Loukkaannuinko turhaan...? Ystävä antoi tytölleen saman etunimen

mä ottaisin asian suurena kohteliaisuutena, että ystäväni arvostaa minun lapselleni valitsemaa ja antamaa nimeä niin suuresti, että haluaa antaa saman omalleen!

jos kokee olonsa loukatuksi, vaikka syy olisikin hölmö. Sinulla, ap on oikeus tunteillesi ja kaverillasi on oikeus antaa lapselleen nimeksi ihan mikä tahansa.



Meillä ei ole yhdellekään lapselle annettu raskausaikana mietittyjä nimiä. Ne ei vaan tuntuneet sopivan, vaikka muuten olivat kivoja :)

Samaa nimeä en ole kertaakaan antunut kuin ystävien, sukulaisten tai lähinaapureiden lapsilla, mutta ihan hyvin olisin voinut antaa jos juuri 'se' olisi tuntunut lapselleni sopivan parhaiten.

Nimet on yleensä ihan julkista omaisuutta, ellei sitten ole kyse sukunimestä. Ei se vähennä lapsesi nimen erityisyyttä vaikka ystäväsi antoikin lapselleen saman nimen.



Parhaan ystäväni lapsella on myös sama nimi kuin omallani, eikä se haittaa mitenkään. Mitään lempinimeä ei ole tarvittu, kyllä lapsukaiset on

tunnistettu ilman apukeinoja.



Kannattaa ajatella että menipä tämäkin kiva juttu kiertoon - jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

ei todella ole tapana. Olisin niin ärsyttävä, että mainostaisin kovaan ääneen, että meidän lapsellapa on niin hieno nimi, että kaveritkin antoi saman jne.

Ottaisi ihan älyttömästi päähän!

Monesti jonkun muun sanoma nimi alkaa kuullostaa kivalta, mutta eihän sitä tarvi antaa. Maailma on nimiä täynnä!!

Nimiähän ei voi omistaa, mutta esim. itse vaihdoimme pojallemme suunnitellun toisen nimen, koska 4kk vanhempi serkkupoika sai kyseisen nimen.

kun tyttöni löysi samannimisen kaverin.

minulle ei tulisi mieleenkään antaa lapselleni samaa nimeä, kuin minkä joku läheinen on antanut lähiaikoina omalleen. Vaikka olisin miettinyt jotain nimeä pidempääkin, niin vaihtaisin sen johonkin muuhun jos joku läheinen ehtisi antaa nimen ensin. Kyllä tulee ap:n tapauksessa vähän olo, että ystävä on ikäänkuin varastanut hyvän idean.

vielä sukulainen antoi saman nimen. Kun meidän tyttö sai yli 20 vuotta sitten .

Siis antaa kaksi samaa nimeä. Yhden saman nimen vielä voisi ymmärtää, vaikka itse en samaa nimeä kenenkään läheisen kanssa antaisi, mutta kaksi samaa nimeä on jo liikaa.



Olisi minusta outoa!

Ap sanoi, että näkivät päivittäin kun asuivat samalla paikkakunnalla ja nyt näkevät olikohan pari kolme kertaa viikossa. Tuokin on minusta usein.

Minun yks ystäväni muutti myös toiselle paikkakunnalle (50km päähän) ja me näemme silti 2-4kertaa viikossa. Kun asuttiin samalla paikkakunnalla niin nähtiin yleensä päivittäin.

Asuessamme lähes naapureina niin näimme päivittäin.

Kuten sanoin, tiedän, etten omista nimiä, mutta pikkasen ihmetyttää kun ystäväni sanoi hälle kertoessani meidän nimiyhdistelmän, ettei kyseiset nimet ole heille mieleisiä ja nyt on kuitenkin ensimmäinen ja viimeinen nimi just samat kun meidän tytöllä.

ap

Yleensä ihmiset ei halua antaa samoja nimiä, joita jo on lähipiirissä. Itse en antaisi samaa nimeä, joka on jo hyvän ystävän lapsella.

MUTTA: Vaikka olet lapsellesi nuo nimet valinnut, et omista niitä nimiä ja kyllä niitä saa kaikki muutkin käyttää. Joten ei tuosta loukkaantuakaan voi. Ja sanoit, että ette ole nyt edes kauheasti tavanneet, ystävä asuu jossain muualla, niin onko tuo nyt sitten mikään ongelma. Ajattele positiivisesti: keksit niin hyvän yhdistelmän, että joku muukin halusi sitä käyttää.

sinun tekstistäsi kun on tämäkin lainaus:"Ystäväni tyttö sai nimen lauantaina, emme olleet ristiäisissä kun kaksi lapsistamme oli sairaana. Asumme nykyään eri paikkakunnilla (ystäväni muutti reilu 1kk sitten) emmekä enää näe niin usein."

Ja juu, et sinä valitettavasti voi omistaa yhtään nimeä vaikka kuinka haluasit!! ystäväsi ei ole tehnyt mitään rikollista, vaikka sinusta niin tuntuisikin...

