Vanhemmat sukulaiset painostaa pottailuun ARGHHH!

vuoden ja kahden kuukauden iässä.



Ilmeisesti puhelahjat on sukuperintöä sillä meidän suvussa puhutaan paljon ja jo varhain.



Lapset kuulee paljon puhetta ja heille puhutaan niin kuin älylliselle ymmärtävälle ihmiselle konsaan.



Jos lapsen kanssa ollaan paljon kontaktissa ja hänelle puhutaan niin lapsi oppii varhain puhumaan.



Kaikilla ei ole niin hyviä kommunikaatiotaitoja luonnostaan joten siksi monen puheenkehitys on viivästeistä. Jos lapsi on kotona hiljaisten vanhempien seurassa jotka ei juurikaan kommunikoi keskenään eivätkä puhu ja selitä asioita lapselle miten se lapsiparka oppisikaan puhumaan.



Puhumisen oppiminen vaatii mallintamista jos sitä ei saa kotona pitää pistää päiväkotiin jossa sentään on puhuviakin lapsia.

siihen mitään ikää ole milloin potalle Kyllä se sieltä potasta löytyy kun aika on kypsä jos kovin nahittaa se vaan on haitaksi

Meillä puhutaan paljon, ja jopa kahta kieltä. Lapselle on loruteltu ja luettu ihan vauvasta alkaen. Eikä kukaan ole puhunut vauvalle vauvakieltä vaan lapselle puhutiin koko ajabn. Silti lapsi alkoi puhumaan lauseita vasta 2 v ja 3 kk iässä kunnolla.

Kävi r-äännettä hakemassa puheterapeutilla jonkun kerran ja puheterapeutti totesi lapsen puheen ja sanavaraston paljon keskivertoa paremmaksi ( 5 v).

Nyt lapsi on jo koululainen ja äidinkielelessä on ruksit kaikilla tasoilla hyvä (A mittarilla A:sta E:hen)- Lisäksi käy koulunsa vieraalla kielellä.

Eipä myöhäinen oppiminen ole jatkossa haitannut.

vuoden ja kahden kuukauden iässä. Ilmeisesti puhelahjat on sukuperintöä sillä meidän suvussa puhutaan paljon ja jo varhain. Lapset kuulee paljon puhetta ja heille puhutaan niin kuin älylliselle ymmärtävälle ihmiselle konsaan. Jos lapsen kanssa ollaan paljon kontaktissa ja hänelle puhutaan niin lapsi oppii varhain puhumaan. Kaikilla ei ole niin hyviä kommunikaatiotaitoja luonnostaan joten siksi monen puheenkehitys on viivästeistä. Jos lapsi on kotona hiljaisten vanhempien seurassa jotka ei juurikaan kommunikoi keskenään eivätkä puhu ja selitä asioita lapselle miten se lapsiparka oppisikaan puhumaan. Puhumisen oppiminen vaatii mallintamista jos sitä ei saa kotona pitää pistää päiväkotiin jossa sentään on puhuviakin lapsia.

Puhumme kotona paljon lapsillemme ihan aikuisten kielellä, luemme kirjoja ja nuorin (1½ v) on vielä päiväkodissa puhuvien lasten seurassa, mutta ei silti vielä puhu kuin yksittäisiä sanoja.

En silti ole huolissani, koska kaksi vanhempaa sisarusta ovat alkaneet puhua vasta kaksi vuotta täytettyään ja vallan mainiosti puhetta nykyään tulee.

Kyllä se on monesti myös sukuominaisuus, ei kaikki puhu pienenä, vaikka heitä siihen kuinka yrittäisi "valmentaa".

eivät ole kasvatuksellisia asioita. Vai voinko mä sit ajatella, että koska lapseni lähti varhain kävelemään, niin se johtuu siitä minä olen aivan ilmeisesti erinomaisen liikunnallinen ihminen? ;)



Mua niin huvittaa nämä äidit, jotka mielellään näkee omina saavutuksinaan kaiken mitä lapsi tekee ja oppii.:)

jos ap on niin kelvoton vanhempi, ettei osaa opettaa lasta kuivaksi! Eihän nyt tuon ikäisen enää kuulu kulkea vaipoissa ainakaan päiväsaikaan!

vuoden ja kahden kuukauden iässä.

Ilmeisesti puhelahjat on sukuperintöä sillä meidän suvussa puhutaan paljon ja jo varhain.

