Mitä haluat sanoa minulle, vain yhden lapsen haluavalle?
Täällä kun tuntuu olevan niin tarkat normit, miten paljon lapsia on hyvä tai muuten lapset kärsivät (?). Kommentteja siis!
Kommentit (47)
...jätä näiden reppanoiden kommentit omaan arvoonsa, jotka voivottelevat yhden lapsen surkeutta tms.
Itse olin ensimmäiset yli 10 vuotta elämästäni ainoa lapsi, eli lapsuudessa/nuoruudessa minulla ei ollut "leikkikaveria" kotona valmiina. Ja täytyy sanoa, ettei kertaakaan tullut mieleen, että tässä olisi jotain ihmeellistä tai onnetona. Aina riitti kavereita, kun halua itsellä riitti. Ei mitään ongelmia.
Itselläni on nyt kaksi lasta, mutten todellakaan halunnut kahta lasta siksi, että "esikoiselle pitää saada kaveri", vaan ihan muista syistä.
Kun on lusikalla saanut ei voi kauhalla vaatia, joten älä välitä noista viesteistä.
enempää emme voi saada. Nämä tällaiset kommentit kuten monet täällä satuttavat minua kovasti. Ihan kuin lapsestani tulisi automaattisesti yksinäinen, itsekäs ja kaikin puolin hänen elämänsä on kamalaa vailla sisarusta. Onneksi tiedän että näin ei ole.
Jokainen tekee lapsia sen verran kuin kokee jaksavansa kunnolla kasvattaa. Ei kannata hankkia isoa katrasta, jos ei pysty huolehtimaan. Meillä oli entisessä naapurissa kaksi lasta, jotka olivat heitteillä, koska vanhemmat olivat kovia menemään ja alkoholikin taisi maistua. Mummo hoiteli lapsia enimmäkseen ja lopulta lasten vanhemmat erosivat.
Itselläni terveydelliset syyt pakottavat jättämään lapsihaaveet yhteen lapseen. Toisaalta jotkut eivät saa sitä yhtäkään. Iloitaan siis siitä ainokaisestamme. Lapsella on onneksi serkkuja.
:) jos yksi lapsi tekee sinut ja perheesi onnelliseksi ja kaikki on hyvin niin mitäpä sitä miettimään sen enempää :) Toiset haluaa 10 lasta ja toiset vain yhden. Sinulla yksi ja minulla kaksi, ja molemmat ollaan onnellisia valintaamme :)
Kärsiikö ne? :)
Miksi oletat että minulla olisi joku kommentti siitä että haluat "vaan" yhden.
Ei kukaan ole sanonut meille että TEHKÄÄ lapsia, tämä on meidän perhe ja tehdään yksi tai useampi.
Kuka tietää jos joku lapsistani olisikin luonto-ihmisiä ja keksii ratkasun ilmastokysymyksiin?
Meillä ei kovin kummonen jalanjälki ole ilmastolle. Ihmeellisiä lokerointeja puolin ja toisin!
Ole ilonen jos sinulla on hyvinvoiva perhe!! Siinä minun kommentti jos jotain pakko raapia kasaan.
Kuulostaa joltai puolustuksen puheenvuorolta ap jorinasi. Ole vaan ONNELLINEN!
Minusta huono lähtökohta toisen jne. lapsen hankkimiselle on se, että haluaa esikoiselle kaverin. Mieheni on juuri tällainen esikoispojan kaveri ja aina jäänyt isonveljensä varjoon kaikessa (tietysti suurin syyhän tässä on se, että vanhemmat eivät ole osanneet oikein tukea ja kasvattaa erilaisia lapsiaan). Nykyisin välit veljeen ovat viileät (esikoisveli onkin jotenkin itseriittoinen ja tunne-elämältään epäkypsä, häntä ei siis ole auttanut se, että sai pikkusisaruksen). Minulla samoin on sisko, ei olla mitenkään tiiviisti enää yhteyksissä ja koskaan ei olla leikitty yhdessä.
Sen sijaan tunnen monta ainokaista lasta, jotka ovat olleet lapsuudessaan tosi onnellisia, osaavat ottaa toiset huomioon, ovat sosiaalisia jne.
Yhden lapsen kanssa pysyy talouskin kuosissa, pystyy matkustelemaan (ainakin lähes) kuin lapseton pariskunta, lapsi ei jää vaille huomiota. Monia hyviä asioita. Eikä lapsen tarvitse tapella perinnöstä.
enempää emme voi saada.
Nämä tällaiset kommentit kuten monet täällä satuttavat minua kovasti. Ihan kuin lapsestani tulisi automaattisesti yksinäinen, itsekäs ja kaikin puolin hänen elämänsä on kamalaa vailla sisarusta.
Onneksi tiedän että näin ei ole.