*~*TammiTähdet2011*~* toukokuuhun:)
Kommentit (265)
Onnee uusille plussanneille!
Itsellä neuroosi/alkujärkytys ja shokki alkaa siis plussatuloksesta olla takana ja sopeutuminen uuteen yllättävään elämäntilanteeseen alkanut. Mieli vaihtelee itkusta nauruun, rinnat on ku tallinnan tuliaiset ja hajuaistin avulla vois tosiaan tehdä pari ratsiaa. Miullakin on ihan samat fiilikset kun täällä joillain muillakin, että toinen raskaus on ihan yhtä ihmeellisen oloinen kuin ensimmäinenkin.
En se minäkään ole malttanut hiljaa olla tästä uutisesta, isovanhemmat tietää ja hyvät ystävät. Työkaverille oli pakko kertoa, kun suunniteltiin saunailtaa, että miksikäs tämä ennen niin innokas juhlien järkkääjä onkin nyt sitten kuskin roolissa. Ehkä tuo uutisen kertominen on auttanut miuta hiukan itsekin sopeutumaan uutiseen.
Sopeutumista tosiaan vaatii, nimittäin emme olleet mitenkään suunnitelleet laspen hankintaa. Ollaan miesystäväni kanssa seurusteltu 3kk!!! Miulla siis on neljä vuotias poika, joten eihän tämä arki tästä kai muutu mihinkään. Parisuhde se miuta arveluttaa tässä vaiheessa, kun ollaan tosiaan niin vähän aikaa oltu yksissä. Toki ollaan kuitenkin tunnettu yli kymmenen vuotta. N, elämällä on taipumus yllättää :)
Ja toinen asia, minkä kanssa oon kamppaillu, on tämä typerä tupakointi. Olen nyt pystynyt lopettamaan niin, että käytän nikotiinikorvaustuotteita. Tiukkaa se silti on ollut! Kertokaa jos teillä muilla on tää huono tapa ollut (siis tupakointi) ja nyt ootte päättäny lopettaa! Mie tarviin tähän projektiin tsemppiä :)
mulla on kans tuo tupakoinnin lopettaminen menossa. Lauantaina tein testin, yksin viikonlopun kotona ollessa poltin lauantaina testin jälkeen 3, sunnuntaina pääsin jo vain 2, ja eilen maanantaina illalla parit savut jonka jälkeen annoin tupakan miehelle. Jotenkin on niin hämmentävää, en osannut minäkään ollenkaan asennoitua että nyt vauva meille tulee, joten tupakointikin vaatii jotenkin "totuttelua"... Ensimmäistä lastaa odottaessa lopetin siltä seisomalta, ja se oli aika vaikeaa muutaman päivän. Nyt on jotenkin ollut helpompaa... Mutta hieman on lipsunut. Oon kuitenkin varma että mitä nopeammin totun tähän raskaana olemiseen, ja mitä nopeammin tämä etenee sen oudommalta tuntuis tupakoida. Muistan kuitenkin viime raskaudestani jälkeenpäin kuulleeni, että parempi on käyttää korvaushoitoja kuin kamalan stressin kanssa lopettaa kuin seinään - lisää keskenmenoriskiä huomattavasti enemmän kuin tupakointi. Tsemppaan sua ihan täysillä, ei kukaan ole täydellinen, mutta kyllähän se "tuleva vauva :D" siellä mahassa aika paljon pistää ajattelemaan ja nostaa riman korkealle, ettei periksi kannata antaa :) Aurinkoista päivää, ja mä täällä ihmettelen onko tää sivusto näin hiljainen.... :/
Onko muilla ilmennyt tällaista ihan sairaalloista väsymystä? Mulla oikeestaan kaksi oiretta vahvasti esillä, rintojen arkuus ja tämä väsymys. Voisin nukkua varmasti pari päivää putkeen!
Voin kuvitella, että näin alkuvaiheessa kun raskauden sisäistäminen (mulle ainakin!) on vähän hankalaa niin tupakoinnin lopettaminen tuottaa ongelmia. Tsemppiä teille lopettajille, kyllä te pystytte siihen! Itse en onneksi ole tuota tapaa opetellut.
ja laskettu aika on 14.1.