Lapset kuulee paljon puhetta ja heille puhutaan niin kuin älylliselle ymmärtävälle ihmiselle konsaan.

Jos lapsen kanssa ollaan paljon kontaktissa ja hänelle puhutaan niin lapsi oppii varhain puhumaan.

Kaikilla ei ole niin hyviä kommunikaatiotaitoja luonnostaan joten siksi monen puheenkehitys on viivästeistä. Jos lapsi on kotona hiljaisten vanhempien seurassa jotka ei juurikaan kommunikoi keskenään eivätkä puhu ja selitä asioita lapselle miten se lapsiparka oppisikaan puhumaan.

Puhumisen oppiminen vaatii mallintamista jos sitä ei saa kotona pitää pistää päiväkotiin jossa sentään on puhuviakin lapsia.

Näin minäkin tosin uskoin vielä pari vuotta sitten. Olen itse puhunut sujuvasti vähän yli vuoden vanhana, samoin siskoni. Uskoin kanssa tuohon, että lapsi oppii puhumaan, kun kuulee puhetta...

Noh, mun lapsukaiseni täyttää loppuvuodesta kolme. On luettu satuja, loruteltu, laulettu ja minä vielä juttelenkin lapselle todella aktiivisesti, on myös ollut päivähoidossa nyt jo vuoden verran. Pojan sanavarastossa on tällä hetkellä n.15 oikeaa sanaa ("oma kieli" on todella vahva, mutta sitä ei lasketa).Niistä 10 on tullut tänä vuonna. Nyt on merkkejä siitä, että puhe alkaisi kohta sujumaan, sen verran tiiviiseen tahtiin on alkanut uusia sanoja tulemaan.

"Sanat jäi jalkoihin", sanottiin 2v neuvolassa ja todettiin, ettei ole syytä huoleen, koska lapsi ymmärtää kaiken puheen kyllä.

Ja tuohon pottailuun... Mä otin potan esiin, kun lapsi oli n.8kk. Potta oli aluksi leikkikalu, lenteli kanssa pitkin kämppää, kuten ap:llä. Nyt osaa pyytää potalle (tai vessaan), kun on kakka tulossa ja ilman vaippaa jos on, osaa kyllä mennä potalle pissallekin. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... lapsentahtisesti. Ei missään nimessä pakottamalla!

Mun äiti on kanssa sitä mieltä, että mun olisi pitänyt tammikuussa laittaa poika pihalle jo ilman vaippaa. "Ei isolle miehelle vaippaa laiteta". Olisiko se sitten ollut kiva, kun kymmenen asteen pakkasessa tulee pissa haalariin ja vehkeet jäätyy (tai siis lämmittäähän se aluksi, mutta...). Kesällä on hyvä aika opetella olemaan ilman vaippaa.

Siis omituista että ei anna mitään arvoa sille, että lapsen ei tarvitse ulostaa vaippoihinsa vuosia ylimääräistä. Tai sille että säästää vaipoissa, pepunpesussa ja näin luonnonvaroissa ja ajassa.

Todellakin pottailulla on muitakin tavoitteita kuin kuivaksioppiminen.

Että kaikki 2-vuotiaat voisivat olla kuivia, jos äiti (tai isä) vaan jaksaisi ahkerasti yrittää. Syytellään laiskaksi jne. Meillä on olleet kestot käytössä eli ei voi laiskaksi syyttää. Potalla istuttu alta vuoden ikäisestä 2 vuotiaaksi ja tyttö ei osaa siitä huolimatta pidättää pissaa.



Vaippoja ei enää käytetä ja kun äiti tajuaa tarpeeksi usein muistuttaa potalla käymisestä ja tyttö itsekin haluaa sinne (on näitä omapäisiäkin tyttöjä, jotka uhmaavat lirauttamalla tahallaan housuun) ei vahinkoja pääse sattumaan.



Neuvolakortissa on laaja vaihteluväli mm. kävelyn oppimiselle. Vaihteluväli kuivaksi oppimiselle on laaja, kyse on neurologisesta kypsyydestä.



Pitäisin kuitenkin 2-vuotiaan säännöllisiä pottatreenejä hyvänä asiana.

että minun 2,5 vuotiaani huutaa kuin hinaaja jos edes mainitaan että pitäisi mennä potalle.



Olen kokeillut ottaa vaippoja pois, että huomaisi potan hyödyllisyyden, mutta sitten huutaa kuin hinaaja, että äiti laittaa vaipan!!



