. Voittaako sen pokaamisen paukuilla, munanmitalla vai millä? Ota nyt "aikuinen" ihminen vastuu omista ratkaisuistasi! SÄ olet ihan yhtä SYYLLINEN vikittelyyn kuin ex tai nyx.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka ei koskaan syntynyt. En silleen että voi kun mulla ei oo suuren rakkauteni exän lasta, vaan kun tämä lapseni on kasvanut, niin se toinen lapsi on ollut välillä paljonkin mielessä. Kun näen noin samanikäisiä jossain päiväkodin pihalla, katselen hyvin tarkkaan ja joskus kuvittelen että hänkin kirmailee siellä muiden noin 5-vuotiaiden seassa.
Lastani en kadu ja en sitä, että se on mieheni kanssa tehty. Mies on aivan hyvä isä ja tuskin hylkää lastaan. Lapsi on tuottanut mulle paljon iloa, en edes arvannut kuinka paljon, vaikka halusinkin äidiksi. Hän meille kummallekin hyvin rakas pikkuinen. Ei voi koskaan jäädä varjoon siksi että hänen isänsä on kuka on eikä tuo ex.
ap
se keskenmeno vaivaa sinua siksi, että se johti sinun ja exäsi eroon? Ei kuulosta siltä, että varsinaisesti surisit sitä keskeytynyttä raskautta. Ilmeisesti tuo nykyinen lapsesikin on väärän miehen kanssa tehty, kenties toivoisit, että hän olisi puoliksi eksäsi. Jos saat joskus lapsia eksän kanssa niin varmaan tuo väärän miehen kanssa saatu lapsi jää varjoon.
sillä voi ennustaa tulevaisuutta, että eksäsi ei kolmen vuoden aikana kyllästynyt sinuun. Kolme vuotta on todella lyhyt aika, vastahan siinä paikkeilla alkaa ruusunpunaiset lasit pudota silmiltä. Mitäs sitten jos jätät nykyisen miehesi, menet eksän kanssa yhteen ja hän huomaa nyt muututtuaan, että et olekaan se mitä hän haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vielä on molemmilla lapsia, pitää järjestellä aina kauheasti asioita, tulee sata kertaa enemmän riitaa, eksäsi ei rakastakaan lastasi ja haluaisi tämän viettävän aikansa isänsä kanssa, olet kenties kropaltasi rupsahtaneempi ja muutenkin erilainen..
mistä sitä kannattaisi hakea? Kuinka nopeasti sinne pääsee? Mitään uskisten parisuhdeleiriä tuskin kestän 10 minuuttia kauempaa...
ap
Pariterapia nyksän kanssa harkintaan, jos yhtään olet kiinnostunut ns. ehjän perheen säilyttämisestä. Voi olla, että ero on teille paras vaihtoehto, mutta lapsen takia haluaisin ainakin itse vastaavassa tilanteessa käyttää myös pariterapiakortin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pariterapia nyksän kanssa harkintaan, jos yhtään olet kiinnostunut ns. ehjän perheen säilyttämisestä. Voi olla, että ero on teille paras vaihtoehto, mutta lapsen takia haluaisin ainakin itse vastaavassa tilanteessa käyttää myös pariterapiakortin.
No okei sitten. Turha kai tässä on enään moralisoida, kun se juttu nyt selkeesti menee noin. Koitahan pitää pää pinnalla ja huomioi lasta aivan erityisesti tulevina aikoina. Ja koita jaksaa tukea miestäs eroprosessissa, vaikka oliskin rankkaa.
Toivottavasti kaikille käy lopulta hyvin.
Hyvää kesää sulle ap.
M31
Helsingin kaupungin perhe/pariterapiaan. Ollaan aivan tavallinen perhe, ei mitään erityistä (lastensuojelu, päihteet tms.) kuvioissa. Kannattaa yrittää! Googlaile vaikka heti.
mistä sitä kannattaisi hakea? Kuinka nopeasti sinne pääsee? Mitään uskisten parisuhdeleiriä tuskin kestän 10 minuuttia kauempaa...
ap
Pariterapia nyksän kanssa harkintaan, jos yhtään olet kiinnostunut ns. ehjän perheen säilyttämisestä. Voi olla, että ero on teille paras vaihtoehto, mutta lapsen takia haluaisin ainakin itse vastaavassa tilanteessa käyttää myös pariterapiakortin.
Oot kyllä sopan keittäny! Ei käy kateeksi.
Toivottavasti saat ees puhuttua miehesi kanssa, kunhan hänellä pää selviää.
Yritä pitää jalat maassa lapsesi takia.
Hyvää jatkoa sinulle, ap.
Alue: Aihe vapaa
että koska tähän on kirjoitettu aina, kun oon ollut muualla ja olen täällä kuitenkin anonyymi enkä omalla nimelläni, niin vastaan noihin kirjoituksiin ja kirjoitan mitä nyt on tapahtunut ja toivon jos joku vastaavaa kokenut kirjoittaa jotain. En toivo noita haista paska tai muita vastaavia viestejä tyyliin olet paska ihminen, enkä kauheasti jotain tuomiopäivän julistajia.
Eipä se musta kovin outoa ole.
ap