Mieheni haluaisi minun rahoittavan hoitovapaan myymällä osuuteni talosta

sitten samaan syssyyn hommaat oman kämpän ja muutat muksujen kanssa sinne. Uskomaton äijä, en katselisi kahta minuuttia enempää

Niille on tyypillistä tehdä tuollaisia omia "sääntöjä" ja se ettei ollenkaan ymmärrä toisen ihmisen tunteita. Parisuhde, jossa kaikki jaetaan tasan puoliksi kuulostaa minulle tosi oudolta, kun meillä on mieheni kanssa yhteiset rahat. Et tosiaankaan ylireagoi, olet kenties tähän asti alireagoinut, kun et ole ilmeisestikään aiemmin huomannut mikä miehesi on miehiään. Miten sinun vanhempasi hoitavat raha-asiansa?

Minun vanhempani ovat aina pitäneet kaikkea yhteisenä - talo on yhteinen, tili ja rahat yhteisiä, siksi kai pidin itsestäänselvänä että asia on kaikilla näin lasten synnyttyä. Tyhmä minä!

sekä vaikutukset palkkakehitykseen..

Älä ihmeessä suostu hyväksikäytettäväksi, sillä jos suostut tuohon, käytännössä tuet vain miehen omaisuuden kartuttamista. Sinä hoidat kodin ja YHTEISET lapset yksin, maksat ruokia jne. ja miehesi sitten kartuttaa omaisuuttaan, josta avopuolisona et saa mitään eron tullessa. Kuulostaako reilulta?

Valitettavasti ei ole provo mutta ainakaan en nyt vinkkienne perusteella aio myydä osuuttani noista syistä joita itsekin olen pyöritellyt. Jonakin aamuyön tuntina näitä pähkäillessäni nimittäin olin valmis sanomaan miehelle että ok, tehdään pankissa paperit, en halua omaisuuteni omistavan minua. Mutta toi huoltajuuspointti oli ihan hyvä. -ap

Mieti nyt vähän hyvä ihminen mitä miehesi on oikein ehdottamassa... Haloo.

kyseessä teidän yhteinen lapsi ja yhteinen perhe. Älä mene myymään omaisuuttasi.



Törkee äijä jonka potkisin oitis pellolle.

Tai sitten heität sen pihalle, ellei tule järkiinsä.



Jos ei muuten usko, niin varatkaa vaikka aika perheneuvolasta. Tollanen vaatimus mieheltä on suurta alistamista!

myös seuraavaa..

A) lopetat rahan siirtämisen yhteiselle tilille.

B) ostat vain kaikkein välttämättömimmän ja vain sinulle ja lapsille.

C) pidät jääkaapin melkein tyhjänä, huolehdit vain oman ja lasten ravinnon saannin. Miehelle voi ehkä olla tarjolla purkki hernekeittoa. Jos napisee, toteat ettei ole varaa.

D) peset vain omat ja lasten pyykit ja sujuvasti unohdat pestä miehen. Jos mies napisee, niin palkatkoon kodinhoitajan, kun sinulle ei siitä makseta tai pesköön itse.

E) siivoat vain omat ja lasten jäljet. Mies.. kts. edellinen.



Kova kovaa vasten, jos mies ei arvosta työtä jonka teet kotona perheen eteen, niin mies vaihtoon.

mutta ainakaan en nyt vinkkienne perusteella aio myydä osuuttani noista syistä joita itsekin olen pyöritellyt. Jonakin aamuyön tuntina näitä pähkäillessäni nimittäin olin valmis sanomaan miehelle että ok, tehdään pankissa paperit, en halua omaisuuteni omistavan minua. Mutta toi huoltajuuspointti oli ihan hyvä. -ap

Juu, älä anna savustaa itseäsi ulos omasta kodista ja lasten elämästä. :( Kovin kuulostaa, että sinusta otetaan vaan kaikki irti mitä lähtee ja sitten nakataan pois.

Sit tulee se ihana anoppi, joka hoitaa asunnon ja lapset ja mies jatkaa entiseen malliin, ja itse olet tyhjän päällä ilman lapsia.