Pottailua aloiteltiin noin reilu vuosi sitten, silloin hän suostui potalle ja aina kehuttiin oli sitten tulosta tai ei. Tuloksesta enemmän, mutta hyvästä yrityksestä kannustukseksi..



On yritetty ottaa käyttöön "pottalelu" jolla ei saa leikkiä muulloin kuin potalla. On tarjottu "lahjusta" jonka saa jos kakkaa pottaan. On laitettu pottaa telkkarin eteen jotta saisi katsella lastenohjelmia potalta. On luettu potalla istuvalle satua ja potalle on saanut mukaan rusinarasiankin.



Mikään vaan ei tunnu auttavan ja potta on pojan mielestä jotain niin kamalaa ettei sitä voi käsitellä ilman itkupotkuraivaria. Pakottaa en voi potalle, ei lasta istuteta siihen jalkoja vääntämällä kuten nukkevauvaa.



Niin ja on meillä ostettu nukenpotta unilelullekin että jos vaikka unilelu menisi pisulle potalle samalla kun poikakin menisi.



Jos teillä on hyviä vinkkejä miten tuon lapsen saa potalle niin vastaanotetaan riemulla.



Kesällä olen ajatellut kuskata pottaa mukana hiekkikselle jne ja pitää lasta ilman vaippaa sen mitä voi. Kotona se tuntuu olevan mahdotonta. Ja kyse ei ole siitä ettei olisi yritetty, matotkin ovat olleet vuoden varastossa.

niin ja ollaan kokeiltu päiväsaikaan kestovaippailuakin. Eli ei oo liian mukavan kuivasta vaipasta kyse.

on aika myöhäinen ajankohta aloittaa pottailu vasta 1,5 -vuotiaana. Oma lapseni oli päiväkuiva jo noihin aikoihin.

Tuo, että lapsesi huutaa potalle mentäessä, kertoo siitä, että olet itse stressannut pottailusta. Rento asenne on puuttunut joko koko ajan tai joskus.

että minun 2,5 vuotiaani huutaa kuin hinaaja jos edes mainitaan että pitäisi mennä potalle.

Olen kokeillut ottaa vaippoja pois, että huomaisi potan hyödyllisyyden, mutta sitten huutaa kuin hinaaja, että äiti laittaa vaipan!!

Pottailua aloiteltiin noin reilu vuosi sitten, silloin hän suostui potalle ja aina kehuttiin oli sitten tulosta tai ei. Tuloksesta enemmän, mutta hyvästä yrityksestä kannustukseksi..

On yritetty ottaa käyttöön "pottalelu" jolla ei saa leikkiä muulloin kuin potalla. On tarjottu "lahjusta" jonka saa jos kakkaa pottaan. On laitettu pottaa telkkarin eteen jotta saisi katsella lastenohjelmia potalta. On luettu potalla istuvalle satua ja potalle on saanut mukaan rusinarasiankin.

Mikään vaan ei tunnu auttavan ja potta on pojan mielestä jotain niin kamalaa ettei sitä voi käsitellä ilman itkupotkuraivaria. Pakottaa en voi potalle, ei lasta istuteta siihen jalkoja vääntämällä kuten nukkevauvaa.

Niin ja on meillä ostettu nukenpotta unilelullekin että jos vaikka unilelu menisi pisulle potalle samalla kun poikakin menisi.

Jos teillä on hyviä vinkkejä miten tuon lapsen saa potalle niin vastaanotetaan riemulla.

Kesällä olen ajatellut kuskata pottaa mukana hiekkikselle jne ja pitää lasta ilman vaippaa sen mitä voi. Kotona se tuntuu olevan mahdotonta. Ja kyse ei ole siitä ettei olisi yritetty, matotkin ovat olleet vuoden varastossa.

on kyllä pitänyt pottaa esillä jo puolivuotiaasta, ja kaikkea muuta kuin stressin kanssa.



Stressiä aiheuttaa lähinnä ulkopuolinen paine, ei muu. Itse ajattelen että en voi lasta pakottaa potalle.



Ja se että arvostelee toisten pottailua, ei tee itsestä vielä pottailuasiantuntijaa. Asiantuntijuutta voidaan harkita silloin jos kykenee antamaan hyvän neuvon miten solmusta pääsisi eteenpäin.

enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Alle 2-vuotiaana ei saatu KERTAAKAAN saalistettua pottaan mitään. Ihan hiton sama mihin aikaan vuorokaudesta istui potalla ja kuinka kauan tahansa. Parivuotiaana tekikin sitten totaalisen pottalakon. Ei saatu potalle tai pytylle kotona, ei päiväkodissa, ei millään konstilla ja tottavie yritettiin!