Meillä ennestään poika synt. -08. Keski-Suomessa asustellaan. Oma ikä 33, miehen 38. Synnäri on Keski-Suomen keskussairaala (miten lie lyhennetään) :)
Ihan uskomaton olo vieläkin että plussa tuli. Mitään oloja ei ole. Ainakaan vielä.. Eka neuvola on 3.6.
En ole aikasemmin kirjoitellut tänne Vauva sivustolle ja hankalalta tää tuntui.. Toivottavasti nyt tulee useammin kirjoiteltua että tähän tottuu.. :D
Tupakoin! Kun kuulin että eka vauva oli tulossa tupakointi loppu siihen ku näin testin ja kävin hermosavuilla. Nyt kun tää pikku2 ilmoitti tulostaan olen huomannu että eipä onnistukkaan enää samalla lailla. Ensin oli vähennettävä ja nyt 0 päivässä! (jo viimeset 8pv) Olen tyytyväinen itseeni, tosin jos mulla on ollu ihan hirvee stressi niin saatan vetää parit henkoset mutta olen sallinut sen lieventävän. Nyt on kuitenkin niin hyvä syy taas lopettaa että en kyllä niitä stressi henkosiakaan ota!! Päivä kerrallaan se on mentävä eteenpäin.
Tsemppiä kaikille lopettaneille ja lopettaville, pystytte siihen varmasti mä uskon teihin!
Emppis: Täällä lähes tulkoon samat oireet vaivaavat, armoton väsymys ja rintojen arkuus joka tosin on vaihtelevaa.
Tupakoinnista, itse poltan vain silloin tällöin enään, lähinnä jos hermot loppuu. Sekin on vain opittu tapa että se tupakka muka rauhoittaisi.
Täällä oltiin varhaisultrassa, kaikki hyvin ja sydän sykkii. :-) Tosin pikkunen oli viikon pienempi kuin kuukautisista laskettuna :-) Eli viikot tippui.
Kävin tänänä varhaisultrassa, viikkoa on todella vähän, mutta kävin jo viime viikolla,silloin olisi pitänyt olla jotain 6+2 nipin napin. Sykkeen olisi pitänyt nyt kuulua, mutta kätilö meinasi että näkyy niin että vain hän sen näkee,ettei ole niin selvä. Miten minä kestän taas viikon tätä kamalaa odottelua? Voikun toivoisin että kaikki olisi hyvin. Kaikki muuten näytti oikein hyvältä, oli hyvin kiinnittynyt ja hyvän kokoinen, aika pieni pussi näkyi ja sikiön alku, mutta syke nyt minua huolettaa. Koittakaa piristää minua, jotta jaksan vielä viikon sinnitellä. huoh.
muistatko hillamarja minkä kokoiseksi sikiö laskettiin? ei ne sydän äänet välttämättä selkeinä kaikilla kuulu vielä 6+ viikoilla.
Chili.. Mulla ihan sama juttu että ekaa vauvaa kun odotin niin lopetin tupakoinnin saman tien kun plussasin.. Nyt kun toka tulossa niin tupakan lopettaminen ei onnistunutkaan ihan heti.. Ihan älyttömän vaikeelta tuntuu!! Mulla menee vielä n. 5 tupakkaa päivässä että puoleen suunnilleen oon saanut tiputettua.. Mutta lopetan ihan varmasti viikon sisällä!! Tuntuu pahalta joka tupakan jälkeen että eikö tämä toka vauva ole yhtä tärkeä kun se eka koska en ole saanut lopetettua tupakointia.. Toisaalta jos tulisi hirveen huono olo niin sekin pistäisi lopettamaan tupakoinnin.. :)
Tääläkin yksi ennen raskautta tupakoiva... ja tiukkaa tekee. Olen nyt raskaustestin tekemisen jälkeen ollut poltamatta, mutta tulee korvattua tupakointi syömisellä (ehkä se on kuitenkin se pienempi paha). Ruokaa menee melkein tuplaten enemmän entiseen verrattuna :O
Raskausoireita ei oikeestaan oo mitään, mitä nyt rinnat aristaa. On kyllä aika epäuskoinen kasvaako siellä massussa tosiaan pikkuinen. En muista aikaisemmista raskauksista tämmöistä epäuskoa alussa. Mietin jo et pitäisköhän tehdä testi uudestaan ja varmistaa ;)