Minut tuo ehdotus kyllä tosiaan yllätti. Mies on aina ollut aika rahakeskeinen, itsekin olin kyllä joskus, myönnettäköön. Meillä oli yhteisiä haaveista hyvästä elämästä, matkustelusta ym. Nyt lasten myötä vain arvostaa toisenlaisia asioita ja ajatusmaailma on kypsynyt. Ja esikoista hoitoon viedessä sydäntä särki kun hän joskus aloitti itkun jo kotona vaatteita puettaessa. Ja tosiaan yhden käden sormilla on laskettavissa ne aamut kun mies "ehti" viedä lapsen hoitoon.

Varmaan kyse on siitä että itse olen aikuistunut lasten myötä ja maailmankuva on muuttunut vähemmän mammonaa arvostavaksi, miehen ei. Tämä tilanne tosiaan ahdistaa myös sen takia että koen että olemme vähän lähteneet eri raiteille tässä asiassa. Olisin tosiaan toivonut miehen tukevan minua lainanmaksussa hoitovapaan ajan. Nyt koen ettei hän arvosta minua yhteisten lastemme kasvattajana.

-ap

ja lähdet kälppimään tuollaisesta suhteesta joka ei ole parisuhde alkuunkaan!

Sinulla on työpaikka ja varmasti saat uutta, elämäntilanteeseesi paremmin sopivaa työtä tarvittaesssa. Arvosta omaa itseäsi ja lapsiasi ja uutta, aikuisempaa maaailmankuvaasi äläkä anna ns.miehesi vain sokaista sinua uudelleen tuohon "Raha on ainoa elämänmittari" maailmaan.

lisään vielä, että muista jättää se mies myös yksin lapsen/lasten kanssa riittävän pitkiksi ajoiksi. Näkee sitten millaista ja kuinka rankkaa se aika voi olla. Varaa heti, joku tyttöjen vknloppu ilman lapsia, ja jos ei kotona ala mieli muuttumaan, niin jätät koko miehen.

jos äijä ei muutu.



Miehesi ehdotus on tosi törkeä. Alat laskuttamaan vaatehuollosta, ruoan valmistuksesta jne. kaikesta työstä jonka teet miehen eteen pistät laskun.



Määrittelet myös lastenhoitopalkkasi ja maksatat siitä puolet miehellä sillä lapset ovat puoliksi miehen.



Menisikö sitten äijän jakeluun että perhe on yhteinen yritys ja perheen omaisuus on molempien omaisuutta.

myös kotitöitä samassa suhteessa kuin mies? Jos teet suurimman osan niistä (kuten useat hoitovapaalla olevat) niin laitapa sitten niille hinta!!!!!! Ja laskuta sitä miestä! Ja et omista rahoistasi osta yhtään leipäpalaa miehelle.

tulot sitä luokkaa, otan osaa menoihin, mutta suhteutettuna tuloihin! Minähän hoidan meidän yhteisiä lapsia kototona! Kuulostaa hullulta (anteeksi vain) et sun pitäis myydä miehelles osuutesi kodista et pystyt rahoittamaan lasten kanssa kotona olon! Senhän pitäis maksaa sulle kun jaksat olla kotona ja hoitaa lapset eikä niitä tarvi viedä hoitoon joka aamu, ja se hoito maksaa myös paljon, sehän raha siltä säästyy nyt.

Älä ihmeessä anna omaa puolikastasi miehelle, kohta käy niin et sä vaan majailet hänen omistamassaan talossa...

"Tyyppiesimerkki siitä,

miksi pitäisi mennä naimisiin ennen lapsia

"

En voi käsittää miksi koulutetut nykynaiset ovat niin tavattoman tyhmiä näissä avioasioissa! Avoliittohan on järjestelmä, joka hyödyttää pääasiassa vain miestä.

puheoikeutta? Mies haluaa rouvan töihin ja on ilmoittanut, ettei suostu rahoittamaan kotihoitoa. Miehellä on oikeus mielipiteeseensä vai raha-automaattiko se mies vaan on. Lapset hoitoon, jos homma on miehelle noin tärkeä. Itse olen toisen lapsen vienyt hoitoon äitiysloman päätteeksi ja rauhallinen lapsi on. Kaikki meni hienosti. Toista hoidin kotona pidempään, koska halusin opiskella samalla. Itse hoitoa en pidä pahana.