Reilut 3-vuotiaana saatiin sitten edes yrittämään pytylle rankalla lahjonnalla ja pissatkin tuli joka kerta, kun sinne pytylle meni. Hurraa!



Noh, poika täyttää tässä kuussa 4v, ja tällä viikolla on ensimmäistä kertaa eläissään ilmaissut ihan itse, että on pissahätä! Kakatkin on tehnyt pyttyyn vasta puolisen vuotta, mutta jotain sentään... Poika on yökuiva, mutta päiväkuiva vain aja ainoastaan sen ansiosta, että hilataan sinne vessaan parin tunnin välein. Jos odotan jotain omatoimisuutta asian suhteen, niin päädyn siivoamaan lattioita ja pesemään mattoja.



Repikää siitä huumoria...



Asiaa selvitellään kyllä, elkää huolestuko. Vielä en vaan tiedä mistä kiikastaa. Samalla metodilla esikoinen (tyttö) oli päiväkuiva alle 2-vuotiaana ja tasan 1v kuopuskin (tyttö hänkin) käy potalla ihan tuloksen kera ja on aloittanut jo muutama kuukausi sitten... Eikä poikaa tunnu hippustakaan häiritsevän, että pikkuinen vauvasiskokin käy potalla.. Jos poika sais päättää pitäis mieluummin vaippoja aina vaan.

Multa meni pilalle rakas nojatuoli, jonka olin perinyt mummoltani. Varmaan pitäisi pitää varalta vaippoja näille päiväkuiville vierailijoille. useamminkin kerran saanut siivota pissejä, lapsi on usein kertonut kuinka vielailulla ollut lapsi on pisiinyt sänkyyn, tuolille tai jopa lapsen telttaan.

Siis omituista että ei anna mitään arvoa sille, että lapsen ei tarvitse ulostaa vaippoihinsa vuosia ylimääräistä. Tai sille että säästää vaipoissa, pepunpesussa ja näin luonnonvaroissa ja ajassa.

Todellakin pottailulla on muitakin tavoitteita kuin kuivaksioppiminen.

Se yksi kakka päivässä vaipassa ei paljon siellä tunnu, kun se pyyhitään heti pois. Käytän sitäpaitsi itsevalmistamaani linimenttiä wc paperin kanssa, säästän näin veden määrässä. Vaippoina on kestot muutenkin, jotka pesen perus pyykin seassa.

Mitenkä on muuten sinun omat ympäristövalintasi? Ostatko kasvihuoneissa kasvatettuja tomaatteja talvella? Pesetkö lattiat ekologisella pesuaineella ja miten on pyykin laita, ethän vain käytä tahranpoistoainetta tai huuhteluainetta? Syötkö lautasen tyhjäksi vai heitätkö tuotettua sekä kuljetettua ruokaa surutta roskiin niin lautaselta kuin jääkaapista? Ostatko maailmanympärysmatkan tehneitä halpisvaatteita, joiden raaka-aineet tulevat jenkeistä (puuvilla) ja vaatteet värjätään ja ommellaan Kiinassa ennen niiden lähettämistä Sinun vaatekauppaasi? Onko perheessä se kakkosauto ja niin edelleen. Ihan turha alkaa mielestäni vedota vihreyteen tässä kakka-asiassa.

mutta en oikein tajua, mikseivät ihmiset ala käyttää lapsiaan potalla, kun nämä oppimat istumaan. Olen käyttänyt jokaista lastani potalla vauvasta lähtien ja eipä ole ollut noiden kahden vanhemman kanssa mitään ongelmia asian suhteen missään vaiheessa. Ovat käyneet potalla kiltisti eikä asiaa ole tarvinnut erikseen opetella. Vaipoista luopuminen on käynyt sujuvasti. Meidän nuorin on nyt 10 kk ja käy potalla monta kertaa päivässä ja tekee lähes kaikki kakat pottaa ja tosi usein pissankin. Tietenkin pissaa myös vaippaan vielä, mutta ainakin nuo vanhemmat oppivat noin kaksivuotiaana päiväkuiviksi. Minusta kakkavaippa on niin ällöttävä isommalla lapsella, että haluan kyllä mieluummin saalistaa sen kakan pottaa, kun näen lapsen olevan selvästi kakkausaikeissa.