manssu rv4
... että muutkin kamppailee ton tupakoinnin lopettamisen kanssa. Miullakin ihan sama homma, että ekasta muksusta lopetin heti ja helposti... toisen kans näköjään vaikeempaa...Mut päivä kerrallaan, tällä viikolla en ole polttanu yhtään.... Tsemppii kaikille lopettaville, kyllä me se tehdään :)
Miulle oli eilen eka neuvola, ja hämmästelin, että jopas on tosiaan erilaisia käytäntöjä paikkakunnasta riippuen. Eli esikoista odotin Lahdessa ja siellä sai yhden ultran ja vähemmän tietoa. Täällä Imatralla saa peräti neljä lääkäriä ja siis neljä ultraa, koska lääkärinä on gyne. Samoin hyvinvointineuvola tekee kotikäyntejä. Tietoakin tuli sellaset määrät, että melkein nauratti (hyvä, ettei saanu jo lasta mukaan ekalla neuvolakäynnillä) :DDD
Eli ens viikolla oon labroihin menossa ja perjantaina pääsen ihan ekaan ultraan, se ei kai vakiona kuulu kuvioihin, mutta mie kuulema sen saan kun tarvii se kilpirauhaslääkitys määrittää ja samalla sitten tulee tuo varhaisultra. Ehkä sitten loppuu tää miunkin epäuskoisuus ja neuroottisuus :)
Mulla kans tiukka yritys lopettaa tupakointi, hyvin oon saanut jo vahennettya, mutta riidat ex miehen kans yhteisen lapsen asioista on vaan saanut turvautuu silloin talloin tupakkaan, yritys on kuitenkin kova.
Ensi viikolla eka neuvola! En malta odottaa.
on eka neuvola vasta kesäkuun tokalla viikolla. Vielä muutama viikko, niin sitten tietää enemmän. Oksuolo on jatkuvaa... iltaa kohden pahenevaa.
Ekan raskauden aikana mulla oli karmea akne. Teininäkin siitä kärsin... Mutta nyt näyttäisi että iho on paljon parempi kuin odotin, näppyjä tulee, mutta silti nassu ei ole kuin kyntöpelto.. :P
Voisko olla tyttömerkki? Vähemmän testosteronia, eh? :DD
Tupakkaan en ole koskaan langennut, mutta ymmärrän että siitä irti pääseminen on aika haastavaa. Hyvä motivaattori siihen varmasti löytyy sieltä masusta. Ja nikotiinivalmisteet, purkat ja muut sisältävät vain nikotiinia, ei niitä satoja muita haitallisia aineita mitä tupakassa on. Joten jos aluksi on pakko turvautua korvaukseen, tehkää niin jos auttaa yhtään.. :)
Mies lukee iltasatua esikoiselle, tästä alkaa mun vapaailtani!! :)
Voikaa hyvin!
Pikaisesti vaan huikkaan kuulumiset. Kaikki hyvin ja pienen syke saatiin näkyviin. Nyt uskaltaa alkaa iloitsemaan raskaudestakin täysin rinnoin. :)
ps. Onko palsta tökkinyt teillä muilla? En ole päässyt lukemaan pariin päivään?
Mami 7+3
Muutama päivä sitten sain tietää olevani raskaana, kolmatta lasta odotan ja netin laskurin mukaan la olisi noin 21.1.2011. Ensimmäinen neuvola olisi 8.6. Edellisistä raskauksista oli jo tässä vaiheessa tosi etovaa oloa ja pojasta oksensinkin muutamia kertoja. Toiv pysyy tällänen olo eli toisinaan vähän huimaa ja hieman etovaa oloa on. Mutta ehtiihän tuota vielä tulla... Niin ja sit on vielä sellanen tunne että menkat alkaa, samallalailla nipistelee alavatsaa.
Viltsu rv 5+0
Tein viime la. positiivisen raskaustestin. Laskettu aika esikoiselle on 18.1.11. Eka neuvola-aika on jo varattu, se meni tosi kauaksi kun juhannusviikolle. Tekisi mieli päästä jo aikaisemmin kuulemaan sydämen syke. Mutta täällä on tapana mennä neuvolaan vasta kun n.10viikolla, jotta se sykekin kuuluu. Näkyyhän se ultrassa jo vähän aikaisemmin mutta silti.