Olen vähän vastaavassa tilanteessa, joten ymmärrän sinua, olit sitten provo tai et. Tietenkään et suostu tuohon ehdotukseen, että myisit oman osuutesi talosta miehelle.

Mies ei siis halua sinun jäävän kotiin hoitamaan lapsia, vaan ajattelee sen olevan sinun omaa lomaa, joka sinun tulisi rahoittaa itse? Puhu hänelle hänen omaa kieltänsä, jos hän sitä ymmärtää paremmin. Eli veloita häneltä kotitöistä, jos niitä teet enemmän, ja säästyvät hoitomaksut. Monet miehet ajattelevat kotitöiden ja lastenhoidon olevan asia, joka kuuluu äideille luonnostaan. Näinhän ei ole! Voit myöskin lykätä omaa lainanmaksuasi, jos on aivan pakko. Yritä sopia asioista miehesi kanssa. Jos muu ei auta, myy se osuutesi miehelle ja muuta muualle. Tyly ratkaisu, mutta tyly on miehesikin.

siitä onko naimisissa vai ei, perhe on yhteinen ja samoin sen kulut. Ei olisi tullut mieleenkään ettei mies olisi elättänyt minua ja lapsia (joita toin entisestä elämästä peräti 3 mukanani) yhteisen lapsemme hoitovapaan aikana!! Jos oli tiukkaa, maksettiin hetki vain lainan korkoja, muuten miehen palkasta. Meillä on yhteiset varat ja velat, oli myös ennenkuin menimme naimisiin.



Älä missään tapauksessa suostu tuollaiseen järjestelyyn! Talo on puoliksi sinun, olitte naimisissa tai ette.

loppujen lopuksi kävi. Mä pidän sulle peukkuja, että miehesi tajuaisi, miten idioottimainen hänen ideansa on. En kyllä kauheasti jaksa uskoa, että niin kävisi...

Miehesi mielestä sinä olet vastuussa lapsen hoitokuluista. Tosi törkeää edes ehdottaa, että möisit puolikkaan hänelle. Voisithan pyytää pankista lyhennysvapaata ja maksaa pelkkiä korkoja. Ehdota miehelle, että hän maksaisi korot. Koska kumminkin lapsenhoitoon vieminen tulee maksaamaan noin 230 €/kk ja sen lisäksi lapsi todennäköisesti sairastelee enemmän kuin kotihoidossa.

Jos miehesi ei suostu, vie rohkeasti lapsi hoitoon. Huomaahan miehesikin, mikä hoitoon kuskausrumba alkaa ja miten kulut väkisinkin kasvaa, kun äitiysvapaa loppuu.

yksin, että miehen on kustannettava sinun hoitovapaasi. Se on tosiaan sama kuin jos mies vaatisi sinua osallistumaan uuden katumaasturinsa kustannuksiin. Siis toki kaikkien meidän äitien mielestä lasten kotihoito on tärkeämpää kuin auto, mutta tämä on arvo- ja mileipideasia. Miehelläsi selvästi on erilaiset arvot kuin sinulla ja minulla, ja hänellä on niihin oikeus.



Voisit laskea, paljonko sinulle jää yhteiselle tilille laitettavaks, jos otat lyhennysvapaata lainaasi. Jos mies vielä maksaisi tilille sen verran enemmän kuin mitä lasten hoitomaksuissa säästyy, pärjäisittekö? Silloin yhteisesltä tililtä tietenkin maksettaisiin vain aivan välttämättömät menot ja mies saisi hankki omat vaatteet ja hankinnat omilla säästöillään. Sinä kituuttaisit minimillä.



Tämä on kurja tilanne ja toivon, että et olisi siihen joutunut, mutta jos haluat pysyä miehen kanssa yksissä, sun on siihen alistuttava. Jos joudut menemään töihin, tee meihelle selväksi että hän vatsaa osaltaan lasten hoidosta ja sairauspäivistä. Mikäli hänen äitiään käytetään lastenhoitajana, miehen on siitä hänen kanssaan sovittava. Älä lähde siihen, että sinä soitat anopille ja teet ruoat pakkaseen ennen kuin lähdet työmatkalle.