1. Ei voi varastaa sitä, mitä ei omista.

2. Nimi ei ole mikään idea.

Ystäväsi mielikuvitus ei kaiketi ole sitä terävintä, mutta siitä huolimatta hän mitä ilmeisimmen on ystäväsi ja pidät hänestä siitä huolimatta. Ystäväsikin mitä ilmeisimmin pitää sinusta ja lapsestasi koska herätätte hänessä niin myöntesiä tuntemuksia, että hän voi antaa lapsesi nimen rakkaimmallen. Muista myös, että vaikka sinä ja ystäväsi nyt lasten ollessa pieniä tapailette useinkin, eivät lapset välttämättä muutaman vuoden kuluttua enää tapaa. Ehkä koskaan.



Näin minusta tuntuu, mutta en tietenkään tunne ystävääsi. Jos sinusta tuntuu, että hän jotenkin on kaappaamassa sinun elämääsi, ja outoja yhteensattumia rupeaa ilmenemään enemmänkin, kehottaisin sinua äkkiä ottamaan hatkat ja päättävän suhteenne pikaisesti ja lopullisti :)

sanon että et älähdä nyt turhasta.



Itselläni on ollut nuoresta asti nimi lapselleni. Nyt se nimi annettiin tutun lapselle (kylläkin TAHATTOMASTI!) joten todellakin luovun koko elämäni suunnittelemastani nimestä sen takia:( En missään nimessä antaisi samaa nimeä, kuin tutun lapsella, vaikka tuo nimi (nimet)oli mulle tosi tärkeä.



Ensinnäkään en kehtaisi! Toiseksi en halua saman nimistä lasta kuin lähipiirissä, se vain tuntuisi hölmöltä.



Tiedän, nyt oli kyse ihan tietoisesta nimen "matkimisesta", itselläni ei niin ollut. Mutta tosiaan en tekisi koskaan noin kuin ystäväsi ja minusta tuo on surullinen tilanne, jää aina muistoihin ja mieleen:/



Itse haluaisin (varsinkin läheisen!) ystäväni kanssa jutella tuon asian läpi.

Jos _varastetaan_ melkein koko mietitty nimiyhdistelmä, niin siinähän viedään se idea.

ei antanut sisarelleni nimeksi Helinä, se nimi kun oli jo jollain tutun lapsella. Ei hän enää ole missään tekemisissä tuon Helinän tai Helinän äidin kanssa, olivat nuoruudentuttuja. Sisko sai sitten nimekseen Heli, joka oli vähän sama mutta ei äitini mielestä ihan niin hieno silti.



Äiti neuvoi minua raskausaikana näin: Valitse nimi joka sinusta ja miehestä on se kaikkein kaunein nimi, välittämättä siitä kenen nimi se jo on, sillä sitä nimeä lapsesi kantaa ikänsä.



Minusta viisautta on tuo. Mutta varmaan silti itsekin loukkaantuisin vähän jos joku tuttuni antaisi lapseni nimen lapselleen.

matkiminen on kehumisen aidoin muoto

Kuten tästäkin ketjusta näkee tapana ei ole antaa samaa nimeä kuin lähipiirillä. Lasta nimetessään ystäväsi kuitenkin luultavasti ajatteli ensisijaisesti lasta joka nimeä kantaa lopun ikäänsä. Tarkoituksena ei varmasti ollut loukata sinua.



Siitähän ei mihinkään pääse, että ihan tietyt nimethän ne kulloinkin on suosittuja. Itsekin luultiin, että oltiin keksitty erikoinen nimi (leffasta joka ei ollut edes huippusuosittu), mutta lähempänä lapsen syntymää alettiin seurata kasteilmoituksia ja selvisi, että aika monella oli kuiteskin ollut se sama idea:) Aikamme lapsia olemme kaikki.

kyllä nimiä maailmaan riittää, itse en haluaisi olla kuten koulussa oli 5 eri johannaa, johanna j. , johanna k. johanna h. jne...

Minulla on vanhanaikainen nimi ja niin kauan kuin muistan olisin halunnut olla jokin normaalin niminen (siis ikäkauteen nähden). Luokalla oli jossain vaiheessa kolme Tarjaa ja olisin satakertaa mieluummin ollut se neljäs Tarja kuin se mikä olen!

Alkuperäiselle vastaan, että nimiä ei kukaan omista. En ole koskaan ymmärtänyt tuota "ei voi antaa sitä nimeä kun se on naapurin kummin kaiman serkulla". Kyllä voi. Olkoon saman niminen lähellä tai kaukana. Voithan ylpeillä, että sinä olit ensin.

kun aikoinaan nimistä puhuttiin niin ystäväni sanoi juurikin tästä nimestä, että se ei ole hänen tai miehensä makuun.



Olen kyllä harkinnut kysyä tästä ystävältäni, vaikka eipä se enää mitään muuta.



Kuten joku muukin sanoi niin tuo etunimi ois vielä ehkä jossain määrin ymmärrettävissä, mutta kun viimeinenkin on sama kun meidän tytöllä ja vain se keskimmäinen on eri.



ap

tosin minähän nyt ahdistun muutenkin milloin mistäkin. :) Mutta siis harmittaisi, koska liian yleisen nimen välttäminen - lähipiirin kaimojen puhumattakaan - oli itselleni tärkeä juttu lapsia nimetessä.



On se mielestäni vähän törppö veto. Muista kuitenkin: eivät he sillä ole mitään pahaa tarkoittaneet tai nimeä valinneet sinua kiusatakseen - selvästikään heille itselleen ei vain ole tärkeää se, onko nimeä lähipiirissä, niin etteivät ole kerta kaikkiaan tajunneet että se sinua häiritsisi.