Minkälaisia käytäntöjä on tuon ekan ultran ja neuvolakäynnin kanssa??
Olemme niin onnellisia tästä esikoisesta ja hämmillään siitä, että heti ekalla yrittämällä tärppäsi pillereiden lopetuksen jälkeen. Kenellekään emme ole vielä kertoneet vauvauutisia. Ehkä odotamme tuonne juhannusviikolle, kunnes eka nla-aika käyty. Jos ei sitä ennen "joudu" kertoa muille. Töissä voi joutua kertoa sitä ennenkin. Muutama hassu tilanne on jo tullut, että olisi vahingossa kertonut raskaudesta ja joutunut "nielaisemaan" sanansa. Saa nähdä koska joku arvaa tämän jostain sanasta tai teosta... oma äiti ainakin välillä lukee minua kuin avointa kirjaa....
Missä vaiheessa olette kertoneet suvulle ja ystävillenne raskaudesta?
Auringonpaistetta ja onnittelut kaikille plussanneille!! :D
Ilmottaudun varovaisesti mukaan =)
Laskettuaika ei ole ihan selvä, mutta todennäköisesti jonneki 19.1. lähelle sijoittuu. Olen 23 vuotias (vielä pari kuukautta=) ) Ekaa odotan =) Ja hyvin onnellinen siitä =)
meillä kans tärppäs ekalla kerralla pillereiden jälkeen =) Oltiin kans tosi yllättyneitä, tietenkin positiivisesti =) positiivinen testi tuli ekan kerran äitienpäivänä ja siitä parin päivän päästä tehtiin toinen. Molemmilla kerroilla aika haalee viiva. Sitten viime tiistaina tehtiin vielä kolmas ku pelkäsin, et jos sit en ookkaan raskaana, ja selkee plussa sieltä tuli :D Että kyllä sitä vaan on pakko uskoa :D Eka neuvola mulla 9.6, sillon suunnilleen rv 8. Ajattelin että kerrotaan vasta ekan neuvola käynnin jälkeen, mutta enhän mä sit malttanu :D vajaa viikon jaksoin olla hiljaa :D ja samalla sit kerrottiin tyyliin kaikille =)
... tästä raskaudesta en ole sitä tehnyt vielä kuin yhdelle, joka tietää mun aiemmista vastoinkäymisistäni. Mies toki tietää! ;) Nyt ajattelin kertoa julkisemmin vasta np-ultran jälkeen. Täällä se mennee noin viikolle 11-13... Onneks on tota omaa pehmustetta, minne voi masun jemmata. Katotaan miten onnistun :D
Mietin jo että mitä hankintoja tässä enää tarvitsee tehdä, kun esikoisen kanssa taisi mennä vähän yli äyräiden tuo ostosvimma. En taidda edes tuota äippäpakkausta ottaa, kun kaikki edelliset on tallessa. Jotain pientä, yhden tai kaksi juttua haluan uudelle tulokkaalle ihan itselleen.
Mutta kenellä muulla tämä helteinen ilma ottaa koville raskauspahoinvoinnin kanssa yhdistettynä? En ole aiemmin joutunut näin kuumassa potemaan öklötystä.
Taas pitkästä aikaa kirjoittelen tännekin! Onnea kaikille uusille plussanneille :)
Mulla on viimiset pari päivää ollu ihan tosi huono-olo koko ajan oksentaa ei onneksi ole tarvinnut vaikka lähellä sekin on ollut. Onneksi ollu tässä pitkä viikonloppu töistä ja vielä saa kolme päivää olla kotona kun esikoinen on sairastunu flunssaan.. Tänään en kyllä olisi varmaan edes jaksanut töissä, sen verran on yököttäny mut se että syö lähes koko ajan jotaa pientä ni helpottaa kummasti kuhan pysyy poissa kaikesta mikä on makeeta se vaan pahentaa oloa :) Mikä on hyväkin ni ei tule pahemmin vedeltyä mitään herkkuja.
Minä en ole voinut pitää suutani kiinni kokonaan tästä raskaudesta vaan sorruin kertomaan vanhemmilleni siitä. Ja miehen isälle ollaan myös kerrottu! Esikoinen tietää kyllä että hänestä tulee isosisko vaikka ei siitä sen kummemmin mitään ymmärrä :)